35-vuotiaat ja vanhemmat: kuinka raskautuminen onnistui?

  • Viestiketjun aloittaja 35vee
  • Ensimmäinen viesti
25v
[QUOTE="Aapee";26149176]Kiitoksia sinullekin asiallisesta vastauksesta.

Tämä ketju ei käsittele imetystä, enkä toivo tämän sellaiseksi muodostuvan. Mutta kansainvälinen suositushan on, että lasta imetettäisiin vähintään kaksivuotiaaksi ja sitäkin pitempään, mikäli äiti ja lapsi niin toivovat.

En halua nyt tarttua tuohon ikärajaan, vaan "mikäli äiti ja lapsi niin toivovat" -osioon. Itse koen, että sekä minä että lapseni toivomme tällä hetkellä imetyksen jatkumista. Eli jos lopetan imetyksen, panenko syntymättömän (ja ehkä syntymättä jäävän) lapsen olemassa olevan ja rakkaan lapseni edelle. Toisaalta taas lapsen koko elämänkaarta miettien sisaruksesta (sisaruksista) on varmaankin enemmän iloa kuin pitkästä imetyksestä.

Gynekologi varmasti olisi hyvä ajatus, ja aion ajan varatakin, kunhan seuraavat kuukautiset alkavat. Tässä kierrossa ovulaatio on tikutettu ja hyödynnetty, joten odotellaan nyt vielä hetki.[/QUOTE]

Itse käsittelet tässä imetystä huomattavasti enemmän, kuin edellinen kirjoittaja sivulauseessaan. Kyse taitaa olla vain siitä, ettei imetyksestä saa ilmaista SINUN aloittamassasi ketjussa, jos mielipide poikkeaa omastasi.

Itse olen ehdottomasti imetyksen kannalla,niin kauan kuin se on vauvalletutkitusti parasta, eli vauva ajan, mutta ymmärrät varmaan että kahden vuoden suositus koskee lähinnä kehitysmaita ja kehitysmaaolosuhteita. Kun ravintoa on vähän ja sen laatu on heikkoa.
Todella harva kaksivuotias haluaa rinnalle luonnostaan (imemisen tarve) vaan kyseessä on opetettu tapa, niinkuin tuttikin. Kuitenkin elämä on luopumista, niin tutista kuin tissistäkin. Ja suurinosa taaperoimettäjistä imettää omien halujensa takia (en vihjaa että olisivat seksuaalisia, joten sitä korttia on turha vetää esille). Onhan se tutistakin vierotus joskus lapselle ituista puuhaa, mutta lapsen parhaaksi. Kuinka moni kaksivuotias todella itkee päiviä lohduttomasti tissin perään? Tuskimpa yksikään, vaan kyseessä on äidin omat halut.
Kaksivuotias ei Suomessa tarvitse rintamaitoa ravinnollisista syistä, eikä se ole hyväksi lapsen hampaille, lisäksi se saattaa myöhemmin aiheuttaa lapsessa häpeän tunteita.
 
Esikoisen kanssa vuosi todella aktiivista yrittämistä, lapsi syntyi kun olin 34 v. Tulevaa kuopusta tehtiin 2 vuotta, ikä lapsen syntyessä 40. Ei kyllä kannata odotella yhtään mitään jos on aikeissa lapsia tehdä..
 
Sateenkaaren väärässä päässä
Kaksi vuotta yritettiin tosissamme raskautta (34-vuotias olin, kun aloitimme), ei tulosta. Luovuttiin toivosta, alettiin suunnittelemaan adoptiota -> heti seuraavasta kierrosta raskaaksi. :D
 
Täällä näin
Kolme ensimmäistä lähti alkuun alta kolmekymppisenä heti kun lupa annettiin, neljättä alettiin tehdä kun olin 35 ja siihen yrittämiseen vierähtikin sitten melkein kaksi vuotta...
 
"vieras"
Nyt olen 41v. Viidennen lapsen sain 35v ja oiskohan 4 tai 5. kierrolla tärpännyt (pisin yritys jakso, muut tulleet ekalla tai tokalla kierrolla). Kuudennen lapsen sain 39v. Tärppäsi ilman yritystä eli ei oltu sillä kertaa niin tarkkoja ehkäisystä.
 
"Aapee"
Nostellaanpa tätä.

Näin pikaisesti laskettuna ketjuun tähän mennessä vastanneista peräti 13 on tullut raskaaksi 1-2 yrityskierrolla tai kokonaan yrittämättä. Viidellä on mennyt alle 6 kk, ja kuudella yli vuoden verran. Parilla vastaajalla raskaaksi tulo on ollut selkeästi vaikeampaa yli 35-vuotiaana. Vielä ei ole vastannut kukaan sellainen, jolla lapsi olisi jäänyt kokonaan saamatta iän takia.

