4,5 -vuotias tyttö ja järjetön rakkaudenosoittaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Onko normaalia, että tuon ikäinen tyttö haluaa koko ajan halailla ja pussailla äitiään ja isäänsä? Mua äitinä on alkanut jo ärsyttämään ja ahdistamaan tuo jatkuva syliin vinkuminen ja halailu ja pussailu ja äiti oot ihana, äiti oot paras -jutut. Oon vähän emotionaalisesti rajottunut ja ahdistun tosi helposti, jos ihmiset yrittää tulla liian lähelle tai liian tunteellisiksi. Jotenkin tuntuu nyt ristiriitaiselta, että ei kai pitäis oman lapsen hellyydenosoitukset ahdistaa ja ärsyttää, mutta niin vain tilanne on.

Onko tuo normaalia ikävaiheen kehitystä ja toivottavasti laimenee kohta?
 
alkoholistin aikuinen lapsi? Ei meinaan varmasti paljon ilahduta, jos on lapsena saanut lapioida kauemmas sentimentaalista humalikkoa useinkin, ja selvin päin ei ole herunut sitten mitään lämmönosoituksia.
 
3½v. tyttö on kans tuollainen ja ei muo ahdista ollenkaan,ihanaa kun joku noin kovasti musta tykkää. Olen toki tyhmä tms. jos jostain asiasta torun tai kiellän.

olen alkoholistin tytär.
 
mun poika 3v4kk on tuollainen ja mä ainakin nautin siitä mut mä olenkin tosi hellyydenkipeä ihminen :) Onneksi edes joku sitä läheisyyttä ja rakkautta antaa kun mies on sellainen "ei puhu eikä pussa mörökölliä"..
 
en ole alkoholistin tytär, mutta muuten vaikeista oloista lähtöisin. ja kyllä mä normaalit pari kertaa päivässä takertumiset jaksan, mutta kun tää alkaa olla kokoaikaista.. mä ahdistun siitäki jos mies on liian hellyydenkipeä. saatan mä joskus itsekin tarvita hellyyttä, mutta tosi harvoin iskee sellaisia puuskia.

no jospa tuo loppuis aikanaan.
 
[QUOTE="a p";26118211]en ole alkoholistin tytär, mutta muuten vaikeista oloista lähtöisin. ja kyllä mä normaalit pari kertaa päivässä takertumiset jaksan, mutta kun tää alkaa olla kokoaikaista.. mä ahdistun siitäki jos mies on liian hellyydenkipeä. saatan mä joskus itsekin tarvita hellyyttä, mutta tosi harvoin iskee sellaisia puuskia.

no jospa tuo loppuis aikanaan.[/QUOTE]

Kyllähän se aika tulee, jolloin alat kaivata sitä paria kertaa päivässä kun ei kuulu sitäkään. Voipa käydä niinkin, että tyttö alkaa kokea itsensä riittämättömäksi kun sinä vaikutat torjuvalta, ja alkaa pidättyväksi sen takia. Seurauksena ikuinen epävarmuus ja kätketty nälkä.

Mun on pakko tää kirjoittaa, vaikken tiedä sopiiko sinuun ja oletko kenties kylmyyteen taipuvainen henkisestikin. Mutta noin se menee, että aikansa läheiset yrittävät lähentelemällä päästä torjuvan lähelle, ja kun toteavat sen turhaksi, tappavat jotain itsessään pärjätäkseen. Eli mitä paremmin pystyt vastaamaan heidän lähestymiseensä, sitä vähemmän sinun täytyy sitä kärsiä.

Mutta käsittele ne menneisyyden peikot. Teet palveluksen omillesi, ja itsellesikin. Loppuelämä on sitä helpompi, mitä rohkeammin sen teet. Ja muista ainakin pyytää anteeksi, ettet ole hyvä sellaisessa. Hylkäys on paljon helpompi kestää, jos tietää että hylkääjä on pahoillaan.
 
Mun pojalle on kans tullut tuo vaihe nyt, halailua, pussailua, ihanaksi ja kauniiksi kehumista. Sekä jos hän pyytää multa jotain tai kiittää niin hän lisää aina rakas sanan siihen, tyyliin " saisinko rakas juotavaa?" ja kun mä annan sitä niin poika sanoo "Kiitos rakas, olet ihana".
Mun mielestä tää on niin ihana ajanjakso ja toi on niin hellyyttävää =).
 
[QUOTE="Tanjuska";26118397]Mun pojalle on kans tullut tuo vaihe nyt, halailua, pussailua, ihanaksi ja kauniiksi kehumista. Sekä jos hän pyytää multa jotain tai kiittää niin hän lisää aina rakas sanan siihen, tyyliin " saisinko rakas juotavaa?" ja kun mä annan sitä niin poika sanoo "Kiitos rakas, olet ihana".
Mun mielestä tää on niin ihana ajanjakso ja toi on niin hellyyttävää =).[/QUOTE]

Niin ja poika on 3v 2kk.
 
4v. kuopukseni on koko ajan pusuttamassa ja halimassa. Hokee juurikin tuota "äiti, oot paras! Äiti, oot ihana! Minä tykkään äitistä!" ja minä olen vain tyytyväinen siihen, että kuopus kehittyy normaalisti. Esikoisella ei muistaakseni tällaista kautta ollut ikinä, ja onkin ollut kehityksessä ongelmia ja neurologista vaivaa sun muuta. Olisit vain onnellinen siitä, että lapsi kehittyy niin kuin kuuluukin. Älä missään nimessä ainakaan lasta torju.
 
mun kohta 4-v tyttö on kans samanlainen. Toki mäkin olen välillä tyhmä tms. mutta useimmiten on sellainen halimaakari. Aamulla ekana saattaa sanoa, että äiti, mä rakastan sua. Mäkin oon sellanen, etten normaalisti välitä sellasesta, mutta kyllä oman lapsen kanssa on eri juttu. Mun mielestä on jotain pielessä, jos oman lapsen helyydenosoitukset ahdistaa.
 
Taitaa kuulua lapsen kasvuun ja kehitykseen tuo vaihe =) Meidän 5-v poika on ihan samanlainen, monta kertaa päivässä kuulee sanat "äiti mä rakastan sua tai äiti sä oot ihana" Ymmärrän kyllä jos se ajan mittaan jopa "ahdistaa", mutta loppujen lopuksi kuinka kauan me vanhemmat kuullaan lapsen suusta tollaisia ihania sanoja.....muutaman vuoden päästä ollaan tyhmiä ynm....
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä