3-vuotiaan käytös??

[kristallilapsi04]

Kertokaas mitä olen tehny väärin ton meidän jätkän kans?

esim: tahasta kun haetaan se lähtee juoksee karkuun samantien.
tai jos saa kävellä kun mennään kauppaan juoksee karkuun,
aamusin vaatteiden pukeminen menee tappeluks AINA juoksee karkuun ei anna pukee...
nukkumaan meneminen on kans yks kiukkuttelun aihe,

tarhassa ovat sanoneet että on jutunu laittaa meidän jätkälle omat säännöt kun ei tahdo kuulla tai nähdä mitään.

vieraita kun tulee tänne niin siitä tulee yks pelle hyppii ja juoksee pitkin seinii ja tekee kaikki kepposet mitä vaan osaa.

ja kotona kun ollaan kolmisin niin se ei oikeesti kuule mitään jos sitä kieltää jotain tekemästä tekee aina niin pitkään että saa huutaa ja sit kun laitan arestiin istuu niin sit itkee että "oon kiltti anna anteeks" istutan sen 3min ja sit keskustelen sen kans asiasta ja pyytää anteeks ja menee 5min ja sit tekee sen taas...

ja nyt on viimeaikoina tullu housuun kastelua ei mene millään potalle pissalle tai ees kakalle....

olenko mä huono äiti :ashamed:

 

[tiituli]

Et ole, mun poika oli samanlainen pienenä, kun tuli ikää(6v), rupes rauhottuu, ja nykyään ei ole ongelmia (poika nyt 14v), mut hermoja se vaati ja aikaa.

 

[maarit2004]

jos olet tuolla perusteella huono äiti niin sitten minäkin ilmoittaudun samaan joukkoon. jokseenki kuulosti tutulta tuo sun kirjoitus. meilläkin on uhmäikäinen kolmevuotias joka kokeilee vähän väliä rajojaan. välillä onnistun saamaan viestin perille paremmin, mutta lähes päivittäin joudun hermostumaan ja se nyt ei ainakaan ole paras tapa opettaa oikeaa käytöstä. meillä on ollut jäähypenkki tai -tuoli käytössä, jossa on joutunut miettimään käytöstään aina silloin tällöin, mutta nyt olen vaihtanut tuolin saunanlauteisiin, kun tuntui että tuo tuoli alkoi menettää vähän tehoaan. minä olen yhdistänyt pahimmat uhmakohtaukset meillä niihin hetkiin kun poika on nälkäinen tai väsyksissä... ei muutakuin voimia ja jaksamista sillekin suunnalle :hug:

 

[kristallilapsi04]

aah ihana kuulla että en ole ainut jolla on "kuhukakara" tarhassa vaan viitataan jo siihen että olis AD/HD ja kun minä en siihen tahois uskoo. :ashamed:

nukkuuko teillä vielä päikkäreitä???

 

[maarit2004]

Avasin joulukuussa ketjun päikkäriasiasta just sen takia, että ne alkoivat tuossa joulukuun puolen välin tietämillä meillä takkuamaan. Yhtäkkiä meidän 3v ei enää rauhoittunutkaan tavalliseen tapaan päikkäreille vaan otti päikkäreille menon yhdeksi uhmaamisen keinoksi. Ehdin jo tässä aiemmin tehdä sellaisen päätöksen, että en enää yritä poitsua päikkäreille (olen siis kotona tämän meidän 3v:n ja 5kk:n ikäisen vauvan kanssa), mutta nyt päivärytmimme on kuitenkin muotoutunut sellaiseksi, että kahden aikaan päivällä kun vauva menee toisille päikkäreilleen vaunuihin, niin menemme vanhemman lapsen kanssa sänkyyn makoilemaan ja lukemaan. Ja ainoastaan yhtenä päivänä ei uni ole tullut, mutta muina päivinä on rauhoittunut ja nukahtanut viereen. Kovasti kuitenkin vielä tarvii nuo päikkärit. Sinä päivänä, kun ei päivällä nukkunut niin meinasi viiden aikaan nukahtaa ruokapöytään =)

 

[onni löytyy arjesta]

Muistan kun oma 3v joskus kiukkusi ja ohi kulkeva mamma tuli päivittelemään, mikähän sillä, onko nälkä, jano, uni.. Vastasin, että hänen ongelmansa on ikä, hän on 3v, ei sen kummempaa..
Se menee ohi, usko pois :hug: hermoja vaatii kyllä..

 

[kristallilapsi04]

joo kiitos kaikille ja voimia muidenkin 3v lasten vanhemmille meitä koetellaan näköjään urakalla..

saa nähdä vaan kauanko kestää.. välillä kun oon luullu että ukko 32v uhmailee

 

[peppuliini]

et ole huono äiti... :hug: olet hyvä äiti koska välität ja mietit mitä voisit tehdä toisin..


Tiukat säännöt ja rajat kannattaa pitää ja kuulostaa että teillä sellaiset onkin... Vaihe menee varmasti ohi aikanaan tai ainakin helpottaa.. :hug:

pissalle kannattaa laittaa säännöllisesti aina ruokailujen jälkeen, ennen ulkoilua jne... mutta kyllä niitä vahinkoja vielä saa 3-vuotiaalle sattuakin..

