Minä sanoin ekaan enkun sanakokeeseen valmistautuvalle kolmasluokkalaisellemme, että jos ei muista tarkkaa kirjoitusmuotoa, on silti parempi kirjoittaa miten muistaa sanan lausuttavan, kuin että jättää tyhjän kohdan. Jos jättää tyhjän, ope ei tiedä, onko lapsi edes lukenut sanoja kokeeseen. Jos sen sijaan kirjoittaa sanan sen vaikka veikatussa lausumismuodossa, ope näkee, että opiskeltu on ja sana tiedetään, että vain tarkka kirjoitusmuoto ei ole muistissa. Näin voi saada edes jotain pisteitä sanasta nollan sijaan. Hyvin toimi. Väärästä kirjoitusmuodosta sai tietysti vähemmän pisteitä kuin täysin oikeasta, mutta silti enemmän pisteitä kuin tyhjästä. Esimerkki: lapsi ei muistanut tuota "how"-muotoa, vaan oli kirjoittanut "hau". Tuli yksi piste, koska lapsi osoitti kuitenkin tietävänsä, vaikka ei tarkkaa kirjoitusmuotoa muistanut. Kun "four"-sanan loppuun oli lipsahtanut ekstra kirjain, ope antoi 1,5 pistettä. Kustakin täysin oikein kirjoitetusta sanasta sai siis maksimissaan kaksi. --Eli pisteitä tulee ainakin täällä puutteellisestakin muodosta, koska se kuitenkin osoittaa tietämistä. Tyhjä sen sijaan ei osoita mitään.