3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Heippa!

Jospa minäkin nyt sitten tänne =) Tuolla heinäkuisten ketjussa en oo nyt viime aikoina kauheen aktiivisesti höpötellyt, facessa enemmänkin... 30-kymppisten kuumeiluketjussa jonkin verran höpötellyt, ja paljon tuttuja plussaajia löytänyt tänne, onnea kaikille :heart::flower:

Minäkin vetelen jo viimeistä kolmannesta. Raskaus on sujunut ihan hyvin. Alussa oksentelin aamulenkeillä koiraa kävelyttäessä pitkin puskia... Pahointivointi jäi joskus rv13 jälkeen. Ultrissa ja seuloissa on ollut kaikki hienosti, sukupuolta meidän mönkelö ei halunnut vilauttaa mutta eiköhän se sitten synnärillä selviä Vasta-aineita on seurailtu rh-negatiivisen veriryhmän takia ja sikiönkin veriryhmää tutkittu tästä syystä (on Omakannan mukaan myös miinus). Sokerirasituksesta selvisin hyvillä arvoilla. Keskiraskaus meni energisesti ja mukavasti, nyt pari viime viikkoa on selvästi väsyneempi taas, jalkoja särkee ja hengästyttää... Mutta näin kai sen kuuluukin mennä.

Masu ei ole mitenkään valtavan kokonen vielä, tästähän tietenkin ihminen saa pientä stressiäkin aikaan... Taustalla minullakin km elokuussa 2014, huhtikuisten ketjusta sillon tipahdin joten synkkiä ajatuksia ajelehtii välillä riesaksi. Kohtu siis kasvaa ihan käyrillä (sf 22.5 cm, vähän keskikäyrän alapuolella, rv 26+4) eli mitään syytä huoleen ei ole. Mulla on kohtalaisen leveä lantio vaikka olenkin lyhyt niin kaippa mahtuu tuolla kasvamaan niin ettei kovin ulospäin työnny...Ens viikolla taas neuvola mitä vähän tästä syystä jännitän vaikka mies kyllä väittää kiven kovaan että kasvua on edellisestä neuvolasta kyllä tullut Vauveli liikkuu kivasti, potkut tuntuu ylhäällä oikealla ja pinetä hipsuilua ja hikkailua vasemman nivusen yläpuolella. Oisko pää sitten siellä... Ehkä ensi viikolla saa tietää jo siitä miten päin tuolla asustellaan.

Täällä on niin paljon juttua että jätän kommentoinnin vielä toistaiseksi ja rupeen seuraamaan mistä jutellaan

samour rv 29+4

 

Hei kaikki, ja uusille tervetuloa!

Vappua tuli juhlittua parvekepiknikillä. Vaikka yleensä tykkäänkin piknikeerata luonnon helmassa, niin täytyy sanoa, että näillä keleillä ja tässä tilassa ulkona syöminen kodin mukavuuksien ja mm. vessan läheisyydessä oli ihan toimiva ratkaisu! Sokeritkaan ei liikaa heilahdelleet vaikka vähän simaa tulikin nautittua. Ja se munkki! Miten sulla Ricardina on mennyt, toivottavasti tilanne on jo tasaantunut?

Jotenkin tuntuu, että vapaa-ajalla ajatukset pyörii tosi paljon vauvakuvioissa... Toisaalta nyt on ollut ja tulossa niin paljon aiheeseen liittyviä tapahtumia; ensin rad-diagnoosi ja siihen liittyvät koulutukset ja itsensä pistely, ensi viikolla lääkäri ja neuvola, poissaoloilmot duuniin ja perhevalmennuskin vielä pitäisi käydä tässä kuussa... Tapasin myös pitkästä aikaa yhtä ystävääni, ja hänpä kertoi aloittaneensa munasolujen luovutuksen ihan altruistisista syistä, omaa lasta kun eivät miehensä kanssa aio ilmeisesti hankkia. Joten vertailimme sitten hormonivaikutuksia ja oireiluja suuntaan ja toiseen.

Vappuna olikin sitten erityisen kiva nähdä sellaisia kavereita, joilla pyörii päässä ihan muut vauva-ja raskausajatukset. Sitä tunsi taas vaihteeksi olevansa vallan persoona, jolla on maailmalle muutakin annettavaa kuin pyöristyvä massu. Onko teillä ollut vastaavaa kokemusta, että ajatusten piiri pienenee ja että muut sitä oikeastaan jopa odottavat? En tietenkään tarkoita, etteikö vauvajuttuja saisi ja pitäisikin miettiä, mutta olen jotenkin kokenut minuuteni hieman murentuvan tässä äitiyteen valmistautuessa. Kuitenkin tahtoisin jatkossakin olla oma erillinen ihmiseni enkä "vaan" äiti.

Lontoonmatka lähestyy.. Lupaan Zoona, että kerron sitten lentofiiliksistä... Omien kavereiden ohjeiden perusteella olen juuri lähdössä tukisukkaostoksille. Hirveää turvotusta ei jaloissa vielä ole ollut, mutta Murphyn lakiin uskon melko vahvasti!

Leppoisaa vapunjälkeistä viikonloppua kaikille!

Fidia 26+6

 

Heipparallaa mammat! Toivottavasti vappu on ollut mukava. Täällä on vietetty leppoisaa vapaapäivää ja tänään on vuorossa leipomista ja muuta pikku puuhaa. Vaan sainpa itselleni taas sydämentykytyksiä kun vessassa jäi paperiin kokolailla paljon ruskeaa limaa. Saas nähdä meneekö kesken tämäkin. Alavatsaa jomottelee, että jos menee kesken, niin saisi kyllä tällä kertaa tulla pihalle asti ihan omin voimin... Ei jaksaisi taas monen kuukauden soutamista ja huopaamista tyhjennysten kanssa.

