4,5v tyttö EI USKO MITÄÄN

[en kestä enää -]

Nyt alkaa mennä hermot ihan kunnolla 4,5 vuotiaaseen nuoreen neitiin.
Hän ei usko ei sitten mitään!
Joka päivä sanotaan samoista asioista lukuisia kertoja.
Esimerkiksi lelujen / esineiden heittely ei todellakaan kuulu enää tuon ikäiselle eikä sellaista liiemmin ole harrastanut ennenkään mutta nyt yhtäkkiä kamala heittovimma päällä. Ihan huvikseen heittelee leluja pitkin huonetta, tai sohvatyynyjä pitkin olkkaria.
Heittelystä joutuu jäähylle ja puhutteluun mutta sama homma jatkuu päivästä toiseen monta kertaa päivässä. Nyt on tänään kolmatta kertaa jäähyllä lelujen heittelystä ja ulvoo tuolla miten hän on nyt kiltti.
Aina samaa selittelyä että NYT hän on kiltti, heti kun jäähylle joutuu.
En tiedä mitä keinoja enää ottaa käyttöön.
1,5v pikkuveli katselee kivasti mallia ja viskelee tavaroita hänkin, tosin huomattavasti siskoaan vähemmän.

Ruokapöytäpelleily on myös jokapäiväinen kiistan aihe, 1 ateria viidestä sujuu ehkä ihan ok. Muuten vähintään 2 kertaa joutuu huomauttamaan tai komentamaan pelleilystä.
Välillä jopa jatkaa pelleilyä vaikka kuulee huomautettavan - siinä vaiheessa tekisi toki mieli jo ottaa kiinni ja pakottaa kuuntelemaan mutta fyysistä väkivaltaa en tietenkään kannata joten ainoa keino on taas viedä jäähyllä - eikä ateriasta meinaa tulla näin ollen yhtään mitään.

Kehutaan toki hyvästä toiminnasta aina kun on mahdollista mutta ikävä kyllä ei kovin usein ehti kehua ennen kuin on taas pahanteossa.

Ulkoiltu on ja energiaa purettu. Mutta kun mikään ei auta.

MIKÄ AVUKSI???

 

["kohtalotoveri"]

Täällä toinen samanlainen. Tämä päivä sujuikin loistavasti siihen asti, kun ulkoillessamme pissasi tahallaan housuunsa. On ollut jo KAKSI VUOTTA täysin kuiva ja kysyin monta kertaa, onko vessahätä, käydään vessassa ja tullaan takaisin. Mutta ei, ei, ei...Järkytyin lähes.

 

[nellien]

meillä tekee samaa 7,5vuotias(adhd+muuta). Ruokapöytä pelleily alkoi 7kk iässä, eikä oo vielä loppunut.Ei auta tosiaan mikään.

Onko muuta ongelmaa havaittavissa?

 

["aloittaja"]

Juu, pissajutut on tuttu asia... Meillä ei yleensä pissaa housuun mutta pissahätä yllättää tietenkin akuutisti aina kun joutuu jäähylle - eli mentävä vessaan ettei pissaa housuun.
Noh, vessan kautta mennään sitten ja sen jälkeen jäähyä jatkamaan ettei pääse vessakäynnin verukkeella jäähystä eroon.

 

["aloittaja"]

No sellainen "ongelma" tavallaan, että tyttö on tarhassa / ryhmässä ujo ja "hiljainen hissukka" joten varmaan sen takia kaikki räväkät jutut purkautuvat sitten kotona turvallisessa seurassa...
Osaa osallistua ja seurata ohjeita tarkasti ja hyvin muualla mutta kotona on sitten täysi kaaos irti.

Nyt on tosin oppinut olemaan nätisti ja hiljaa sen aikaa kun pikkuveljen laittaa nukkumaan, istuu kiltisti piirtämässä esim. sen aikaa jotta veli saa unen päästä kiinni. Ennen oli ongelmia tässä, aina alkoi lauleskella kovaan äänen tai huhuilemaan/kikattamaan mutta nykyään osaa olla hiljaa kun asiaa on toistettu muutama sata kerta.

