oi vei!
meillä 7 vuotias tyttö. jo vauvasta tiesin että kaikki ei ole kohdallaan. kuinka raskasta olikaan. kaikki sanoivat, että koliikkia, vatsanpuruja..
ja minä äitinä ja miehenikin aavistelin, ei , ei vatsanpuruja vaan jotekinin "hermo" vika.
Tyttö oli ja on kultainen, mutta jotenkin tiesimme ettei kaikki ole kohdallaan. Oli itkuinen vauva, likeisyys, rinta ym EI auttanut. Kovasti piti nukuttaa/heiluttaa, ei tullut isompana luokse kun lohtua oli vailla. Puhe epäselvää. Puhui paljon, mutta "venäjää". Ei ryöminyt, hiukka konttasi. Kävelemään oppi kyllä ajallaan ja istui jo ennen aikojaan.
Summa summaarum, ettei romaania tule; nyt dysfasia luokalla. Keskussairaala tutkimuksissa kuitenkin todettu, ettei ymmärtämisen vaikeutta. Puheentuoton vaikeus kyllä on iso. Eli dyspraksia.
MUTTA mitä enemmän asioihin olen perehtynyt niin kyseesssä on sensoorisen integraation häiriö!! Eli pätkii mikä pätkii, jossain tiedon kulun vaiheessa. mitä näkee, miten sen käsittelee tai miten sen ulos tuottaa.
Ja kaikki tämä ja silti meidän rakas tyttömme on "normaali". Mutta tukea tarvii oppiakseen.
Ulkopuolisesta saattaa kuullostaa ihan sekavalta, mutta jos oma lapsi samassa jamassa niin kyllä ymmäertää ja lisää sopii kysyä!!