 

[Saima H]

Kuullostaa tosi tutulta. Meidän poitsu uhmaa ihan samanlailla tarhassa kuin kotona. Eivät kuitenkaan ole tarhasta vihjailleet mitään normaalista poikkeavaa vaikka itsellä käy joskus mielessä että onko pojalla kaikki ok kun on niin mahdoton. ihan joka asiasta väännetään ja tapellaan...kait se joskus rauhoittuu edes pikkusen =) Ainakin esikoinen on rauhoittunut kummasti kun on jo 5vee

 

[HeMa05]

meillä kanssa tuon hieman alle 3 vuotiaan tytön kanssa aika vääntöä välillä mutta nyt tuntuu taas että viestit alkaa mennä perille
pettymyksen sieto hänellä tosi huono ja päivittäin loukkaantuu kielloista ja rajoituksista mutta sitten taas tuntuu tajuavan päivä päivältä paremmin asioita.

omaa tahtoa on siis riittävästi ja tämän takia saa olla todella sinnikäs ja johdonmukainen että tähän on päästy.itsellä ei vaan meinaa välillä nuo hermot riittää...
päiväkodista eivät ole mitään erikoista sanoneet.hyvin kuulemma siellä menee ja tottelee.

 

[Bree]

juu, siinä se alkaa kolmen ikävuoden kieppeillä tuo uhma, ja kestää ykstoista-kakstoista vuotiaaksi.
..Ja sitten alkaakin jo murkkuikä

 

[maarit2004]

olin tänään lasten kanssa semmosessa kerhossa, josta lähetään eri aikoihin kotiin. ja meidän lähteminen meni tänään ihan farssiksi. yritin hyvissä ajoin pehmentää meidän kolmevuotiaalle, että kohta lähdetään ja mennään pukemaan haalaria, mutta kun sain pikkuveljelle vaatteet päälle ja ilmoitin esikoiselle, että nyt lähdetään niin alkoi semmonen tinttaus, että oksat pois. samaan aikaan sieltä oli lähdössä pari muutakin äitiä, joten eteinen oli ihan tupaten täynnä porukkaa eli siinä ei mahtunut ruveta tinttaamaan. niinpä puin esikoiselle pipon päähän ja kengät jalkaan ja otin vauvan, laukun ja esikoisen haalarin kainaloon ja yritin vielä ottaa esikoista kädestä, että nyt mennään. mutta kun jalkoja ei siinä hädässä esikoiselta löytynyt niin ilmoitin, että äiti lähtee nyt ja kävelin ovesta pihalle. no eipä aikaakaan, kun esikoinen oli oven takana huutamassa perään. ja niin se sitten käveli ilman haalaria autoon ja kaatui matkalla pariin vesilammikkoon, kun oli niin liukasta. yritimme kotona jutella, että miksi näin kävi tai siis äiti jutteli ja esikoinen kuunteli, mutta meinas itellä vielä siinäkin vaiheessa olla vähän ärtymys pinnassa. nyt on tietysti kauhea morkkis ja huonon äidin leima otsassa!

 

[onni löytyy arjesta]

maarit 2004: ja muutkin.. Nämä ovat juuri niitä kotiäitiyden tähtihetkiä..

 

[maarit2004]

Niin sanopas muuta! Näistähän se täytyy jokapäiväinen ilo ottaa. Oikeastaan mua jäi tuossa eilisessä eniten harmittamaan se, että en saanut tilannetta yhtään tyylikkäämmin hoideltua. Voi, kun sitä aina muistaisi lapsen uhman keskellä pysyä itse rauhallisena eikä antaa omalle ärtymykselleen valtaa :/ No, onneksi on tämä palsta mihin saa vähän itteään purkaa...

 

[kristallilapsi04]

huomenta!!!

elien kävi se erityislastentarhaopettaja pojan ryhmässä seurailemassa poikaa ja oli sitten päivänpäätteeks todennu että ei tuo poika mitenkään tule esille tuolta ryhmästä 16poikaa ja 5tyttöä ryhmässä. että ei hän mitenkään LIIANvilkas ole että ei hätää.. se siitä AD/HD epäilyksistä.. mutta siis tieukka pitää olla ja rajat ja säännöt!!

 

[muumimamma75]

Meillä on kanssa erittäin vilkas 3-vuotias poika. Välillä tuntuu, että onko se enää normaaliakaan! Meilläkin on erittäin vaikeita lähdöt- esim. aamulla hoitoonlähtö taikka hoidosta poislähteminen- ylipäänsä kun pitäis lähteä ja pukeutua ulkovaatteisiin. Hoidossa poika pukee ja riisuu itse, mutta muuten heittäytyy veteläksi taikka juoksee karkuun kun pitäisi pukeutua, viskelee vaatteita ympäriinsä tms. mutta tekee sen hymynkare suupielessä ja kujeillen!

Hoidossa on itse rauhallisuus, mutta kotona on ihan koko ajan menossa ja ihan koko ajan äänessä- tuntuu, että välillä touhottaa ihan hiki päässä edes takaisin.

Tekee kanssa paljon sellaista minkä tietää olevan kiellettyä- ei kuuntele kun kielletään- lopettaa vasta kun menee ja nappaa pojasta kiinni ja sanoo, että "ei saa". Lopettaa hetkeksi ja on taas samoissa puuhissa. Kiipeilee ruokapöydälle ja naureskelee kun kielletään! Kikkailee iltapesulla- pitää suutaan kiinni kun pitäis pestä hampaita tai heittäytyy veteläksi, juoksee karkuun jne! Mikään ei oikeen tehoa. Rajat ja kuria on pidetty, mutta kun poika ei tunnu uskovan mitään. Onko se sitten vaan niin, että "pojat on poikia"?

Lohduttavaa kuitenkin kuulla, että muillakin on samanlaista!

 

[Maika]

Juup tosi pahaa uhmaa täälläkin kohta 3-vuotiaalla.

Ja anoppi hyvin sanoikin, että joillain se ei mene ohi koskaan.
Ja oikeassa on!!!