3-kymppiset ensimmäistä odottavat

@cindra tervetuloa Mukava kun tulee uusia odottajia mukaan!

Onko teillä ollut pitkäkin yritys takana?

Alkuraskaus on niin hirmu jännää aikaa. En oikein itse vieläkään aina usko odottavani
Siellä on vissiin kohta np ultra käsillä, oletko käynyt jo varhaisultrassa? Oletko kärsinyt pahoinvoinnista, vai päässyt pälkähästä, niin kuin mulle kävi... Tai kai se vieläkin ehtii alkamaan!

Täällä kaikki hyvin ja mieli korkealla! Keskiraskaus on kyllä mukavaa aikaa

miu ja muru 19+1

 

Tervetuloa mukaan Cindra ja onnittelut! Teillä taitaa tosiaan olla nt-ultra tulossa pian?

Poppie, joo, oli kyllä aika korni video Mutta tietty siitä näki vähän, miltä synnärillä näyttää ja sai tietoa toimintatavoista jne. Miten teillä on sujunut ekat kuukaudet pienokaisen kanssa?

Hienoa kuulla, että siellä menee hyvin Miu! Noi keskiraskauden viikot oli kyllä tosiaan niitä parhaita.

Täällä alkaa vähän raskaus painaa, ja tänään taisi myös iskeä ekat (harjoitus)supistukset. Saunassa maha meni ihan kovaksi pariin kertaan, ja tuntui tukalalta. Saa nähdä, päästääkö mies mua ens viikolla enää saunaan.. En kyllä haluais luopua saunomisesta, se on niin rentouttavaa näin työviikon päätteeksi. Mutta tietty jos alkaa pahemmin supistella, niin ehkä täytyy. Vaikka ei harjoitussupistuksista kai sinänsä mitään haittaa ole?

fabula 30+4

 

Fabula
Kiitos kysymästä, hyvin on sujunut
Ei harkkasupistuksista kai haittaa ole, niitähän voi vissiin tulla pitkin raskautta. Mulla tuli silloin lopussa aika useinkin, muttei niillä ollut mitään vaikutusta kohdunsuulle jne.

 

@miu84 ja @fabula
Kiitos Kyllä ensi viikolla on np-ultra. Tähän IVF-hoitoon kuului myös varhaisultra.

Miten sen nyt ottaa mikä onkaan pitkä yritys, 2,5 vuotta ennen kuin tuli plussa, josta yli vuoden meni IVF jonossa, mutta sitten onnistui heti ensimmäisellä kerralla

Alkuraskaus on ollut tähän asti pahinta tässä koko projektissa, pahoinvointia, ei kuitenkaan oksennusta kertaakaan, vaikka tosi lähellä on ollut, kova väsy, kilpirauhasarvot, jotka ovat restailleet ja selkäkipu. Nyt on kuitenkin jo melkein normaaliolo, tietty selkäkipu jatkuu, mutta ei ole viime aikoina pahentunut.

 

cindralle tervetuloa joukkoon mukaan

fabula, minulla on ollut syksystä asti harjoitussuppareita mm. kävelylenkeillä tosi usein, jos puhut ihan semmoisesta kivuttomasta mahan kovettumisesta niin kuulunee asiaan eikä varmaan saunomista tarvitse sen takia välttää Nyt tuntuu että maha on iltaisin kokoajan kivikova kun ilmeisesti pienellä on siellä vähemmän tilaa liikkua ja liikkeet sitten aiheuttaa supisteluita.. Jännittävää jotenkin odottaa niitä kipeitä suppareita sitten aikanaan kun ei semmoisista vielä ole kokemusta Meillä ei perhevalmennuksessa kyllä juuri synnytyksestä puhuttu. Hyvin lyhyesti, saati että olisi videoita näytetty. Jotenkin tosi vähäistä on tuo synnytykseen valmentaminen, ei käydä synnärillä tutustumassa, ei tehdä synnytystapa-arviointia... Netistä voi katsoa videot, siinä se

