Kuinka paljon Teillä ex miehet pitää lapsianne? Meillä on 3v lapsi ja mikä olisi sopiva aika pitää häntä kerralla ? entä lomat? onko se joka toinen viikonloppu. Tähän asti hän on ollut joka sunnuntai 5 tuntia kerrallaan.
3 vuotiaan tapaaminen
- Viestiketjun aloittaja oinas tyttö
- Ensimmäinen viesti
Meillä 1v10kk lapsi ja isäänsä tapaa 2 arki-iltaa klo 16-20 ja sunnuntaisin koko päivän. Ja kunhan isällä oma asunto (nyt asuu erään naikkosen luona toistaiseksi) saa isä tavata lasta pidempiäkin pätkiä ja voi ottaa lasta yöksi. Mulla tärkeää, että mahdollisimman paljon tapaavat, jotta suhde säilyy hyvänä ja läheisenä.
Mun kohta 3v ei ole koskaan isällään. Tyttö on usein isän vanhemmilla missä sit ex käy tyttöään katsomassa.
Anteeksi jos olen nipottaja... Muistakaahan ihmiset että vaikka isä asuisi "naikkosen" luona hän on silti lapsen isä. Samoin lapsella ja isällä on oikeus olla yhdessä, se ei ole siitä kiinni kuinka kiltisti hän elää, että miten hän "saa" nähdä lastaan.Alkuperäinen kirjoittaja EevaRouva:
Tietenkin voi olla että miehen on vaikea ottaa lasta pitkiksi ajoiksi luokseen kun ei ole omassa kodissaan...
Marsipaani Ymmärrän kantasi ja tilanne olisi tosiaan eri, jos mieheni olisi "vakavissaan" tämän naikkosen kanssa. Tällöin jossain vaiheessa lapseni toki saisi tutustua myös isän naisystävään. Mutta tilanne on sellainen, että mies ei koe olevansa suhteessa tämän naisen kanssa ja haluaa asua yksin kunhan asunto löytyy. Miksi antaisin lapseni pään sekoittua väliaikaisista ja epämääräisistä suhteista.
Muistakaahan, että lähivanhemman tehtävä on katsoa, mikä on lapselle turvallista ja sopivaa. Meillä esim. lastenvalvojakin tuki tätä yhdessä tehtyä ratkaisua. Minä, joka olen lasta pääasiassa hoitanut koko 2 vuoden ajan ja nyt tämän kriisin ajan täysin yksin, näen lapsemme reagoinnit isään ja isän poissaoloon ja pelon hylätyksi tulemisesta. Minun tehtäväni on täten suojella lastani, jonka parhaiten tunnen. Lapselle on tärkeää tavata isäänsä, ehdottomasti, MUTTA koti (lapsella ei voi olla 2 kahta kotia=minun ja sosiaalityöntekijöiden mielipide)on lapselle tukikohta ja turvapaikka ja isän tapaamisten jälkeen noin pienelle on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää tietää pääsevänsä OMAAN kotiin, äidin luokse. Hänelle tulisi hyvässä lykyssä pahempia hylkäämiskokemuksia joutuessaan vieraiden ihmisten asuntoon nukkumaan ja ihmettelisi silloin, miksi ei päässyt äidin luokse.
Jokainen voitte toimia ihan miten parhaaksi lapsen kannalta (ja nimenomaan lapsen, ei isän tai itsenne) näette ja koette. Vaikeita asioita, mutta jokainen varmasti yrittää parhaansa...
Muistakaahan, että lähivanhemman tehtävä on katsoa, mikä on lapselle turvallista ja sopivaa. Meillä esim. lastenvalvojakin tuki tätä yhdessä tehtyä ratkaisua. Minä, joka olen lasta pääasiassa hoitanut koko 2 vuoden ajan ja nyt tämän kriisin ajan täysin yksin, näen lapsemme reagoinnit isään ja isän poissaoloon ja pelon hylätyksi tulemisesta. Minun tehtäväni on täten suojella lastani, jonka parhaiten tunnen. Lapselle on tärkeää tavata isäänsä, ehdottomasti, MUTTA koti (lapsella ei voi olla 2 kahta kotia=minun ja sosiaalityöntekijöiden mielipide)on lapselle tukikohta ja turvapaikka ja isän tapaamisten jälkeen noin pienelle on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää tietää pääsevänsä OMAAN kotiin, äidin luokse. Hänelle tulisi hyvässä lykyssä pahempia hylkäämiskokemuksia joutuessaan vieraiden ihmisten asuntoon nukkumaan ja ihmettelisi silloin, miksi ei päässyt äidin luokse.
