3 v herkkis esikoinen kotona vai päiväkodissa kun pikkusisarus syntyy

Sääliksi käy ap:tä, kun tulee tällaisia vastauksia... Sinuna hoitaisin molemmat kotona, ja hakisin jotain muuta toimintaa, kuten esim. Seurakunnan kerhot, puistotoimintaa.. Jos sinusta todellakin tuntuu ettet jaksa, niin ehkä puolipäivähoito, esim 9-12 joka päivä ois hyvä. Kyllä kaikki järjestyy, ja luota itseesi äitinä!

 

Mä mietin ihan samoja asioita kuin ap, kun toinen lapsi oli syntymässä. Ikäeroa lapsilla on 3 v 8 kk. Mietin, että miten jaksan sen esikoisen kanssa touhuta päivät. Meillä päin virikepaikat on tiukassa, kaupungin linja on ohjata kotona olevien lapset kerhoihin. Lähipiväkodista ei siis virikepaikkaa irronnut,mistä olin aluksi ihan käärmeissäni.

No, lopulta kerhossa käyminen kahtena-kolmena aamupäivänä viikossa oli tosi hyvä ratkaisu. Meillä esikoinen oli päivähoitokonkari ja sopeutuvainen, mutta nautti täysin siemauksin meidän yhteisestä ajasta kotona.

Eikä se niin rankkaa ollut. Oikeastaan mietin, että tylsäksi olisi aika käynyt, jollei esikoista olis siinä ollut mukana päivisin! Esikoinen ei nukkunut enää päiväunia, joten voitiin vapaasti kulkea iltapäivisin minne haluttiin. Ihana vuosi oli!

 

No joo Olen toki valmis kokemaan arjen lasteni kanssa, eihän tässä nyt siitä ole missään vaiheessa ollut kysymys. Eikä esikoista ole tarkoitus hylätä sinne päiväkotiin

Olen itse sitä mieltä että 10-15 viikkotuntia päiväkodissa ei kolmevuotiaan kehitystä kaada. Ja jos joka tapauksessa olisi pari kolme aamupäivää kerhossa viikossa, niin miksei sitten voisi olla paria kolmea aamupäivää siellä tutussa päiväkodissa...

Ajatus ei myöskään ole karaista poikaa, päin vastoin. On kuitenkin kivasti tottunut muihin lapsiin ja puuhailee päiväkodissa, joten ajattelin, että olisi hyvä ylläpitää niitä päiväkodin lapsikontakteja jollain tasolla vaikka kotona enimmäkseen oltaisiinkin.

Täällä on kanssa julkisen puolen kerhot käsittääkseni aika tukossa.

Ihan vielä en koe olevani huono äiti, kun tämä tulee ajankohtaiseksi vasta ensi syksynä, joten mitään peruuttamatonta vahinkoa ei vielä ole käynyt Toki mietityttää tällaiset jutut, kun ei ole kokemusta vasta kuin yhdestä lapsesta. Lähipiirissä on hyvin vähän lapsiperheitä, ja ne muutamat joilla on useampi kuin yksi lapsi, tuntuvat järjestään keksivän esikoiselle jotain tekemistä - joko jatkaa virikepaikalla tai sitten on kerhoja monta kertaa viikossa.

Tuo oli kiva idea, että poika olisi kotona ja kävisi sitten illalla "harrastamassa" jotain isänsä kanssa.