Nipsunen, aloin jo vähän epäillä että ehkä tämä minun suunnitelma ei olekaan ihan pomminvarma - kai kaikki yliajalle menevät muuten käynnistelisi itse synnytyksensä vaan liikkumalla Mutta pidetään nuo lumityöt mielessä kuitenkin Jotenkin semmoinen olo että tässä voi hyvin se kuukausi vielä vierähtää. En kyllä haluaisi käynnistykseen, saisi itse tajuta tulla ja ei haittaa jos vaikka tuossa parin viikon päästä jo

Pieni haave + pikkutyyppi 38+1

 

Cindra, toivottavasti selkäkipu hellittää, ja useimmiten kai noilla viikoilla jää pahin pahoinvointikin taakse.

Pieni haave, juu, just tuollaista mahan kovettumista, ei ollut kipuja tai muita oireita. Nyt kun vielä saisi miehen uskomaan, ettei niistä ole vaaraa, hän on hieman ylisuojelevainen nykyään. Toisaalta tietty tuntuu kivalta, että mies huolehtii niin kovasti musta ja vauvasta. Eilenkin tuli pari harkkasupparia, selvästi rasitus ja stressi saa niitä aikaan.. Ensi viikolla on onneksi taas ultra, niin pääsee varmistamaan, etteivät nämä vaikuta kohdunkaulaan.
Toivottavasti teidän pientä ei tarvitse hirveän pitkään enää odotella!

Täällä on viime aikoina alkanut hiukan väsyttää raskaana oleminen.. Saattaa johtua siitä, että tähän asti olen pystynyt tekemään lähes mitä vain suht normaalisti, mutta nyt maha ja jaksaminen alkaa oikeasti rajoittaa elämää. Varsinkin noista harkkasuppareista on tullut sellainen olo, että pitäisi ehkä hidastaa tahtia, vaikkei niistä haittaa olisikaan. Myös pienen liikkeet alkavat käydä tukaliksi välillä, melkein kipeää tekee kun toinen monottaa kylkeen. Varmaan tuolla alkaa olla sen verran ahdasta, että vauvakin turhautuu.

Jos nyt saisi viimeiset työviikot, keittiöremontin ja loput hankinnat puristettua, niin sitten voisi äitiysloman alkaessa ottaa kaikessa rauhassa. Tai voihan ainakin noita hankintoja jättää vielä äippälomallekin, jos siltä näyttää.

fabula 31+0

 

Tervehdys kaikille!
Tulisin mielelläni keskusteluihin mukaan.

Olin tuolla kolmekymppisen haaveilijoiden ryhmässä aiemmin kirjoittelemassa niin tämä tuntuu luonnollisemmalta ryhmältä myös raskaana ollessa

Meillä suht pitkä, reilu 3.v lapsettomuustausta takana, lähes koko vuosi 2016 tutkittiin kaikkea mahdollista ja jonotettiin hoitoihin. Joulukuussa ensimmäisen ICSI:n tuoresiirrosta tulin vihdoin raskaaksi. Kerrankin tuntui, että onni oli meidän puolellamme
Päätin kuitenkin odottaa nt-ultraan ennenkuin tänne tulen kirjoittelemaan...
Tänään oli kauan odotettu ultra ja siellä kaikki oli hyvin

Oi että kun osa on jo niin pitkällä, pian teillä on jo pikkuiset sylissä

 

Ja kaikki oleellinen puuttuikin kilometriviestistä Eli olen 31 vuotias ja nyt mennään viikolla 11+5, laskettuaika on 6.9.

 

Kiva @BlackCat kun sinäkin liityit seuraan
Osaan samaistua kivasti fiiliksiin, kun meillä toi "tekoaika" ollut aika sama

Toi nt-ultra on jotenkin se eka virallinen etappi, jonka jälkeen voi jo pikkasen huokaista!
Tai mulla se oli se varhaisultra kohdunulkoisen jälkeen kun todettiin sijainti... Mutta nt ultra kertoo jo vähän enemmän
Nyt vaan kovasti onnea matkaan! Onko ollut oireita?