Jokainen voitte toimia ihan miten parhaaksi lapsen kannalta (ja nimenomaan lapsen, ei isän tai itsenne) näette ja koette. Vaikeita asioita, mutta jokainen varmasti yrittää parhaansa...
Mutta lapsella on lapsen oikeus tavata etävanhempaansa..., ja vanhempien tulee katsoa, että tämä oikeus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Nykyään vaan niin usein tämä jää taka-alalle kun kostetaan vaan irvissä hampain toisilleen ns. jotain ja taas jotain...,niin, ettei lopuksi itekkään tiedetä, että mitä.
Kuka eniten kärsii?
LAPSI..., vilpittömimmillään.
Se joka on täysin syytön koko paskaan
Nykyään vaan niin usein tämä jää taka-alalle kun kostetaan vaan irvissä hampain toisilleen ns. jotain ja taas jotain...,niin, ettei lopuksi itekkään tiedetä, että mitä.
Kuka eniten kärsii?
LAPSI..., vilpittömimmillään.
Se joka on täysin syytön koko paskaan
MOi
Mun mielestä Eeva rouvan tapauksessa sosiaalityöntekijän mielipide on kerrassaan outo jos on oikeasti sitä mieltä että ei voi mennä ISÄN luokse yö kylään. Ihmiset vie paljon pienenpiäkin lapsia mummolaan ym. yöksi niin miksi ei muka isän luokse voisi viedä, myös isä on lapselle rakas eikä vain äiti. Lapset ei ajattele ihmisistä samoin kuin aikuiset esim. jos isä on muuttanut avoliittoon naisen kanssa niin pieni lapsi ottaa tämän ihmisen vastaan luultavasti täysin avoimesti kuin kenet tahansa uuden ihmisen. Naisystävän voi esitellä isän ystävänä, kyllähän ihmisillä normaalistikin tulee ja menee ystäviä elämässä eikä me kielletä ihmisiä tulemasta esim. kylään ihan sillä varjolla että jospa tämä ystävyys ei kestäkään ja lapset jotenkin häiriintyisi siitä. Musta näistä jutuista väkisinkin kuultaa välillä lapsen kautta kosto puolisolle vaikka se tehdään muka lapsen edun nimissä. Musta lapsen etu on se että lapsi saa tavata molempia vanhempiaa ja kuulua heidän elämäänsä ja vanhemmat ei " lapsen edun" nimissä ala kyttäämään toisen vanhemman elämää ja määräämään mitä pitää milloinkin tehdä ( jos ei ole kyseessä alkoholisti tms.)Asia olisi toinen jos esim. isä tai äiti vaihaisi puolisoa kuin sukkia ja haluaisi silti jokaisen esitellä lapselleen.
Mun mielestä Eeva rouvan tapauksessa sosiaalityöntekijän mielipide on kerrassaan outo jos on oikeasti sitä mieltä että ei voi mennä ISÄN luokse yö kylään. Ihmiset vie paljon pienenpiäkin lapsia mummolaan ym. yöksi niin miksi ei muka isän luokse voisi viedä, myös isä on lapselle rakas eikä vain äiti. Lapset ei ajattele ihmisistä samoin kuin aikuiset esim. jos isä on muuttanut avoliittoon naisen kanssa niin pieni lapsi ottaa tämän ihmisen vastaan luultavasti täysin avoimesti kuin kenet tahansa uuden ihmisen. Naisystävän voi esitellä isän ystävänä, kyllähän ihmisillä normaalistikin tulee ja menee ystäviä elämässä eikä me kielletä ihmisiä tulemasta esim. kylään ihan sillä varjolla että jospa tämä ystävyys ei kestäkään ja lapset jotenkin häiriintyisi siitä. Musta näistä jutuista väkisinkin kuultaa välillä lapsen kautta kosto puolisolle vaikka se tehdään muka lapsen edun nimissä. Musta lapsen etu on se että lapsi saa tavata molempia vanhempiaa ja kuulua heidän elämäänsä ja vanhemmat ei " lapsen edun" nimissä ala kyttäämään toisen vanhemman elämää ja määräämään mitä pitää milloinkin tehdä ( jos ei ole kyseessä alkoholisti tms.)Asia olisi toinen jos esim. isä tai äiti vaihaisi puolisoa kuin sukkia ja haluaisi silti jokaisen esitellä lapselleen.