 

tamariini, toivotaan, että kyseessä on joku ihan viaton välituhru eikä mikään merkki vakavammasta! Tsemppiä!

 

Täältä tamariinille paljon positiivisia viboja, että selviäisit säikähdyksellä!

Meillä oli kyllä vappubileet ja oli todella huippua olla oikein selvin päin! Eikä kukaan edes kysynyt miksi - aika ihme juttu Ainoa himotus olisi kyllä saada lasillinen punaviinia, kun juuri ostin ennen raskaustietoa pullollisen hyvää punkkua.. Noh, olen sitten nuuskinut miehen lasia oikein syvälle kitusiin asti

Tänään sanoi vau.fi-sovellus, että alkion sydän alkaa lyödä! Hitsi sentään - jännittävää

5+0

 

Apua mikä viestimäärä

Liljah, saamattomuus kuului mullakin alkuraskauden oireisiin. Myös muisti oli selkeästi huonompi ja olin hajamielinen. Saatoin töiden jälkeen vaan makoilla koomassa sohvalla ja torkkua. Mutta olin armollinen itselleni ja keskiraskaudessa sai sitten taas energiaa tehdä vaikka mitä

Ricardina, on tosiaan ihme miten hormonit vaikuttaa mieleen. Mulla on tullut pari kertaa tilanne, missä olen miehen kanssa nauranut niille hauskoille kotivideoille tv:ssä ja yhtäkkiä hysteerinen nauru onkin muuttunut itkuksi. Mies on ollu ihan, että mitääääää kun olen ruvennut parkumaan ja rauhoitellut minua. Selkeästi hormonien syytä, ei ole tuollaista aiemmin tapahtunut. Muutenkin olen ollut herkempi kaikkia asioita kohtaan.

Kestovaippoja en ole ajatellut käyttää, sillä uskon vauva-arjen olevan sen verran raskasta, että vaippojen kanssa haluan päästä mahdollisimman helpolla.

Neuvolaan miehen mukaantulo: Meillä mies tuli ensimmäisellä kerralla neuvolaan mukaan, ultriin myös ja laajaan terveydenhoitajan tarkastukseen, jossa perhetyöntekijä oli mukana. Muistaakseni thl:n ohjeissa on, että viikoilla 30-33 tehdään se laaja th-käynti, jossa isän tulisi myös olla mukana, mutta eri neuvoloissa voi olla vaihtelevat käytännöt.

D-vitamiini: Yläturvaraja päivittäiselle D-vitamiinin saannille on 100 mikrogrammaa. Itse otan sen verran D-vitamiinia päivittäin. 50 mikrogrammaa tulee kalaöljyn mukana, ja loput 50 mikrogrammaa pelkkänä D-vitamiinina. Lisäksi saan jonkun verran D-vitamiinia ruoan mukana. Olin kuukauden auringossa ulkomailla, jolloin en ottanut D-vitamiinia kun sitä sai auringostakin, muuten olen ottanut koko raskauden ajan tuon 100 mikrogrammaa päivässä. Myös kalaöljyä olen käyttänyt suht säännöllisesti.

Talous ja kulujen jakaminen: Me ollaan naimisissa ja ehkä harvinaisuus, sillä meillä on yhteinen tili ja yhteiset rahat. Kummallakaan ei ole omia tilejä vaan palkat ym menee yhteiselle tilille eikä olla niitä mitenkään jaoteltu. Tämä toimii hyvin ja vaivattomasti, koska ollaan samanlaisia rahankäyttäjiä ja muutenkin keskustellaan yhdessä isoista ostoista. Muuten kumpikin saa käyttää rahoja mihin haluaa siitä toiselle ilmoittamatta. Säästäväisiä kun ollaan niin hyvin on toiminut eikä olla tätä kaduttu.

Fidia ja Zoona, itse olin 1 kk ulkomailla USAssa keskiraskaudessa. Hyvin meni matka ja keskiraskaus oli mukavan vaivaton aika matkustaa, kun energiaa oli ja vaivoja ei juuri ollut. Lentokoneessa kyllä istuttiin pitkiä aikoja, pisin lento oli 9 h. Tukisukat oli ehdottomat. Aiemmin ei turvotuksia ollut, mutta lentojen jälkeen nilkat kyllä turposivat tukisukista huolimatta (olivat vielä normaaleja tukisukkia tehokkaammat) ja liitoskipuja tuli pitkästä istumisesta lentojen jälkeen. Vaivat onneksi lähtivät muutamassa päivässä pois. Lääkärintodistuksen hankin yksityiseltä ultran yhteydessä kätevästi. Lentojen aikana kannattaa muuten juoda paljon ja ravata vessassa, vaikka se onkin ärsyttävää. Itse tein vessassa joka kerta aina 20 kyykkyä, että veri lähti jaloissa kiertämään

Syömisten suhteen olen ollut aika rennosti, mutta ohjeita noudattaen. Oli kyllä noloa huomata, että terkkarina en itse muistanut kaikkia kiellettyjä ruoka-aineita. Sille pysty sitten th:n kanssa nauramaan että tässä raskaudessa olen itse äiti en th, eikä kaikkea tarvitse osata ja muistaa. Ulkomailla muuten huomasin, että esim USAssa on maitoon lisätty A-vitamiinia. Yritin sitten olla litkimättä sitä paljon, kun A-vitamiinia ei lisinä saisi ottaa.

Maybelle, meillä kans niin ihana tilanne, että naapurissa asuvat eläkkeellä olevat vanhempani ovat lupautuneet hoitamaan tyttöä äitiys- ja isyysloman jälkeen vaikka 3-vuotiaaksi saakka. Se on meille suuri helpotus ihan taloudellisestikin

Samour, täällä tuntuu liikkeet samalla tavoin kuin sinulla, eli potkut ylhäällä oikealla, hikka vasemmalla alhaalla ja tyttö on th:n ja lääkärin mukaan raivotarjonnassa. Ehkäpä niin sinullakin?