@cindra mulla taustalla kilpirauhasen liikatoiminta, mitä nyt jälkiviisaana on hyvä syyttää lapsettomuudesta. En meinaan ehtinyt lapsettomuushoitoihin, kun raskauduin hieman sen jälkeen kun oli saatu kilpirauhanen kuriin! Olis ollu aika hoitoihin just silloin, niin vaihdettiin se vaan varhaisultraksi
Toivottavasti sulla alkaa olot helpottaan sit viimeistään kun eka kolmannes lähestyy loppua...

@fabula se on loppukiri vielä sit on kiva alottaa loma hienossa keittiössä!

Täällä odotetaan aina vaan malttamattomampana rakenneultraa... Vielä reilu viikko
Käväsin kirppiksellä viikonloppuna ja lähti vähän lapasesta. Ei niin mitään vielä oo pitänyt shopata, mutta 40 erilaista vaatekappaletta tarttui mukaan Hintaa 29€! Tietty jos tietäs sukupuolen ois vähän helpompaa kirppistellä.

En ois uskonu sanovani, mutta alan oleen sitä mieltä että skippaan äitiyspakkauksen, jos ei siellä mitään ihan maagista tule tälle vuodelle... Käytettynä löytyy niin paljon kaikkee kivaa ja hyväkuntoista!

Miu ja muru 19+4

 

Täällä yksi viime viikkojen odottelija. Meillä on nyt viikkoja 39+1, ihan hullulta tuntuu, että laskettuun aikaan on tosiaan vain sen vajaa viikko aikaa. Samanlaisia ajatuksia siis kuin Pienellä haaveella viime sivulla. Mulla varmaan menee kanssa pasmat ihan sekaisin, kyn synnytys alkaa. Ja miehellä varmaan vielä enemmän.

Eilen olin neuvolassa. Vielä vähän liikkui vauvan pää, mutta neuvolantäti sanoi, että ihan alhaalla on ja asemissa! Sanoi, että ei yhtään yllättyisi vaikka alkaisikin jo illalla supistelemaan. Illalla pesin sitten tästä valpastuneena viimeiset vauvanvaatteet ja tänään ajattelin keitellä rintapumpun osat sekä pari tuttia ja tuttipulloa valmiiksi. Muuten kaikki on valmiina.
Tosi jännittävää aikaa on nämä viimeiset viikot, kun ei yhtään tiedä milloin lähtö laitokselle tulee. Lähipiiriä tuntuu jännittävän myös tosi paljon, kun nyt on alkanut tulla usein kyselyitä, että mikä vointi ja onko mitään tuntemuksia.

Oli kiva kuulla Blackcatin ultrakuulumisia, ihana juttu, että kaikki on hyvin!

Kaikille tänne hyviä vointeja ja tsemppiä kenellä synnytys lähellä!

 