Painotan edelleenkin sitä tosiasiaa, että lapsemme tapaa isäänsä viikossa kolmesti, hyvin paljon tuon ikäiselle. Eikä välttämättä, vaikka isällä omakin asunto/koti olisi, noin pieniä lapsia annettaisi välttämättä yökylään. Lapselle antaa paljon jo monen tunnin tapaamiset, ei hän osaa arvostaa eri tavalla yön yli tapahtuvia visiittejä! Pääasia, että tapaamisia on, jotta suhde isään säilyy.
Ja edelleenkin jokainen vanhempi päättää nämä asiat omalle lapselleen parhaaksi näkemällään tavalla, onneksi ei olekaan olemassa mitään yhtä ainoaa hyväksyttyä linjaa!
Ja edelleenkin jokainen vanhempi päättää nämä asiat omalle lapselleen parhaaksi näkemällään tavalla, onneksi ei olekaan olemassa mitään yhtä ainoaa hyväksyttyä linjaa!
Eeva rouva. On todella hienoa että lapsesi saa tavata isäänsä monta kertaa viikossa. Ihmettelin vaan sen sosiaalityöntekijän komenttia joka mun mielestä vaikutti ammattitaidottomalta. Sulta mä sen ymmärrän koska olet joutunut petetyksi niin ei varmaan tee mieli päästää lasta sellaisen naisen luokse yö kylään vaikkakin isäänsä tapaamaa.Mutta sossun sanomana se kuulostaa vähintäänkin omituiselta, viehän ihmiset jo alle vuoden ikäisiä mummolaan yö kylään että saa itse rentoutua ja levätä, Oma isä nyt kuitenkin on PALJON läheisempi kuin mummot ja vaarit. kuitenkin tuolla nimenomaan sanoit että kunhan isä saa oman asunnon niin sitten saa lapsen yö kylään. Ei kukaan muu ihminen voi päättää isän puolesta hommaako hän oman asunnon vai jääkö asumaan nais ystävänsä luokse. Mäkin majailin aluksi miesystäväni luona kun oli erosta kulut jokin aikaa ja nyt olemme naimisissa ja kaksi lasta ja "majailen" edelleen täällä ja aikaa kulunut kymmenen vuotta.
Ymmärrän että sun on varmaan tosi vaikea hyväksyä tilannetta mutta lasten itsesi kannalta sun kannattaisi antaa ex- miehesi hoitaa asiansa tahollaan (jos ei ole ihan holtiton tyyppi) ja yrittää sopia asiat ilman että puutut hänen nykyiseen elämään. Ero on vaikea ymmärtää lapsen myös mutta vanhemmat voi tehdä siita huomattavasti helpomman omalla joustavuudella ja näyttämällä että kyllä tämä tästä. Jos joka asiasta vääntää expuolison kanssa ottaa lapsikin tilanteen toisin. Ja teitähän on edelleen kaksi vanhempaa päättämässä lapsen asioista erosta huolimatta.
Voimia sulle tilanteen kanssa :hug:
Ymmärrän että sun on varmaan tosi vaikea hyväksyä tilannetta mutta lasten itsesi kannalta sun kannattaisi antaa ex- miehesi hoitaa asiansa tahollaan (jos ei ole ihan holtiton tyyppi) ja yrittää sopia asiat ilman että puutut hänen nykyiseen elämään. Ero on vaikea ymmärtää lapsen myös mutta vanhemmat voi tehdä siita huomattavasti helpomman omalla joustavuudella ja näyttämällä että kyllä tämä tästä. Jos joka asiasta vääntää expuolison kanssa ottaa lapsikin tilanteen toisin. Ja teitähän on edelleen kaksi vanhempaa päättämässä lapsen asioista erosta huolimatta.