Eli joko liikkeellä on varsin hedelmällistä porukkaa, tai tällaisiin ketjuihin vastaavat enimmäkseen ne, joille raskautuminen on ollut helppoa.
 
"vieras"
37-vuotiaana aloitettiin yritys ja raskaus alkoi kolmannesta kierrosta. Meni kuitenkin heti kesken. Tästä nelisen kuukautta ja olin taas raskaana, mutta keskeytynyt keskenmeno rv 12. Puolisen vuotta odoteltiin seuraavaa raskautta. Taas keskeytynyt keskenmeno rv 11. Taas kolme-neljä kuukautta yritystä ja raskaana. Tämäkin päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon ja kaavintaan. Taas nelisen kuukautta yritystä, tässä ajassa yksi kemiallinen raskaus ja sitten tärppäsi, nyt onnellisesti raskaana rv 28. Alkuraskaudessa oli kuitenkin paljon ongelmia, verenvuotoa yms. Lapsen syntyessä olen 40.
 
Hyvin onnistui eli tuon viimeisimmän kun sain olin 41 v ( täytin samana vuonna 42 )
Raskaaksi tulin heti kun rupesimme lasta " tekemään ".
Noin vuosi lapsen syntymän jälkeen tulin raskaaksi, se meni kesken > tähän
lääkärin kommentti oli että vain 5 % ikäisistäni naisista pystyy tulemaan
raskaaksi luonnostaan.
 
Joskus onnistaa
Esikoinen sai alkunsa ehkäisystä huolimatta ja syntyi kun olin 34. Täysimetin ja silti eka ovulaatio 3 vk synnytyksestä ja menkat pari viikkoa siitä ja sen jälkeen säännöllinen kierto ja säännöllinen ovulointi. Sitten parin vuoden minipilleriehkäisyt ja jätin ne pois 36-vuotiaana ja meni 2 viikkoa niin ovuloin ja siitä sitten kakkonen sai alkunsa. Menkkoja ei ehtinyt pillerien jälkeen tulla. Kaiketi perinnöllistä, kun äitillänikin on kaikki raskaudet alkaneet vähän liiankin helposti, vaikkakin hän oli minua huomattavasti nuorempi lapset tehdessään.

Tuo hedelmällisyyden heikkeneminen on tilastollista. Toisille se osuu, toisille ei. Asteittain se kuitenkin yleensä tapahtuu eli jos on ollut selvästi hedelmällinen ennen 35 ikävuotta niin harvemmin se lastensaantikyky ihan laakista menee ihan heikoksi. Monesti lapsettomilla tai heikosti raskautuvilla on ehkä ollut ongelmaa aiemmin jo, mutta jos ei ole ennen kolmeakymppiä tullut yritettyä lasta niin siitä ei vain ole tiennyt. Joillain vaikeudet on tilapäisiä ja sitten on myös sellaisia hedelmällisyyttä heikentäviä sairauksia kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, jonka esiintyvyys iän myötä nousee ja se on nimenomaan naisilla tavallinen.
 
kuusamo
itselläni on neljä lasta neljännen lapsen sain 33 vuotiaana näistä neljästä lapsesta kolme on saanut alkunsa hormoonihoidoilla nyt oltu ilman ehkäisyä 4 vuotta yhden kerran on ollut keskenmeno clomeja olen syönyt vuoden mutta ei puhettakaan raskaaksi tulemisesta alan jo luopumaan toivosta ja yritän totutella siihen etten saa enää lapsia
 
Saakos tähän myös miehet vastata?
Raskaana en ole ollut, mutta vaimo on, joten vähän omia kokemuksia...
Ensimmäinen tuli ihan kertalaakista, oltiin 20-vuotiaita, toinen kun oltiin 22-v. ja nyt ollaan 36 ja joulukuussa odotellan perheenlisäystä.
Niin, ollaan siis samanikäisiä vaimon kanssa...
 
Mun äiti tuli 41 vuotiaana raskaaksi 4 kk yrittämisen jälkeen. Itsellä meni 3,5 vuotta ja hoidoilla päälle parikymppisenä. Tuo "romahtaminen" on ihan todellista, tilastoissa. Jotkut tulee helposti raskaaks ja toiset ei iästä riippumatta, eikä sitä oikein voi kauheasti ennustaa. Voi vaan miettiä niitä omia riskitekijöitään joita on esim. ikä.
 
"Aapee"
En tiedä muistaako kukaan tätä ketjua, mutta ajattelin kertoa että olen onnellisesti raskaana. Imetystä en tässä välissä lopettanut, eivätkä kuukautiset ehtineet säännöllistyä. Jos kaikki menee hyvin, täytän 36 samoihin aikoihin, kun vauva syntyy.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia

Yhteistyössä