Uijui kuinka täällä on muutamalla jännät paikat! mustikk4, toi tunne kun tietää että kohta vauva on täällä, mut ei tiedä tarkalleen milloin...niiin kutkuttavaa! Mullahan se oli just toi 39+1 ja olin varautunu viel olee pari viikkoa kasassa, nii en ollu vielä kärsimätön. Enkä ollu jännittäny kauheasti asiaa, mutta kyllä olin hiljaa ja puristin sairaalakassia kun toi vartin matka ajettiin. Tiesi että kohta näen hänet joka hulluna mahassani potkii ja hilkkailee ja samalla tuli se et hitto että sehän pitää saada uloskin työnnettyä.
Väsyykö näitä asiota ikinä fiilistelemään? Toivottavasti ei
Fabula, mulla tuli töissä supisteluja niin tiuhaan että jäin pois. Mutta tosiaan niistä ei mitään haittaa ollut ja kotona ollessa vähenivät. Sitten niitä tuli kun liikkui enemmän. Kohdunkaula ei lyhentynyt eikä mitäön muutakaan ennenkun vedet meni ja sain siitä vuorokausi eteenpäin kohdunkaulaa lyhentävää lääkettä.
Miu84, kirppikset on miunkin heikkous. Voin vaan kuvitella jos pääsisin Helsinkiin isoille kirppareille joissa ois vielä enemmän tavaraa. Sekoaisin! Ite ehkä miettisin äp-pakkausta kans ehkä uudestaan. Vaikka kuinka oon sitä mieltä et ei oo tyttöjen ja poikien värejä niin ohan toi 2016 pakkaus aika poikamainen. Toki käytössä on vaatteita sieltä, mutta kaikki ei ehkä tuu käyttöön. Makuupussi,lakanat,ulkovaatteet(haalarihan on iso),merinovillahaalari on mun suosikkeja. Jännä nähä miten muuttuu tänä vuonna.
Paljon onnea teille uusille tulokkaille! Minä käyn niin mielelläni lukemassa teidänkin odotuksen kulkua.
Olisi huippua jos joku omista kavereista saisi pian lapsen niin pääsis livenäkin elää jonkun kanssa noita odotushetkiä uudestaan. Ei kyllä näytä siltä että kukaan hetkeen rupeaa . Mutta onneksi miun lähimmät ystävät on tullut ihanasti osaksi meidän arkea vaikka elämäntilanne on ihan päinvastainen mulla ja heillä. He ovat ottaneet tätien paikat kun tytöllä on vain eno ja 2 setää. Eilenkin hoivasivat meidän pientä koko illan.
Tulkaahan sitten synnyttäneet jatkamaan keskustelua tonne kolmekymppisten esikoisen saaneet-ketjuunkin . Olipahan taas asiaa.

Nipsunen ja neitonen 10vko6pv

 

@BlackCat : oho, olipa meillä samantyylinen kohtalo, joulukuu on ilmeisesti ollut hyvä kuukausi ja sama laskettu aika.

Meillä on ultra huomenna.

 

Tervetuloa mukaan ja onnittelut, BlackCat! Ja onnea hyvistä ultrakuulumisista myöskin.
Miu, toi on kyllä totta, että tosi paljon löytyy vaatteita ja tavaroita käytettynä hyvässä kunnossa. Itse en ole kirppareita ehtinyt kierrellä, mutta tori.fistä olen bongannut paljon kivannäköisiä vaatepaketteja tosi edullisesti. Katsotaan, saanko pidettyä hankinnat hallinnassa.
Me otettiin kuitenkin äitiyspakkaus, ja olen kyllä siitä iloinen. Siinä oli jotenkin myös sellainen tunnearvo, kun pakkauksen kävi hakemassa ja tutkittiin sitä sitten yhdessä miehen (ja kissojen ) kanssa.
Niin ja tsemppiä rakenneultran odotteluun!
Jännät ajat käsillä Mustik4lla, tsempit odotuksen viime metreille!
Nipsunen, olis kyllä tosiaan kiva, jos joku kaveri saisi pian tai samoihin aikoihin vauvan. Useampikin mun kavereista sai lapsen viime vuonna, eli suht samanikäistä seuraa (ja mulle juttuseuraa) on kyllä tiedossa. Mutta ihanaa, että sun kaverit on teidän pienen "varatätejä"! Ehkäpä joku saakin vauvan hoitamisesta kipinän, että voisi hankkia oman..
Cindralle tsemppiä jo etukäteen huomiseen ultraan (ja sen odottamiseen)!