Tamariinille jaksuja sekä miestilanteeseen että tuhruiluun. Noista on niin vaikea sanoa mitään, kun jokainen raskaus ja vuoto voi olla erilaista ja toiset vuotaa raskauden aikana useasti ilman että on mitään hätää. Toivottavasti pääsette ultraan tarkistamaan tilanteen.

Täällä ollaan vielä yhdessä kasassa. Ennakoivia supistuksia on nyt useammin kuin ennen, mutta ne ei satu yhtään edelleen. Maha vain menee kovaksi. Itse veikkaan että viikon yli lasketun ajan menee tämä raskaus. Saa nähdä osuuko arvaus oikeaan. Äitien päivä olis oikein hyvä päivä synnyttää muuten Tällä viikolla riesana on olleet päivittäiset migreenisäryt, jotka alkaa yöllä/aamulla, ja helpottaa iltaa kohti, mutta alkavat sitten yöllä taas uudestaan. Panadolista ei mitään hyötyä, joten olen enimmäkseen lepäillyt tämän viikon. Sairaalakassin sain tällä viikolla vihdoin pakattua särkyjen lomassa ja kaikki ostokset on nyt hoidettu. Jee!

Viiu ja papu-tytsy 39+5

 

Kiitos Viiu reissuvinkeistä! Pakko sanoa noihin sinun migreeneihin, että olethan verenpaineet tsekannut? Korkea vp voi oireilla hedareina, ja vphän nousee mm raskausmyrkytyksessä... Pelotella en halua enkä mikään lääketieteen ammattilainen todellakaan ole, mutta varsinkin jos ei ole aiempaa migreenitaipumusta, niin ei varmaan haittaa tsekata että paineet on kuosissa! ..nimimerkillä ikuinen hermoilija...

Sulla käy vähiin kyllä odotuspäivät, pääset kohta tositoimiin! Vitsit kun itsekin sitten kesämmällä pääsen tuohon pisteeseen.. Sitä odotellessa ei auta kuin - nih, odottaa. Laitathan viestiä loppuvaiheen fiiliksistä ja miten synnytys meni, täällä tsempataan ja myötäiloitaan jo!

Aurinkokin paistaa, voisi lähteä vaikka tuuletusajolle tästä!

Fidia 27+0

 

Fidia, juu verenpaineita seuraan päivittäin kun alapaine on ollut lievästi koholla. Ei kuitenkaan mitään hälyttävää, vaihtelee 82-96:n välillä. Multa löytyy myös stixejä, joilla olen katsonut onko proteiinia virtsassa, puhtaat on näytteet olleet. Eli raskausmyrkytystä ei ole. Migreeniä on ollut ennestään ja valitettavasti myös raskausaikana, tosin viimeksi keskiraskaudessa. Tänään oli onneksi parempi päivä, kipua ainoastaan aamulla. Saatiin pestyä puolet kodin ikkunoistakin

 

Tamariini toivottavasti vuoto meni ohi ja oli jostain muusta johtuvaa!?

Viiulle stemppiä loppumetreille. Jänniä hetkiä menossa!

Yllättäen munkit maistuivat tuoreina ihan niin hyviltä kuin muistinkin Simaa en uskaltanut pahemmin juoda, kun olin sen itse "keitellyt".

Koen huonoa omaatuntoa syömisistäni lähes päivittäin . Ennen raskautta olen syönyt keskimäärin normaalisti ja terveellisesti, mutta nyt ei taida mennä päivääkään ettei jotain "ylimääräistä" tai "pahaa" tulisi syötyä. Mässäilen mm. rasvaisilla juustoilla (vetelen perusoltermanniakin siivukaupalla) irtiksillä ja suklaalla. Tunnontuskia ei helpota, että paria viikkoa edellä oleva ystäväni osoittaa elintavoissaan käsittämätöntä itsehillintää. Syö luomukasvisruokaa ja on raskauden myötä lopettanut kaiken vähänkään herkkua muistuttavan syönnin (pulla, karkit, majoneesipohjaiset salaatinkasvikkeet jne.) ja kahvin juonnin.

Tänään nt-ultraan!

12+5

 

Toivottavasti tamariinin vuoto on jo kurissa ja oli ihan harmitonta laatua.

Hormoneista piti kirjoittaa. Mulla on menny ihan tasaisesti tähän asti, viikonloppuna vähän keitti yli ja olin hirmu itkunen ja äkänen. Ja mun maailman kiltein ukko vaan tuumaa että joo tää on nyt tää hormonijuttu ja mä ymmärrän kyllä. Tää tietty vaan ärsytti jostain syystä vielä enemmän Kyllä tää tunteiden heittely on sitten niiiin ihanaa.

samour ja 30+0 *poks*

 

Voi ihana päivä kun aurinko paistoi! Mulla ainakin mieliala on yleensä suoraan verrannollinen ilmatilaan..

Viiu, loistojuttu että paineet on kohdillaan ja kaikki hyvin noin suuressa skaalassa! Toivottavasti nuo hedarit jossain vaiheessa helpottaa!

Anna Zoona vähän armoa itsellesi... Ei kai raskaus nyt tarkoita sitä, että pitäisi vedellä ja (luomu)leivällä elellä! Tokikaan jättimässypussit ja muut mätöt ei voi olla jokapäiväistä, pääasiallista ruokaa, mutta luulisi kuitenkin, että normaali järkevä ruokavalio ja silloin tällöin herkkuhetki kuuluu ihmisen elämään. Ja täytyyhän sitä lastakin totuttaa siihen makumaailmaan, missä se jatkossa tulee elämään! Monipuolisesti siis makuja ja tietenkin paljon tuoretta kasvista lautaselle. Ei sitten tule niin paljon nirsoilua jatkossakaan... Kerrothan sitten ultrakuulumiset, toivottavasti näette iloisena vipeltävän masuveijarin!

