3-vuotiaalla aterian syöminen kestää 2 h kerralla

[Silja.S]

Ehkä kannattaisi kysyä ammattilaisilta, mikä tuon ikäisen lapsen voi saada vaipumaan tuollaiseen horrokseen? Itsekin olin lapsena (vieläkin) haaveilija, ja vaivuin hyvinkin syviin aatoksiini, muttei se arkisia toimiani estänyt. Ilmeneekö tuota haaveilua muualla kuin ruokapöydässä? Voisiko lapsella olla jokin fyysinen vaiva, joka aiheuttaa sen, että nieleminen on vaikeaa? Rentoutuuko lapsi liikaa ruokaillessaan? Itse kun rentoudun, minua alkaa nukuttamaan, mikä voi vaikuttaa haaveilulta, vaikka oikeasti on vain voimattomuutta. Juttelepa vaikka neuvolassa lääkärin kanssa. Terveydenhoitaja ei välttämättä osaa sen paremmin asiaa tutkia, mutta lääkärin pitäisi pystyä sulkemaan pois nuo nielemisongelmat ym.

 

["äiti"]

[QUOTE="vieras";26057788]Joo, on tutkittu, mitään vikaa ei ole löytynyt.
Kiitos kokemuksestasi, ehkä siis syöttäminen ei ole niin paha juttu sitten, jos ei teilläkään ole haitannut menoa? Harmittaa vain, kun 2-vuotias pikkusisarus kyllä syö itse syöttämättä, jos sitten melkein 4-vuotiasta pitäisi syöttää. Lisäksi tosiaan tuntuu, että se passivoi lasta lisää, kun ei edes tarvitse itse yrittää.

Se 30 min aika on niin, että syötän pienintä, autan keskimmäistä hieman (syö kyllä muuten itse mutta sotkee välillä) ,syön itse samalla, ja samalla kauhon sitten esikoiselle sen minkä ehdin. Sillä lailla menee se 30 min meidän kaikkien syömiseen. En nyt osaa sanoa onko tuo pureminen/nieleminen hänellä erityisen hidasta. Ei hän ainakaan hotki, jotkut lapsethan melkein nielaisevat purematta, ja ovatkin nopeita. Tähän ei minusta tarvitsekaan ryhtyä, saahan sitä purra aikansa. Ehkä hän sitten pureekin keskimääräistä kauemmin, mutta se ei minusta ole mikään ongelma, vaan se, että suu on ihan tyhjä, ja hän vain istuu ja haaveilee, eikä tee elettäkään ottaakseen lusikalla lautaselta ruokaa, ennen kuin hänelle siitä ärähtää vihaisella äänellä. Nätillä äänellä sanottuna ei mitään vaikutusta.[/QUOTE]


Olisiko viisainta että äiti itse ruokailisi kaikkein ensimmäisenä, vatsa täyteen. Sitten alat ruokkiin ja syöttään lapsia. Itsepysyt rauhallisena vatsa täynnä nin lastenkin syöminen sujuu.

Lasta syötetään niin kauan kuin syömisen jalo taito opitaan. Ei haittaa vaikka nelivuotiasta syötää. vaikka sitten satukirja vieressä.

 

["Vieras"]

Kuulostaa omituiselta. Siis ymmärrän että on haaveilijoita joilta jää hommat helposti kesken ja ketä saa ruuan aikana muistuttaa useampaan otteeseen syömisestä, mutta se että nälkäinen lapsi joka pitää tarjottavasta ruuasta ei saa muistuttelusta huolimatta puolen tunnin aikana syötyä kuin lusikallisen ja itkee kun lautanen viedään pois. Sekin ettei lapsi herää normaalilla äänellä huomattamiseen vaan hänelle joutuu huutamaan.

Onko tuollainen omiin ajatuksiin vajoaminen ihan normaalia? Saako lapsi mitään muuta tehdyksi vai jääkö kaikki toiminnot leikkejä myöten puolitiehen.

 

["Vieras"]

Piti vielä kysyä että onko sama homma kaiken syömisen kanssa, ihan jäätelön ja karkkienkin. Ettei lapsi ilman huutamalla muistuttamista saa syötyä kuin sen yhden suupalan.