Täällä ei pahemmin uusia kuulumisia, pikkuinen melskaa kovasti varsinkin iltaisin ja säikäytti isänsäkin eilen kunnon potkulla En kyllä tiedä mikä siinä on, että pitää aina potkaista samaan kohtaan, tekee nimittäin oikeasti kipeää Hääsuunnitelmat alkavat varmaan kohta edetä, kun saatiin vihdoin se miehen esteettömyystodistus Tosin kun on tässä kaikkea muutakin meneillään, niin voi olla että piipahdetaan vaan pikaisesti maistraatissa ja katsotaan sitten joskus keväällä, pidetäänkö jonkinlaiset juhlat. Nehän voisi periaatteessa vaikka yhdistää sitten nimiäisiin.

fabula 31+2

 

Nipsunen86, voin hyvin kyllä kuvitella sun fiiliksiä, kun sulla synnytys alkoi, oli varmaan vähän semmonen "ai nytkö jo!?"-olo. Mullakaan ei ole mitenkään kärsimätön olo vielä, eikä aikakaan ole käynyt pitkäksi. Tosi paljon sitä kyllä odottaa, että näkee sen oman vauvan ensimmäisen kerran. Paljon oon miettinyt, että miltähän hän näyttää.
Kiitos Fabula!

 

Terveisiä keinutuolista! Pahoitteluni radiohiljaisuudesta. Meillä on kuitenkin kaikki hyvin. Vain ne normaalit huolet ja vaivat.

Meille siis syntyi 2.2. sektiolla pienin täysiaikainen vauva, mitä kummankaan suku on ikinä nähnyt. Tyttö oli 45 cm pitkä ja painoi n. 2800 g. Sairaalassa oli joidenkin hoitajien kanssa ongelmia ja ne verottivat voimia. Päästiin kuitenkin ihan normaalisti kolmen päivän kuluttua kotiin ja sen jälkeen ollaan juostu painokontrolleissa ihan omankin mielenrauhan vuoksi.

Tytön paino nousi tällä viikolla yli kolmen kilon, joten saatiin siirtyä lapsentahtiseen elämään. Ette arvaa, mikä helpotus sekin on tähän omaan jaksamiseen. Ensimmäiset 3 viikkoa meni kuitenkin niin, että katsoin kellosta ahdistuneena ja väsyneenä, että niin ja niin pitkä / lyhyt aika seuraavaan syöttöön ja sitten lapsi pitää herättää vaikka väkisin ja saada syötettyä ja imetettyä riittävä määrä maitoa. Syötön jälkeen onkin temppu saada lapsi taas nukkumaan. :/

Nyt meillä opetellaan siis uutta rytmiä ja vatsavaivojen helpotusta. Tänään tyttö valvoi ihan liian pitkän ajan - siis koko illan! - ja se muuttui yliväsymykseksi. Sain lapsen just nukahtamaan keinutuolissa rinnalle, mutten uskalla vielä lähteä siirtymään makkariin. Tässä oli siis hyvä sauma tulla katsomaan teiän kuulumisia.

Kiva huomata, että uutta porukkaa liittyy mukaan keskusteluun. Tervetuloa kaikille!

Miulle sanottiin raskausaikana monelta taholta, että niitä aikoja tulee vielä ikävä. Ei tarvinnut montaa viestiä tästäkään ketjusta lukea, kun muistin ne kaikki kolotukset, pelot ja vaivat, joita omaan raskausaikaan kuului melkein koko ajan. Nyt on itsellä niin paljon helpompi olla, kun keho on taas melkein sama vanha tuttu (pystysuoran sektioarven kanssa joutuu vielä tekemään lähempää tuttavuutta, kunhan vatsalihakset on muuten palautuneet rääkistä) ja vauvaa voi seurata muutenkin kuin omien tuntemusten perusteella. Tuntuu myös hurjan helpottavalta jakaa vastuuta miehen ja isovanhempien kanssa. Tsemppiä odottajille, palkinto on kaiken kärsimyksen arvoinen!

T. Piinamiina ja tyttö 3 vkoa 2 päivää

 

Onnea Piinamiina! Kiva kuulla kuulumisia, ja hienoa että teidän tyttö on kasvanut hyvin. Varmasti kyllä ollut raskasta tuollainen väkisin herättely..