Hormonit onkin jännä juttu. Mulla ei noin yleisesti ottaen ole (tai en ole ainakaan huomannut) mitään pidempikestoisia/säännöllisempiä fiilisheilahteluja, jotka voisi panna hormonien piikkiin. Pari kertaa olen herkistynyt lähes kyyneliin tilanteissa, joissa en normaalisti korvaani lotkauttaisi. Mutta yllättäen on kyllä tullut pari ihan käsittämätöntä raivostumista, sellaista kestoltaan noin 30s-2min kuohahdusta, joiden intensiteetti on ollut ihan hurja! Yleensä olen ainakin säännöllisesti ruokittuna melko lunki henkilö, joten näiden parin kohtauksen uhriksi joutunut, tilanteeseen lähes syytön miespoloiseni on ollut ihan hämillään... Mutta nopeasti ovat nämä myrskyt kyllä laantuneet. Täytyy vain sanoa, että toivon tulevaisuudelta ja mm. vaihdevuosilta tasaista hormonitahtia, ettei pääse tällaiset jatkossakaan muodostumaan liian yleisiksi!

Kävin tänään lääkärillä lentokelpoisuuttani todistamassa. Samalla ultrattiin ekan kerran rakenneultran jälkeen. Kovasti oli alivuokralainen kasvanut, rakenneultran 349 grammasta 1102 grammaan! Ja nätisti meni keskikäyrällä... Helpotti tietää, ettei ainakaan vielä rad ole liiemmin vaikuttanut kokoon. Pyllyään vaan mokoma tarjosi maailmalle, että pitää seurailla nyt noita kuperkeikkoja tarkasti. Jos valita saa, niin mieluummin synnytettäisiin raivotarjonnassa kuin peppu edellä. Huomenna sitten näistäkin raportti neuvolaan ja keskiviikkona hakemaan lisää lansetteja ja mittalappuja sokeriseurantaa varten. Kovin vauvaisaa on tällä hetkellä elämä. Hyvä näin!

Iloista viikkoa kaikille!

Fidia 27+1

 

Fidia herkkuhetkistä uhkaa tulla päivittäisiä Lounasvaihtoehtoja valitessa kaikkein tuhdein ja rasvaisin vetää aina pisimmän korren. Eilen olisin voinut valita a. parsakeiton b. uuniperunan kana-kasvistäytteellä mutta valitsin c:n eli lasagnea! Sitä saikin sulatella pitkään Iltapäivällä kävin vielä viimeistelemässä tuhdin olon irtopallojätskillä. Tunnistan siis, että voisin ottaa terveellisen ja helpommin sulavan vaihtoehdon, mutten ota. Koska en mahda mieliteoille mitään. Ja sitten kärvistelen turvotuksen ja huonon omantunnon kanssa. Pitäisi saada edes joka toinen päivä herkuttomaksi.

Nt-ultrassa näimme hyvin kasvaneen päällään seisojan, joka kätilön heräteltyä äityi potkimaan napakasti. :heart: Kun rauha laskeutui, jatkoi taas nukkumista pää alas päin. Koko vastasi päiviä, tai oli päivää edellä, ja niskaturvotus oli 1 mm. Varmistin äsken, että puhelimessa on äänet päällä siltä varalta, että verikokeesta tulisi puhelu. En kyllä pidä sitä todennäköisenä. Kätilö sanoi, että näkemänsä perusteella nyt ei kannata enää stressata tai valvoa öitä keskenmenon pelossa. Illalla katselin mukaan saamiani kuvia..Hyvät hyssykät mikä hirmulisko yhdessä kuvassa irvistää :O kuin suoraan Jurassic Parkista!

Jospa nyt uskaltaisi vähän jo nauttia tästä ajasta. Tämä menee loppujen lopuksi hirmu nopeasti ja on kuitenkin ainutkertaista, ainakin tämä ensimmäisen odotus. Harmillista, jos päivät/ja viikot hurahtaa eikä osaa/uskalla olla onnellinen.

Hormonit olen odotellut tulisiko jossain vaiheessa jotain itku-potku-hepuleita, mutta toistaiseksi ainoa mitä olen huomannut on se, että nälkäisenä kiukustun nopeasti. Aiemmin nälkäkiukku on iskenyt vain äärimmäisessä nälässä. Toki en nytkään sitä usein koe, kun syön pääasiassa yli tarpeen.

12+6

 

Ihanaa Zoona, että ultrassa oli kaikki hyvin! Kyllä uskallat jo huokaista Ja tosiaan, kuten Fidiakin sanoi, niin ole itsellesi armollinen. Itselläni myös vähän omatunto kolkuttaa kaikista herkuista, mitä on tullut syötyä, mutta jos pääsääntöisesti yrittää tehdä niitä terveellisiäkin valintoja, niin eiköhän silläkin jo pitkälle pötkitä. Eikä tuo lasagne nyt mikään huono vaihtoehto kuitenkaan ollut, ihan hyvää tavallista ruokaa. Eikä kannata verrata ystävän valintoihin, ei ravitsemuksessa kuin muussakaan elämässä. Riittää, että elää omaa, itselle (ja vauvalle) riittävän hyvää elämää

Hormonien vaikutus mielialaan on käynyt tutuksi tässäkin osoitteessa. Ylläri-itkut ja raivonpuuskat ovat rantautuneet. Onneksi en ole pitkävihainen

Mitä Tamariinille kuuluu? Hellittikö vuoto?