Voimia sulle tilanteen kanssa :hug:
PeuhuNiin tämä isän oma asunto oli täysin isän oma tahto ja toive ja lastenvalvoja tuki sitä päätöstä kuten minäkin. Kukaan ei siis ole painostanut miestä hommaamaan lapsen takia omaa asuntoa.
ok, ymmärsin että isä ei ilmeisesti halua asua tämän naisystävän kanssa mutta sitä ihmettelen edelleen että tämä lv otti edes kantaa asumis järjestelyihin kun se ei kuulu kuitenkaan hänelle jos ei lapsella ole mitään hätää. Ei kuulu lv toimenkuvaan suositella kenellekkään asumista yksin tai yhdessä, siinä tulee vähän sellainen painostuksen maku vaikka isä haluaisikin vilpittömästi muuttaa yksin asuamaa. 
Likka oli 1v7kk kun hänen isänsä kanssa erottiin eikä me missään vaiheessa haluttu pelkkää joka toinen viikonloppu systeemiä. Aluksi oli niin, että likka oli isällään joka toinen viikonloppu ja sitten arki-iltoja. Nykyään on niin, että likka on isällään yleensä torstaisin ja lauantaisin yötä ja sen lisäksi tiistai-illan. Mutta mennään meidän menojen mukaan ja vaihdellaan päiviä sitä mukaan.
Oon sunnuntaina palannut Espanjasta työharjoittelusta ja likka oli isällään reilun 5 viikkoa, välillä mun äidin tai isän luona (mun siskon kanssa )
Oon sunnuntaina palannut Espanjasta työharjoittelusta ja likka oli isällään reilun 5 viikkoa, välillä mun äidin tai isän luona (mun siskon kanssa )
Meidän poika oli hiukan yli 2 vuotta kun erottiin ja melkeistä alusta asti on poika ollut isällään 2-3 vrk joka toinen viikko.
Peuhu Saanko kysyä, mikä pakkomielle sinulla on jankuttaa siitä, että lapsen on oltava öitä isällään oli tilanne mikä tahansa? Edelleenkin haluan painottaa sinulle, aikuiselle ihmiselle, että jokainen lapsi ja isä ja äiti on oma yksilö muodostaen jonkinlaisen yhteisönkin toki. Ja jokaisten vanhempien tehtävä on punnita lapsen etua viimeiseen asti. Todella kiva, jos toisten on helppoa antaa lapsi heti uusien ihmisten luokse yöksikin, mutta itsellä lähipiirissä niin paljon huonoja kokemuksia vastaavasta, etten lastani aio satuttaa. Nytkin on viettämässä taas 5 tuntia isänsä kanssa kahdestaan aikaa! Erään kaverin mies oli luvannut tapaavansa 6-vuotiasta tytärtä kahden kesken alkuvaiheessa, mutta veikin salaa tytön tapaamaan uutta naistaan sillä seurauksella, että tyttö järkyttyi pahasta, käy nyt alkuvaiheen ammattiauttajilla. Tytöllä kun ei ollut mitään käsitystä tilanteesta ja luuli, ettei pääse äitinsä luokse takaisin..
Sorry, en halua jankuttaa :ashamed:
Mut JOS isä haluaa lastaan yöksi niin mun mielestä isän tilanne on ihan hyvä , hänhän asuu vakinaisesti tämän naisen luona kunnes löytää oman asunnon, ei ole kyse mistään majailusta jossa ei olisi osoite tiedossa ja paikka vaihtuisi esim. viikottaiin. Isähän on asunut lapsen kanssa ja lapsi on tottunut viettämään öitä isän kanssa ihan normaalistikin.
Toi sun kaverin tapaus kuulostaa järkyttävältä mutta siihen on PAKKO liittyä jotain muutakin jos lapsi käy ammatti auttajalla. Ei kukaan lapsi järkyty uuden ihmisen tapaamisesta niin paljon että joutuu turvautumaan ammatti auttajalle.Miksi hän oli luullut ettei pääse äidin luokse enää?
Lapselle tulee herkästi vanhemman menettämisen pelko eron sattuessa , siksi juuri tilanteesta pitäisi puhua lapsen kanssa ja kertoa miten homma toimii, jo pienet lapset ymmärtää uskomattoman paljon asioita jos heille ne vaan selittää oikein. Ylipäätään jos pienen lapsen vie jonnekin kylään ja itse poistuu vaikkapa kauppaan, pitäisi lapselle kertoa koska tulee hakemaan että lapsi tietää ja osaa varauta asiaan. Jos lasta informoidaan asioista ei pitäisi olla mitään ongelmaa.