Keinutuolista tuli mieleen, että meidänkin pitäisi käydä hakemassa sellainen. Äidillä on varastossa mummon vanha keinutuoli, joka on vielä tosi hyvässä kunnossa, niin ajateltiin omia se. Tavaroita kyllä puuttuu muutenkin vielä, esim. pinnasänky, hoitopöytä ja kylpyamme.. Imetysliivejä tilasin tänään muutamat, näyttivät sellaisilta, että ovat hyvät ja mukavat loppuraskauteenkin ja ehkä voin niitä käyttää siinäkin tapauksessa, ettei imetys onnistukaan.

Viime aikoina on myös alkanut mietityttää, minkä kokoiseksi vauva kasvaa.. Toivottavasti ei kauhean isoksi, tai siinä tapauksessa yritän kyllä saada sektion. Onneksi olen tiheässä seurannassa, ensi viikolla on ultra ja sen jälkeen äitipolikäynnit kai kahden viikon välein.

fabula 31+5

 

Onnea piinamiina, tulehan ihmeessä kirjoittelemaan tuonne vauvapuolelle kolmekymppisten ketjuun.

Fabula, hyvät imetysliivit on kyllä jees, vaikken imetäkään
Meillä on amme tulpalla, se on kyllä kätevä. Itsekin myötävaikutin sektion saamiseen (piti leikata, jos ei kohdunsuu aukea mutta lääkäri alkoi perumaan päätöstä, joten ilmaisin omankin mielipiteeni ja sitten mentiinkin sektioon), että silleen rohkeasti vain puhumaan siitä, jos siltä tuntuu. Toivotaan kuitenkin, ettei vauva kasva hirmu isoksi.

Mustikall4 jännät ajat meneillään. Muistan kyllä elävästi tuon loppuraskauden, kun ei voinut tietää milloin tulee lähtö. Tsemppiä loppuun!

 

Onnea @piinamiina tytöstä
On siinä varmana hetken harjoittelu, että saa arjen rullaamaan! Hyvä kuitenkin, että on lähtenyt paino nousemaan.

Mites @cindra meni nt ultra?

@Mustikk4lla toivottavasti kanssa jo kohta pienokainen sylissä

Ylihuomenna rakenneultra Jänään jos siellä onkin poika! Olen vaan jostain syystä aina ajatellut tytön saavani, niin menee kyllä pasmat ihan sekaisin jos tuleekin poju! Ei siinä, varmana pojat aivan ihania, mutta en vaan osaa sitä kuvitella
No kunhan on kaikki rakenteet niinkun pitääkin, opin varmana elämään vaikka sieltä löytyiskin helistimet jalkovälistä

 

Kiitos kaikille, on mukava päästä mukaan kirjoittelemaan

@cindra No onpa meillä kyllä samantyyppinen tausta! Ja sama laskettu aika Ihanaa mennä ihan samaan tahtiin jonkun kanssa tätä raskautta!
Miten ultra meni?

Onnea @piinamiina pikkuisesta

@Mustikk4 Voi vitsi, justhan vasta oli kesäkuu ja teidän eka hoito

@fabula Luulen myös, että otan äitiyspakkauksen, ellei ne nyt jotain ihan hirveetä tee tälle vuodelle... Ajattelen itsekin, että sen hakeminen ja fiilistely on jo oma juttunsa sinänsä Pidän aika paljon tuosta 2016 pakkauksesta, ei ole kuin muutama vaate jotka ei iske silmään.. Toivottavasti uusi olisi myös kiva.

Oi sulla on jo rakenneultra @miu84 Oon niin kade, jotenkin toivoo että viikot menisi nopeasti sinne r-ultraan ja uskaltautuu paremmin alkaa nauttimaan raskaudesta...

Täällä on ollut väsymys taas ihan mahdotonta, ei jaksais muutaku nukkuu Toivottavasti pian alkava 2. kolmannes toisi vähän virkeyttä mukanaan...