Tsemppiä Viiulle h-hetkiin

Tuutunen80 (kuumeisesti pieniä liikkeen tapaisia fiilistellen) ja pieni 14+1

 

Kääks, mun ei varmaan pitäisi käydä enää missään syömässä ,vaan kuljettaa kiltisti eväät töihin. Taas iski stressi lounaan jälkeen. Söin lämminsavulohta. Ajattelin, että se on kypsennettyä. Aloinpa sitten kuitenkin googlaamaan ja tietenkin joka ketjussa varoitetaan syömästä mitään, koskaan, ikinä vakuumissa ollutta, vaikka olisi kypsennettyäkin. Lähetin paikkaan sähköpostia ja kysyin kalan alkuperää, ihan vain kääntääkseni veistä haavassa, jos on lähtöisin vakuumista. Näin siis kävi kun luulin valitsevani sen "terveellisemmän vaihtoehdon".

 

Zoona Mä niin allekirjoitan ja tiedän tunteen!! Tietää, että pitäis syödä terveellisesti ja ei herkutella, mutta mutta... mulla lipsahteleen ihan samoin. Eilen soitin vielä aikaa neuvolaan ja täti kysyi painoa niin tuli olo, että ei herranjumala mä häpeän niin hirveästi...

Mä siis syksyllä pudotin reilu 10 kg, että hoidoilla olis paremmat tsäänssit. No sitten alkoi hormonien pistämiset jne. ja eihän se 10 kg pysyny pois. Tosin vielä ei ole tullut takaisin kun 3-4 kg, mutta silti se aiheuttaa valtavaa itseinhoa.

Niin siis meikä kävi varhaisultrassa polilla ja saatiin oikein näpsäkkä kuva pienestä. Syke löytyi ja laskettu aika aikaistuin kokonaista 2 päivää! Tosin en tiedä nyt sitten miten nämä ihmiset näitä laskee, koska kun soitin neuvolaan ja kerroin alkion hedelmöityspäivän niin se neuvolan täti sai vielä 2 päivää pois lapsettomuuspolin laskemasta

Eli mä meen nyt polin laskujen mukaan niin kauan kunnes ensi viikolla taas ultra ja tutkimukset. Katellaan muuttuuko vielä vai joko vakiintuis.

Hironea ja nöttönen 7+6

 

Zoona: Eikös noita vakuumissa olleita voi syödä, jos ne on lämmitetty kunnolla? Listeria kuolee 70 asteessa. Mä ostin lämminsavulohta kalatiskiltä, ja vielä erikseen varmistin, että ei oo ollut kypsentämisen jälkeen vakuumissa.

Nyt voi kyllä mennä hetki ennen kuin seuraavan kerran syön lohta. Reilu viikko sitten äiti oli savustanut lohta, ja söin sitä hyvällä halulla aika paljon. Sitten tunnin päästä oksensin ihan hulluna. Ei varmastikaan johtunut kalasta, mutta kieltämättä mielleyhtymä on nyt aika vahva.

Pahoinvointi on nyt noussut uudelle tasolle. Tänään on koko päivän ollu töissä sellanen olo, että pitää juosta vessaan millä hetkellä hyvänsä. Toisaalta maha on alkanut toimia paremmin, joskin huomaan ihan selkeästi, että melkoisen hidasta on aiempaan verrattuna.

Tissit poksahti eilen päivän aikana ihan kiviksi, ja toinen on silminnähden suurempi kuin toinen. Illalla huomasin, että rintsikat oli revenny vasemman kupin (eli sen isomman tissin) reunasta! Tosi kiva. Mun on muutenkin tosi vaikea löytää istuvia rintsikoita, kun koko on 80-85 F-J mallista riippuen. On mulla onneksi vielä kahdet, jotka on ehjät. Pitää varmaan mennä käymään Funky Ladyssä lähiaikoina. Toivottavasti ei hirveän montaa kuppikokoa tule lisää, nytkin on selkä jo aika kovilla.

Herkkulakko ja ruoka-annosten pienentäminen ovat toimineet hyvin, ja paino on pudonnut raskauden alusta nyt 3kg. Yritän tehdä kaikkeni välttääkseni sen radi-diagnoosin. Neuvolatäti oli tosi tyytyväinen, kun kerroin, että olen jo valmiiksi korjannut ruokavaliota radi-hoitosuositusten mukaiseen suuntaan. Hän myöskin sanoi, että ei ylipaino mitenkään automaattisesti johta radiin, ja että hän näkee myös paljon normaalipainoisia, joilla on ruokavalio niin retuperällä, että sokerit heittelee. Eilen varasin ajan ensimmäiseen sokerirasitukseen, ja samalla seulontalabroihin.

Huomenna illalla on vielä se varhaisultra. Vähän jännittää, vaikka uskon vahvasti, että kaikki on niin kuin pitääkin.

Maybelle 7+3 (neuvolan mukaan 7+5)

 

Kyllä listeria pitäisi kuolla 70 asteessa, eli vakuumissa ollutta, mutta uunissa riittävästi kuumennettua pitäisi olla turvallista syödä.

Hironea, voit neuvolassa sanoa, että pitää laittaa LA polin mukaan, koska hedelmöitys on tarkasti tiedossa. Tuntuvat aika hanakasti haluavan laittaa kierron mukaisen ajan, mutta sitä ei ymmärtääkseni saisi edes alkaa muuttelemaan, edes sikiön koon perusteella.

Tsemppiä Maybelle varhaisultraan!

Tuutunen80 ja pieni 14+1

 

Isosti onnea kaikille uusille plussaajille! Paljon on ehtinyt tekstiä tulla sitten viime visiittini, hyvä niin . Nyt alkaa olla remppa- ja muuttohommat voiton puolella, niin ehtii koneellakin käymään töiden jälkeen.