Tässä voin keroa kammottavan esimerkin omasta perhepiiristä asiasta. Miehen poika oli alle koulu ikäinen kun anoppi ei ollut väleissä hänen äitinsä kanssa. Mä kuulin useamman kerran kun anoppi sanoi pojalle että kunhan kasvat niin muutat isin luokse asuaan...poika oli ihan hiljaa, mä puutuin siihen anopin kuullen ja sanoin että poika on tervetullut koska tahansa meille mutta hän rakastaa myös äitiään ja äiti on hänelle tärkeä ja tuollaisia ei saa yrittää lapsen päähän syöttää. Noh koulu tarkastuksessa selvisi että lapsella on suuri äidin menettämisen pelko, tiesin syyllisen siihen välittömästi. Seuraavan kerran kun menimme anoppilaan sanoin anopille että pojalle ei saa missään nimessä puha isälle muuttamisesta koska hänellä on tämä pelko. Anoppi kielsi koskaan sanoneensa mitään sellaista vaikka minä olin ollut paikalla kun puhui sellaisia, kyllä oli naisella pokkaa, mut toisaalta lopetti sen jauhamisen siihen
Mut JOS isä haluaa lastaan yöksi niin mun mielestä isän tilanne on ihan hyvä , hänhän asuu vakinaisesti tämän naisen luona kunnes löytää oman asunnon, ei ole kyse mistään majailusta jossa ei olisi osoite tiedossa ja paikka vaihtuisi esim. viikottaiin. Isähän on asunut lapsen kanssa ja lapsi on tottunut viettämään öitä isän kanssa ihan normaalistikin.
Toi sun kaverin tapaus kuulostaa järkyttävältä mutta siihen on PAKKO liittyä jotain muutakin jos lapsi käy ammatti auttajalla. Ei kukaan lapsi järkyty uuden ihmisen tapaamisesta niin paljon että joutuu turvautumaan ammatti auttajalle.Miksi hän oli luullut ettei pääse äidin luokse enää?
Lapselle tulee herkästi vanhemman menettämisen pelko eron sattuessa , siksi juuri tilanteesta pitäisi puhua lapsen kanssa ja kertoa miten homma toimii, jo pienet lapset ymmärtää uskomattoman paljon asioita jos heille ne vaan selittää oikein. Ylipäätään jos pienen lapsen vie jonnekin kylään ja itse poistuu vaikkapa kauppaan, pitäisi lapselle kertoa koska tulee hakemaan että lapsi tietää ja osaa varauta asiaan. Jos lasta informoidaan asioista ei pitäisi olla mitään ongelmaa.
Tässä voin keroa kammottavan esimerkin omasta perhepiiristä asiasta. Miehen poika oli alle koulu ikäinen kun anoppi ei ollut väleissä hänen äitinsä kanssa. Mä kuulin useamman kerran kun anoppi sanoi pojalle että kunhan kasvat niin muutat isin luokse asuaan...poika oli ihan hiljaa, mä puutuin siihen anopin kuullen ja sanoin että poika on tervetullut koska tahansa meille mutta hän rakastaa myös äitiään ja äiti on hänelle tärkeä ja tuollaisia ei saa yrittää lapsen päähän syöttää. Noh koulu tarkastuksessa selvisi että lapsella on suuri äidin menettämisen pelko, tiesin syyllisen siihen välittömästi. Seuraavan kerran kun menimme anoppilaan sanoin anopille että pojalle ei saa missään nimessä puha isälle muuttamisesta koska hänellä on tämä pelko. Anoppi kielsi koskaan sanoneensa mitään sellaista vaikka minä olin ollut paikalla kun puhui sellaisia, kyllä oli naisella pokkaa, mut toisaalta lopetti sen jauhamisen siihen
Erään kaverin mies oli luvannut tapaavansa 6-vuotiasta tytärtä kahden kesken alkuvaiheessa, mutta veikin salaa tytön tapaamaan uutta naistaan sillä seurauksella, että tyttö järkyttyi pahasta, käy nyt alkuvaiheen ammattiauttajilla. Tytöllä kun ei ollut mitään käsitystä tilanteesta ja luuli, ettei pääse äitinsä luokse takaisin..[/quote]
No olipa kauhea monsteri tämä uusi nainen kun piti terapiaan mennä. Siis ihmiset, ihan tosissaan, mies voi olla tosi sika ja p..ska mutta SILTI toimia lapsen kanssa ihan hyvin. Kokemusta itselläkin. olisi niin mahtava kostaa mutta taivas lähettäköön tulipallon sen päähäm joka lapsillaan kostaa.