 

@miu84 : minä niin tiedän tuon tunteen, itse jotenkin olen ihan varma että poika olisi tulossa. Tosi kiva olisi tyttö saada, saisin ommella hänelle kaikkea ylisöpöä vaatetta, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että poika olisi tulossa.

@fabula menettekö naimisiin sen aikana kun vielä odotat?

@piinamiina onnea tyttärestä! Kaveri on myös saanut täysaikaisia tai melkein täysaikaisia tosi pieniä vauvoja ja vielä pienempiä. Hänen vauvojen jälkeen en ole oikein vastasyntyneitä näyhnyt tai pitänyt sylissä, joten minun mielikuvituksessa kaikki ovat reilusti alle 3 kiloisia. Sekä minun että miehen äiti on sen sijaan vaan saanut 3,9-4,5kiloisia lapsia, joten tiedän mitä itseä odottaa

Ultra meni tosi hyvin, pikkuinen oli tosi söpö tapaus, vilkutteli yhden kerran meille. Käänsi selän ja nukahti, kun kätilön piti mitata niskaturvotuksen Heräsi hetken päästä ja venytteli ja teki pieniä hyppelyjä selällä maatessaan. Hurmasi minut ihan täysin, mies ei valitettavasti päässyt mukaan. Kasvu oli tapahtunut juuri odotusten mukaisesti, vastasi täysin viikkoja, pään ympärys oli niin iso kuin piti, tai ehkä jopa yhden päivän lisää, mutta mitä sitä voi odottaa kun meillä molemmilla on aika iso pää

 

Kiitos Poppie, hyvä tietää että pitää tarvittaessa uskaltaa avata suunsa sektion suhteen. Vaikka tietysti toivon, ettei sille olisi tarvetta. Jossain vaiheessa voisi kirjata synnytykseen liittyviä toiveita Ipanaan.

Tsempit Miulle rakenneultraan! Toivottavasti ei tule yllätyksiä sukupuolen suhteen, itselläkin oli vahva tunne siitä jo ennen ru:ta ja lääkäri oli samaa mieltä Silti jotenkin edelleen mietin, että mitä jos ultraajien arvaukset eivät sittenkään pidä paikkaansa..

BlackCat, luin jostain että tämän vuoden äitiyspakkauksessa olisi jopa jotain extraa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Toivottavasti on kiva pakkaus! Itselläni ainakin toinen kolmannes oli raskauden parasta aikaa, nyt loppupuolella väsyttää taas aivan hillittömästi..

Cindra, joo, tarkoitus olisi ehtiä naimisiin ennen vauvan tuloa, kun muuten kaksoiskansalaisuuden saaminen lapselle on hirvittävän hankalaa. Vähän meinasi tulla kiire noiden papereiden kanssa Ja onnea hyvistä ultrakuulumisista!

Täällä pyörähti uusi viikko (normiviikko ja rv) käyntiin flunssalla. Onneksi ei vaikuta kovin pahalta taudilta ainakaan toistaiseksi, toivottavasti ei pahenekaan. Keskiviikkona olisi äitiyspoliaika, enkä tiedä voiko sinne mennä kauhean kipeänä. No, jospa tämä menisi nopeasti ohi, huomisen saan kuitenkin levätä kaikessa rauhassa.

fabula 32+0

 

fabula kiva, eli lapsestakin tulee sitten vähintään kaksikielinen? Meillä olisi sekin tavoitteena, vaikka olin suunnitellut vähän vauviittomiakin tehdä, eli vähän perusteita viittomakielelle ja toivon mukaan mieheni pystyisi myös vähän englantia opettamaan lapselle sitten ennen kouluikää, kun se on melkein hänen pääkielensä töissä Maailmanlaajuisestihan on aika harvinaista että lapsi osaa ainoastaan yhtä kun kouluun menee. Kaveripariskunta haaveilee myös lapsesta ja heillä tulee olemaan 3 kieltä käytössä heti alusta asti, suomi, englanti ja kiina, lisäksi asuvat hyvin ruotsinkielisellä alueella, eli lapsen kaikki kaverit tulee puhumaan ruotsia