 

["kohtalotoveri"]

[QUOTE="aloittaja";25736610]Juu, pissajutut on tuttu asia... Meillä ei yleensä pissaa housuun mutta pissahätä yllättää tietenkin akuutisti aina kun joutuu jäähylle - eli mentävä vessaan ettei pissaa housuun.
Noh, vessan kautta mennään sitten ja sen jälkeen jäähyä jatkamaan ettei pääse vessakäynnin verukkeella jäähystä eroon.[/QUOTE]

No en tiedä mitä tämä meillä on, mutta hyvin yleistä, että väittää ettei pissata, vaikka on ilmiselvää, että hätä on kova. Tämä onneksi vain minun kanssa eikä tosiaan mitään vahinkoja ole tullut pitkiin pitkiiin aikoihin. Pukeminen tapahtuu kuin hidastetussa elokuvassa, riisuminen samoin, tai sitten salamannopeasti ja vaatteet lentelevät mihin sattuu. HUOH.

 

["kohtalotoveri"]

[QUOTE="aloittaja";25736628]No sellainen "ongelma" tavallaan, että tyttö on tarhassa / ryhmässä ujo ja "hiljainen hissukka" joten varmaan sen takia kaikki räväkät jutut purkautuvat sitten kotona turvallisessa seurassa...
Osaa osallistua ja seurata ohjeita tarkasti ja hyvin muualla mutta kotona on sitten täysi kaaos irti.

Nyt on tosin oppinut olemaan nätisti ja hiljaa sen aikaa kun pikkuveljen laittaa nukkumaan, istuu kiltisti piirtämässä esim. sen aikaa jotta veli saa unen päästä kiinni. Ennen oli ongelmia tässä, aina alkoi lauleskella kovaan äänen tai huhuilemaan/kikattamaan mutta nykyään osaa olla hiljaa kun asiaa on toistettu muutama sata kerta. [/QUOTE]

Meillä ihan samanlainen! Muissa sosiaalisissa ympyröissä (=päiväkoti jne) hän on oikein tunnettu siitä tunnollisuudestaan, noudattaa aina sääntöjä hyvin tarkasti. Kiltti, jopa ujo välillä, mutta kotona jotain ihan muuta. Pikkuveli myös täällä, pian 1v.

 

["vieras"]

Katso Kasvun paikka -sarjaa AVA:lta. Loistava sarja, neuvot toimii varmasti.

Tiukkana pitää olla. Lapsi vaistoaa, jos odotat katastrofia ja järjestää sen varmasti.

 

["aloittaja"]

Meidän tyttö on myös erittäin tarkka vaatteistaan ja siitä miten hiukset on, tai siis miten niiden PITÄISI olla hänen mielestään. Kamalat raivarit jos vaatteet on väärät tai hiukset ei mene niin kuin pitäisi tai jos pinni ei näy oikeassa kulmassa kun hän katselee peilistä.
Pukeminen on myös vaikeaa tai mahdotonta kotona vaikka tarhassa osaa sujuvasti pukea ja riisua itse. Hermoja koetellaan ihan jatkuvasti, pieniä hetkiä saattaa leikkiä nätisti yhdessä veljen kanssa kunnes pikkuveli taas on kaadettu tai tönitty tai lelu revitty kädestä ja pikkumies huutaa täyttä huutoa ja neitokainen on kuin pyhimys, ei hän ole tehnyt mitään... (vaikka tilanne nähty selvästi).
HUOH, ei kai tässä auta kuin odottaa rauhallisempaa vaihetta ennen kuin alkaa taas uusi hankala vaihe.
Missä iässä tällaiset jutut helpottaa? Sitten kun muuttavat kotoa?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";25736673]Katso Kasvun paikka -sarjaa AVA:lta. Loistava sarja, neuvot toimii varmasti.

Tiukkana pitää olla. Lapsi vaistoaa, jos odotat katastrofia ja järjestää sen varmasti.[/QUOTE]

Kiitos vinkistä! Täytyypä katsoa!

 

["jenni"]

Välillä jopa jatkaa pelleilyä vaikka kuulee huomautettavan - siinä vaiheessa tekisi toki mieli jo ottaa kiinni ja pakottaa kuuntelemaan mutta fyysistä väkivaltaa en tietenkään kannata joten ainoa keino on taas viedä jäähyllä - eikä ateriasta meinaa tulla näin ollen yhtään mitään.

Onhan niitä muitakin keinoja kuin jäähy tai laittomat kurituskeinot. Jos jäähy ei tunnu tehoavan, niin meillä lähtisi tahallisesta tottelemattomuudesta lelu jemmaan, telkkari pannaan tai joku muu mieluinen juttu pois. Meilläkin on ollut vaihe, jolloin vanhempien sanaa uhmataan ihan tosissaan ja lapsi kuvittelee voivansa neuvotellla joka asiasta, mutta siinä ei auta muu kuin olla jämäkkänä ja pitää kiinni rangaistuksista, jotta lapsi uskoo, että toteltava on tai seuraamuksia tulee.