Fidia ja Ricardina, täällä myös sokerit nyt seurannassa. Ainakin jonkinlaisessa.. Pissatestin mukaan ois sokerit koholla, mutten vielä verikokeisiin päässyt/joutunut. Mun pitää aamuisin testailla tikuilla pissaa ja seurata liuskan värejä. Mitään riskitekijöitä ei pitäisi olla, mutta voihan sen radi tosiaan tulla ilman niitäkin.

Liljahille tsemppiä voinnin kans! Minulla oli viikoille 12 asti todella paha pahoinvointi ja vain ihan muutamina päivinä kykenin pakottamaan itseni kotoa ulos tuona aikana. Olin henkisesti todella rikki ja olo tuntui jopa masentuneelta. Podin myös huonoa omaatuntoa siitä, etten pystynyt nauttimaan raskaudesta ja soimasin itteäni siitä, että mieliala oli niin huono. Viikkojen edetessä ja pahoinvoinnin pikku hiljaa helpottaessa aloin taas tuntemaan oloni onneksi enemmän omaksi itsekseni. Varmasti sinullakin tulee vielä vointi ja olo paranemaan! Muista olla itsellesi armollinen

Tamariini, miten voit? Toivottavasti kaikki on hyvin.

Viiu, onko vielä merkkejä synnytyksen käynnistymisestä? Jännät ajat teillä siellä



Ummetuksesta kärsiville, kannattaa kokeilla syödä kiivejä, mikäli voi. Itellä oli pari viikkoa taaksepäin ihan kamala ummetus, johon sain vinkiksi kiivit. Itselläni auttoi Nyt syön niitä useita viikossa.

Oon kans kamala stressaamaan siitä, mitä on turvallista syödä ja mitä ei. Olin vapun Riikassa ja ihan liikaa varmasti stressasin sallittuja syömisiä. Aamupalalla söin paahtoleipää voilla ja croissanteja. Lihat, kasvikset, munakkaat ja kaikki juustot ym jätin välistä. Vähän jopa tuo voin syönti jännitti :ashamed: Lisäksi ravintoloissa en oiken meinannut uskaltaa tilata mitään, missä oli mukana kasviksia, jos en ollut varma oliko kunnolla kypsennettyjä. Lisäksi pastaruokien seassa oleva juusto aiheutti huolta, että onko listeriavaaraa etc. Että rentouttava loma kerrassaan vitsi ku sitä on tämmönen ressierkki kaikessa! Kolmen viikon päästä olisi vielä viikon loma Espanjassa edessä, että saas nähdä, mitä siellä syödään.

Onko pidemmällä olevilla tullut minkälaisia sf-mittoja? Minulla nyt rv 23+3 ja mitta huimat 22, 5cm. Jotenkin itellä alkoi kauhistuttamaan vaikka neuvolatäti sanoi, että kasvu voi tasaantua normi käyrälle myöhemmin. Olo on aika tukala, kun maha on jo niin tiellä monessa asiassa. Kenkien laittokin jo oma prosessinsa eikä eteen päin paljon taivutella.

Oli niin paljon juttuja ehtinyt tulla, etten kaikkea muista kommentoida nyt :ashamed:. No onneksi sohvalla löhöily -aikaa alkaa olemaan jatkossa vähän enemmän iltaisin, niin ehtii aktiivisemmin jutustelemaan

jamma 23+3

 

Tuutunen Juur näin. Se neuvolan täti vaan hoki, että kun laskee kierron mukaan niin... mut tosiaan kierron päivät ei merkkaa, kun on maljahedelmöitys sekä hormonituki kierrossa.

Mä tilasin kotidoplerin. Olis tänää haettava paketti postissa. Netistä luin paljon myötä ja vastaan, joten otin ja soitin polille. Sieltä sanoivat, että antaa palaa vaan Meillä ku oli ikävästi niin, että ekassa ultrassa koneessa ei ollu printteriä niin ei saatu kuvaa mukaan ja mikrofoni ei toiminnu niin nähtiin vaan ruudulla se syke. Mä niin toivoin kuulevani sen ihan omin korvin :heart: Kattoo ny onko tosta laitteesta yhtää mihkää ja osaako sitä ees tämmönen tampio käyttää

Ruoka rajoitteista. Meillä ei syödä ollenkaan kalaa niin noi vakuumit ja vastaavat on onneksi helppoja välttää. Suurin kompastuskivi mulle tulee olemaan aurajuusto leivällä ja fetat sun muut salaatissa. Käsitin, että niitäkin pitäis vältellä :'( Eihä mun salladi maistu enää miltää!! Yks mikä hämmästytti niin oli toi pellava. Mulla kun on ollu ihan tavan elämässäkin ummetuksen kanssa kädenvääntöä niin pellava on auttanut siihen tosi hyvin. Nyt sitten sitä ei saakkaan missään nimessä syödä :S Täytyy testata ehdottomasti tuota kiiviä mistä annettiin vinkkiä.

Niin ja mulle sanottiin tuosta D-vitamiinista, että koska yritän syödä monipuolisesti niin se multivitan raskausvitamiineissa oleva D-vitamiini riittää. Ei suositellut syömään mitään muuta D lisää. Kysyin, koska mulla olis ollu omega + D-vitamiini kapseleita, mutta sanoi että parempi on jatkaa niillä raskausomegoille eikä ottaa tuota lisättyä D:tä enää mukaan.

Hironea ja nöttönen 8+0

 

Hironea, Maybelle sain paikasta jälkikäteen juuri sen tiedon mitä pelkäsinkin. Kala oli ensin lämminsavustettu ja tullut heille sitten vakuumissa. En tajunnut siinä valintaa tehdessä, että ei riitä että kala on kypsennetty. Jos siihen on kypsennyksen jälkeen, pakkaus/käsittelyvaiheessa, päässyt bakteeri, se pystyy kasvamaan kypsässä nopeammin kuin raa'assa. Täytyy toivoa, että nyt oli vähän onnea matkassa ja tuossa ei ollut mitään. En tiedä miten selviäisi siitä, jos itse omalla tyhmyydellä aiheuttaisi jotain.