 

["bbb"]

Onko lääkäri todennut lisäravinteiden tarpeen ja lapsen syömättömyyden vaikuttavan kasvuun? Jos on niin teillä on varmaan sitten sairaala jaksotkin koettu?ja olette lääkärin hoidossa?Vai olisko sittenkin ihan vaan itse diagnosoituja?
Kyllä se vaan niin tahtoo olla että TERVEILLÄ lapsilla nämä syömisongelmat on aikuisten kehittämiä,kun hössötetään ja tehdään ISO numero kun ei meidän pertti syö(Äidin mielestä) tarpeeksi.Terve lapsi ei varmasti kuole nälkään eikä jää "kitukasvuiseksi" jos monipuolista ruokaa on säännöllisesti tarjolla.Ihan varmasti lapsi syö sen minkä tarvii vartissakin ja jos sekin aika menee vaan haaveiluun niin lautanen pois ilman kummempaa hössötystä ja seuraavalla ruualla sama homma.Vaikka ei tänään söisikään mitään niin huomenna jo varmasti maistuu edes jokin.Uskokaa vaan kun itse hölläätte ja luotatte luontoon niin ongelma häviää itsestään.

Ehkä noin yleisesti pitää paikkaansa, mutta ei vaan kaikilla laspsilla vaikka sitä on joidenkin niin vaikea uskoa. Meillä todella huonosti syövä reilu 2v ja iso osa päivästä menee ruokailuihin.. On käyty lääkäirt, ravintoterapeutit ym, mutta kun ruoka ei kiinnosta n iin ei kiinnosta. KOkeiltu on monta kertaa mainitsemaasi keinoa ja arvaa mitä käy?! Lapsi syö vielä vähemmän ja vähemmän. Vatsalaukku pienenee ja kaveri tuntuu elävän pyhällä hengellä. Pituus/paino -20-käyrällä ja aina kun saadaan vähän paremmin pikkuinen syömään niin pituus pomppaa reilusti.

Jopa lääkäritkin ovat myöntäneet, että ruoan vähäisyys vaikuttaa pituuskasvuun. Eikä lapselta ole löydetty mitää elimellistä/psyykkistä vikaa. Ainakaan vielä. Eli ei se vaan niin mene, että kaikki lapset syuövät siinä vartissa sen mitä tarvitsevat. Tai ei tämäkään itseään nälkään tappaisi, mutta kasvu tyssäisi kyllä ja pahasti.

Uskokaan vaan, ettei se aina johdu vanhemmista ja vanhempien "hölläämättömyydestä".

 

["bbb"]

Anteeksi kirjoitusvirheet, huono päivä ja kaikki tuntuu hermostuttavan myös tällä palstalla

 

["pop"]

huutamisen jättäisin kyllä pois, sillä saat varmasti pidemmän päälle ruokailuista yhtä helvettiä, vaikka nyt olisikin ainut toimiva konsti.

Sinuna söisin oman ruokani rauhassa ja antaisin lapsen syödä sen ajan itsekseen kun kaikki muutkin syö, paineistamatta mitenkään. Sen jälkeen ottaisin lusikan kauniiseen käteen ja syöttäisin kunnes tahti hidastuu siihen malliin ettei senää ole suuremmin nälkä. Syöttämisen hoitaisin asiallisesti, mutta ilman minkäälaista hauskuutusta tms.

Uskon että jokainen lapsi ottaa oman aikansa, ja vaikka syöttäminen voi tuntua kamalalta, ja siitä saa varmasti palautetta mm. toisilta äideiltä, on syytä katsoa ja kuunnella omaa lastaan. En usko että ongelma jatkuu loputtomiin, lapsi kasvaa kohti itsenäisyyttä. Positiivista kannustamista kannattaa myös kokeilla, tarrataulu jne. Lorut ja leikit voivat myös tepsiä. Kokeile kuitenkin johdonmukaisesti yhtä juttua kerrallaan viikon tai pari.

Tsemppiä! Ja älä anna tämän suoritusyhteiskunna superäitien kritiikin masentaa, jos sellaista kohtaat!

 

["huh"]

Komppaan edellisiä jotka ovat sanoneet että syötä lasta! Mitä pahaa siinä on jos 4 vuotiasta syötetään?
Minä en ainakaan istuisi 2 tuntia pöydässä ja odottaisi että lapsi syö, siinähän lapsi jo pompottaa aikuista, kun kontrolli pitäisi olla aikuisella. Ei tuntiakaan sen ruokailun pitäisi kestää? Puoli tuntia pöydässä ja jos ei mene ruokaa suuhun niin syötät! Ja kohta lapsikin huomaa että on jo iso tyttö ja aika noloa että äidin pitää syöttää. Miksi tehdä asiasta sen hankalampaa? Lapsikin jo varmasti huomaa että saa huomiota oudolla käyttäytymisellään. Minä olisin tiukka täti ja komentaisin pois pöydästä jos vain istuu ja unelmoi.