 

Cindra, hauska idea tuo viittomakieli, osaatko sitä siis itse jo valmiiksi?
Meille tosiaan tulee kolmikielinen perhe, eli tavoitteena on että puhun itse lapselle suomea, mies puhuu kreikkaa ja ainakin toistaiseksi ollaan miehen kanssa keskenämme puhuttu pääasiassa englantia. Mielenkiintoista kyllä nähdä, miten tämä käytännössä sitten onnistuu. Ilmeisesti on yleistä, että monikielisten perheiden lapset alkavat puhua yksikielisiä myöhemmin, mutta aloittavat sitten kerralla molemmilla/kaikilla kielillä. Pitäisi kyllä itsekin opiskella lisää kreikkaa, jonkin verran ymmärrän, mutta en halua jäädä ulkopuolelle isän ja lapsen keskusteluista.

 

Mekin juuri tänään puhuttiin, että olis hyvä koittaa puhua suomen lisäksi ruotsia ja englantia lapselle. Mies asunut ruotsissa lapsena ja kummaltakin sujunee englanti ihan luonnekaasti. Saisi sitten lapsi paremmat eväät kouluun

Tänään oli sitten se rakenneultra!!!
En joudu asennoitumaan uudestaan! Tyttönen siellä asusteli
Kaikki oli hänellä niinkuin kuuluikin.
Meillä on ultraaja ollut aivan ihana. Juttelee ja kertoilee kovin mitä tutkii. Oli hirmu huolellinen, eikä suostunut lopettamaan ennen kun olin saanut pompittua ja jumpattua vauvan asentoon mistä ne viimeisetkin verisuonet löytyi, mitkä halusi tarkistaa.
Vauva on aamu-uninen (niinkuin minäkin) eikä olisi millään halunnut kääntyillä. Onneksi sit lopulta alkoi menemään ja availi kovin pikku nyrkkiään

Istukka oli vähän liian alhaalla, joten tulee vielä uusintakierros ultraan. Pääsempähän ihasteleen siis vielä! 350g nyt paino 20+5vk.

Nyt vaan hymyilyttää

 

Onnea Miu hyvistä ultrakuulumisista ja tyttölupauksesta!
Onkohan Mustikk4 jo saanut nyytin syliin?

Täällä eletään remonttikaaosta, saa oikein keskittyä, että saisi stressitason pysymään järkevänä Vähänkin normaalia suurempi stressi aiheuttaa nimittäin suppareita tai ainakin mahan kovettumista... Työpäivien iltoina tuntuu välillä siltä, että maha kovettuu saman tien, jos yrittää tehdä jotain muuta kuin istua tai maata.

Saatiin onneksi myös pinnasänky ja patja vihdoin hankittua, yksi iso hankinta taas vähemmän. Keskiviikkona oli myös äitiyspolikäynti, pikkuisella on kaikki hyvin ja ainakin toistaiseksi kasvaa ihan keskikäyrän tuntumassa. Painoa on nyt vähän päälle 2 kiloa. Kyselivät myös, jaksanko käydä töissä, ja miettimättä vastasin että joo. Tarkemmin ajateltuna saikkari ei välttämättä olisi ollut huono vaihtoehto, varsinkin noiden mahan kovettumisten jne takia. No, alle kaksi viikkoa töitä onneksi enää jäljellä!

Olisiko kellään muuten vinkkejä, miten voisi ehkäistä ja/tai hoitaa jumiutunutta selkää? Siis esim. jotain jumppaliikkeitä? Pari viikkoa sitten jouduin lopettamaan treenaamisen, ja tietty sen seurauksena heti hartiat ja yläselkä jumissa.

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!

fabula 32+6