Taidan jättää salaatit tästä lähin kotiin iltasyömisiksi ja keskittyä syömään lounaalla vain lämpimiä ruokia. Tiedän, että liioittelen, mutta parempi ehkä liioitella kuin valvoa mitä tuli syötyä -stressin takia yönsä. Tuli valvottua viime yönä.

Jamma Voin niin samaistua tuohon reissuruokailu stressiisi. Olen lähdössä heinäkuun puoli välissä Islantiin. Saan varmaan varata mukaan vedenkeittimen ja pikapuuropusseja. Siellä sitä kaikella tavalla käsiteltyä kalaa riittää

 

Heipparallaa taas.

Täällä vuoto loppui kyllä jo silloin lauantai-iltana eikä ole sen koommin näkynyt. Sen sijaan sunnuntaina hävisivät kaikki tissikivut ym. ja olin jo ihan 100% varma keskenmenosta. Itkin koko illan ja olin ihan rikki... Maanantaina sitten päätin rauhoittua ja todeta, että katotaan josko neuvolasta sinne ultraan pääsisi. Illasta alkoikin taas tissitkin kipuilla ja olo helpottui. Eilen oli sitten tosiaan neuvola enkä ultraan saanut lähetettä. Päätettiin sitten miehen kanssa, että alkuperäisellä suunnitelmalla nyt mennään kun ei tässä oikeasti ole mihinkään kiire. Eli ootellaan rauhassa ekaa seulontaultraa ja surraan sitten jos on surun aihetta. Tosin jos sunnuntaiset hermoromahdukset tapaa tulla tavaksi päivittäin, niin sitten käydään yksityisellä ultrassa... Mutta juuri nyt siis ihan ok olo ja melkein luottavainen mielikin. Koitan pääsääntöisesti olla kauheasti ajattelematta koko asiaa. Menee miten menee, eikä se maailma siihen kaadu.

Itse olen tässä pari päivää kärsinyt hirveästi siitä, että koska minun tai miehen lähipiirissä ei kellään ole ollut keskenmenoja, niin melkein kaikki automaattisesti ajattelee, että minussa on jotain vikaa. Joko on hormonit pielessä, en vaan voi saada lapsia tai stressaan liikaa. Kaiken tämän keskellä on hirveän vaikea pitää mielessä lääkäreiden ja hoitohenkilöiden sanat, että keskenmenot on oikeasti tosi yleisiä ja johtuvat tosi harvoin itse äidistä tai isästä mitenkään. Mutta koitan nyt kuitenkin pitää sen mielessä.

Hironea, juuri eilen juttelin neukkutädin kanssa tuosta pellavasta. Hän kertoi, että se rajoitus on poistumassa. Syyksi poistumiseen hän kertoi sen, että toiset odottavat äidit ottavat sen "ei suuremmissa määrin" ihan liian pilkun tarkkaan ja poimivat sämpyöistäkin pellavansiemenet pois. Eli kyllä kai sitä jonkun verran saa syödä ihan hyvällä omalla tunnolla, jos tietää sen helpottavan oloa? Kannattaa ehkä jutella oman neukkutädin kanssa asiasta.

Muutenkin jos on noita herkkuruokia ja mieltymyksiä, joita ei suositella syötäväksi, niin kannattaa varmistaa vielä omalta neukkutädiltä homma. Helposti sitä karsii ruokavaliotaan vähän turhankin paljon. Joskin tädeiltäkin saa välillä aika ristiriitaisia tietoja...

Onnea kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille! :heart:

tamariini neuvolan mukaan nyt 7+1 (6+0)

 

Tamariini Mukava kuulla, että kaikki vaikuttaisi olevan nyt paremmin päin =)

Zoona, olipas ikävä episodi kyllä ja ymmärrän stressivalvomisesi ihan täysin. Olisin varmasti itsekin valvonut ja pelännyt. Toivotaan, että mitään vahinkoa ei olisi käynyt, eikä se kaiketi niin kovin todennäköistä kuitenkaan ole.

Tuutunen80 rv 14+2

 

Tamariini noissa neukkutädeissä on todellakin eroja! Tämä mun täti käski nimenomaan valita semmoiset leivät missä ei pellavaa ole. Ja kun kerroin syöväni tuota Alku - sadonkorjuu puuroa missä on pellavaa niin käski lopettaa heti. Eli mulle se ei sanonu mitään "ei suuremmassa määrin" vaan, että kaikki heti-nyt pois.

Ja kyllähän esim. auraa saa syödä kuumennettuna, mutta en mä yleensä ittelleni lämpimiä leipiä jaksa vääntää

 

Helpotuksen huokaus Tamariinin puolesta!

Ystävä kauppasi kesäksi kaikenlaista odotusvaatetta, tukivyötä, auton turvavyön alenninta tms?? ja doppleria. Lupasin mennä käymään ja tutkimaan, ennen kuin laittaa kirppikselle. Ainakin kesävaatteet ja tukivyö kuulostivat tarpeellisilta. Tosin ei kaikilla taida olla tukivyölle edes tarvetta? Eikös sen pääasiallinen käyttö ole helpottamaan liikkumista ja auttamaan liitoskipujen, selkävaivojen kanssa painivia? Korjatkaa paremmin asiasta perillä olevat.

Doppleria varmaan jään miettimään. Kai se tällaiselle hermoheikkoiselle olisi hyvä, jos voisi kotona joskus kuunnella. Mutta toisaalta, jos neuvolassa on aika melkein 1 krt/kk ja neuvolan avoimessa voi käydä keventämässä huolitaakkaa ja kuuntelemassa, jos pahaksi äityy...Pärjäisikö sillä? Tosin noi neuvolan avoimet on varmaan ihan täynnä, kun neuvolat muutenkin on tupaten täynnä ja äänten kuunteluun on jono, joka ei ehdi purkautua siinä ajassa.