Jos tyttö parka ei tiennyt että mihin joutuu ja milloin palaa, ongelma ei ole uuden naisen vaan entisten puolisoiden jotka eivät ole osanneet päättää/kertoa lapselle että miten tapaaminen toimii.
No olipa kauhea monsteri tämä uusi nainen kun piti terapiaan mennä. Siis ihmiset, ihan tosissaan, mies voi olla tosi sika ja p..ska mutta SILTI toimia lapsen kanssa ihan hyvin. Kokemusta itselläkin. olisi niin mahtava kostaa mutta taivas lähettäköön tulipallon sen päähäm joka lapsillaan kostaa.
Jos tyttö parka ei tiennyt että mihin joutuu ja milloin palaa, ongelma ei ole uuden naisen vaan entisten puolisoiden jotka eivät ole osanneet päättää/kertoa lapselle että miten tapaaminen toimii.
Hei
Onkos kellään kokemusta semmosesta, että ollaan lapsen syntymästä asti oltu erossa isän kanssa. Isä pääsee kerran tai kaksi kuussa katsomaan lastaan, asuu eri paikkakunnalla. Milloin olisi järkevää aloittaa viikonlopputapaamiset? Isä haluaisi aloittaa ne jo nyt, mutta tyttö vasta 4kk, enkä millään haluaisi siihen suostua.
Onkos kellään kokemusta semmosesta, että ollaan lapsen syntymästä asti oltu erossa isän kanssa. Isä pääsee kerran tai kaksi kuussa katsomaan lastaan, asuu eri paikkakunnalla. Milloin olisi järkevää aloittaa viikonlopputapaamiset? Isä haluaisi aloittaa ne jo nyt, mutta tyttö vasta 4kk, enkä millään haluaisi siihen suostua.
Hei Anzzu.
Musta on ihan eri asia jos lapsi ei ole koskaan asunut isän kanssa niin ei ihan pienenä ainakaan koko viikonlopuksi, ehkä yhdeksi yöksi, mut ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan. Imetätkö vielä? Jos imetät ei ainakaan niin pitkään kunnes lopetat imettämisen. Mä antaisin vasta sen ikäisen joka pystyy osoittamaan kiintymystään jotenkin ehkä noin vuoden vanhana yhdeksi yöksi kerrallaan ja kun tottuu isäänsä niin sit vasta koko viikonlopuksi.
Musta on ihan eri asia jos lapsi ei ole koskaan asunut isän kanssa niin ei ihan pienenä ainakaan koko viikonlopuksi, ehkä yhdeksi yöksi, mut ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan. Imetätkö vielä? Jos imetät ei ainakaan niin pitkään kunnes lopetat imettämisen. Mä antaisin vasta sen ikäisen joka pystyy osoittamaan kiintymystään jotenkin ehkä noin vuoden vanhana yhdeksi yöksi kerrallaan ja kun tottuu isäänsä niin sit vasta koko viikonlopuksi.
Juu ei tartte suostua, mietippä itse halusitko lapsena lähteä tuntemattoman matkaan. Se ei paljon auta vaikka on kuinka isä, jos on vieras lapselle.Alkuperäinen kirjoittaja Anzzu1984:
Katsot kuinka tapaamiset lähtee rullaamaan, voihan olla että isällä mielenkiinto lopahtaa.
Itse en antaisi kuin vasta isompana jos/kun lapsi olisi tottunut isäänsä ja isä lapseensa. Sitä kun lapselle jää ikävät traumat jos aloitetaan tapaamiset muttei sit viitsitäkään jatkaa.
Ihan samaa mieltä Pepparin kanssa ja sit on vielä se että osaako isä hoitaa lasta jos hänellä ei ole ennestään lasta? Ei pienen lapsen hoito niin helppoa kuitenkaan ole ja pitää muistaa säännölliset ruokailut ja unet ym. Pitää ymmärtää lapsen tarpeet vaikka lapsi ei osaa puhua ja osata rauhoitella lapsi. Jos isä ei ole asunut lapsen kanssa on se vaikea tehtävä.