Tuli mieleen Anna-Leena Härkösen elämänkerrallinen Heikosti positiivien -kirja. Luin sen pari vuotta sitten, mutta nyt siihen taitaisi samaistua ihan eri tavalla. Siinähän ( Juonipaljastus!) päähenkilö tökkii masuasukkia säännöllisesti, kun yöllä herää eikä enää saakkaa asukilta vastausta. Voin sieluni silmin nähdä itseni samassa tilanteessa :O eli paniikissa, mutta toisin kuin kirjassa, ilman syytä.

Pyysin puhelinajan neuvolan lääkärille (hysteerikko)ja sain sellaisen huomiseksi...En tiedä kumpi sitten on enemmän tarpeeseen listeriatesti vai happosalpaajat

 

Moikka!
Tekstiä on tullut niin paljon että varmasti unohdan suurimman osan siitä mitä piti kirjoittaa mutta jos nyt jotain...

Onnea ensinnäkin hurjasti hyvistä varhais- ja np-ultrakuulumisista! Ja Tamariini hyvä että vuoto rauhoittui. Yritä pitää tuo rento asenne!

Lentämisestä.. oltiin rv 20 kieppeillä Thaimaassa ja rv 25 Pariisissa ja hyvin meni molemmat reissut mutta tukisukat ehdottomasti jalkaan koneeseen näillä viikoilla! Thaimaan lennot vähän jännitti mutta ei tosiaan mitään ongelmaa ollut, ainoastaan sitten paikan päällä jalat turposi helteessä kun ei tukisukkia viitsinyt siellä käyttää. Kaupunkilomalla huomasin, että jalat väsyy huomattavasti nopeammin kuin normaalisti eli taukoja piti pitää kävellessä melko usein. Ja tuli tutuksi Pariisin keskustan vessat, koko ajan kun sai olla etsimässä seuraavaa vessaa Samalla voisi mainita sen, että syömisten suhteenkin ulkomailla pärjää, kun osaa käyttää maalaisjärkeä. Mitään en jättänyt esim. Thaikuissa syömättä raskauden takia, vaan siellä tulee oltua muutenkin astetta varovaisempi kuin Suomessa. En esim. ihan kaikista katukeittiöistä ostaisi ruokaa edes ilman raskautta.

Hironea älä sitten vaan säikähdä jos et vielä useampaan viikkoon kuule dopplerilla sykettä. Neuvolassakaan sitä ei vielä noilla viikoilla lähdetä etsimään (tai ei ainakaan pitäisi, jos on asiansa osaava terkka), koska on niin epätodennäköistä kuulua. Mulla kuunneltiin ekan kerran rv 17 olleella neuvolakäynnillä. Kotona kokeilin ekan kerran ehkä rv 15 ja kuului kyllä. Siihen vaikuttaa kuitenkin varsinkin noilla viikoilla niin paljon kohdun asento ja oma ruumiinrakenne. Myös istukan paikka vaikuttaa eli jos se sattuu olemaan etuseinässä niin toki vaimentaa.

Jamma mulla oli rv 28 sf-mitta 26 cm eli vähän keskikäyrän yläpuolella ja samalla viikolla todettiin ultrassa vauvan kasvavan tasan keskikäyrällä. Noissa vaikuttaa tosi paljon mittaajan "käsiala" eli ei kannata yksittäisistä mitoista todellakaan olla huolissaan.

Viiulle voimia loppumetreille, ellet ole jo vauvan saanutkin syliin! Mulla on muuten sama "rasite" että oon terkka mutta kyllä tässä raskauden aikana on huomannut, että pakko on ottaa nyt se äidin rooli eikä kaikesta voi eikä tarviikaan tietää kaikkea. Enkä siis nykyisessä työssä ole missään tekemisissä neuvolatyön kanssa eli saakin olla tietämätön. Pidä puolesi myös sairaalassa! Jotkut terkkakaverit on valitelleet että osastolla oletetaan äidin tietävän kaiken jos ammatin kohdalla lukee th tai kätilö...

Sitten loppuun oman navan valitusta... Täällä ollaan sitten saikulla Liitoskivut yltyivät viikonloppuna tosi pahoiksi ja maanantaina totesin että nyt on pakko luovuttaa. Eilisen olin jo kotona ja illalla tuli sitten lopullinen stoppi. Oltiin perhevalmennuksessa ja sieltä lähtiessä, kun olin istunut pari tuntia kovalla tuolilla, en päässytkään enää ylös. Onneksi oli pyörätuoleja saatavilla ja mies kärräsi mut tuolilla autoon. Nyt sain kyynärsauvat, jotka olivat kuin taivaanlahja, koska niiden avulla pääsen liikkumaan. Aamulla ennen keppien saamista hiihdin takaperin muutaman sentin askelilla, että pääsin vessaan ym. En olis IKINÄ uskonut, että hyvävointinen raskaus voi muuttua kuin salamaniskusta tämmöiseksi. Vauva on kääntynyt pää alaspäin ja selvästi painaa johonkin uuteen paikkaan tuolla alhaalla. Toivon todella, että nää kivut vielä helpottaa. Haluaisin kuitenkin olla vielä töissä ja kahden kuukauden lepo ennen synnytystä tuntuu lähes vankilatuomiolta. Mutta eihän tässä muu auta kuin ajatella, että hyvä asian puolestahan tässä kärsitään. Toivottavasti te kaikki säästytte näiltä kivuilta! Aika harvinaista tää onneksi kuulemma on että näin pahaksi äityy.

Hyviä vointeja kaikille! Taisi sade alkaa just eli mikäs tässä on sisällä maatessa

Säihkiss 29+2