3-kymppiset ensimmäistä odottavat

No niin, katsotaanpa ottaako tämmöinen ketju tulta alleen täällä odottajien puolella. :) Tuolla kuumelijoiden puolella (samaisessa pinossa) viihdyin yritysaikana kovasti ja koin sen omakseni.

Yritystä takana n. puoli vuotta, josta 4 viimeisintä kiertoa "täydellä teholla". Plussasin 3.4. yk 4 ja LA olisi näillänäkymin 16.12. Toivottavasti pieni pysyy kyydissä!

Jos tänne nyt tulee itseni lisäksi muitakin, niin voidaan jossain vaiheessa katsoa josko teksisi jonkunlaista listaa. :)

Liljah 4+1
 
Heipparallaa!

Liljah, miten on sujunut? :D Hieno plussa-aalto tuolla edellisessä pinossa, kun nyt Maybellekin plussasi! Mitä mieltä, pitäisikö kirjoittaa tuonne vanhaan "kolmikymppiset-ketjuun" tai ehkä luoda siitä uusi vol14 pino vaiko pitää tämä uusi?

Zoona, onnittelut pitkäjänteisen yrityksen tuottamasta onnellisesta lopputuloksesta! Ihan mahtava juttu.

Mulla LA on 3.11., eka neuvola ja labrat takana. Seuraava etappi on sitten nt-ultra ja seulonnan tulokset. Huiiii! :)

MelodyPop ja pikkupupu 10+4
 
Moi kaikille!
Mä oon melkein sitä mieltä, että jatketaan uuteen pinoon. Edellisessä on jo aika monta sivua, ja se tuntuu olleen hetken aikaa hiljainen. Pitäiskö tehdä uusi vol14-pino?

MelodyPop, uskomatonta, että sulla on jo yli 10 viikkoa takana! Mä en nyt oo varma noista päivistä, kun tuntuu, että ovis oli aika myöhään. Myöskin digitesti näytti 1-2, vaikka luulin, että se olis jo 2-3. Ajattelin kuitenkin mennä varhaisultraan ihan mielenrauhan takia. Sittenhän se selviää. Näillä näkymin kierron pituuden perusteella la on n. 19.12.
 
Heippa kolmekymppiset!

Ihanaa Liljah kun avasit uuden keskustelun, kiitos siitä! Tuo edellinen ketju tosiaan alkoi olla tosi hiljainen ja itsekin on tullut kirjoiteltua lähinnä tuolla kuukausipinossa. Itsekin kirjoittelin pitkään kolmekymppisten kuumeilijoiden puolella ja tämä pino tuntuisi kovin kotoisalta sen vuoksi :)

Täällä siis myös odotellaan esikoista, ikää on 35 vuotta. Kaksi vuotta tätä ihmettä odoteltiin ja viime syksynä toisesta pistoshoitokierrosta sitten kauan kaivattu plussa tuli. Raskaus on sujunut hyvin. Pientä pahoinvointia oli n. viikolla 7-11 mutta oksentaa ei tarvinut kertaakaan. Nyt alkaa maha olla jo sen verran iso, että liikkuminen alkaa olla hieman hitaampaa kuin ennen. Yritän kuitenkin pitää itseni edes jonkunlaisessa kunnossa ja onneksi on pystynyt sentään salilla käymään ja kävelyillä, vaikkakin välillä hyvin hitaasti :) Rakenneultrassa saatiin varovainen tyttöveikkaus joka varmistui muutama viikko sitten 4D-ultrassa, joten prinsessaa täällä odotellaan syntyväksi heinäkuussa, la siis 20.7.

Paljon onnea kaikille teille vastikään plussanneille! Toivottavasti tänne saataisiin väkeä enemmänkin, mun mielestä tämmöinen ketju on kiva, jossa kaikki on vähän eri vaiheissa raskauksissaan mutta kaikki samalla lailla uuden edessä kun ensimmäistä kertaa tätä koetaan.

Hyvää vointia kaikille, toivottavasti saadaan aktiivinen ketju aikaiseksi!

Säihkiss 26+0
 
Fidia
Hei vaan kaikki, olen 35v tuleva äiti Helsingistä. Olen lueskellut foorumeita, mutta pysynyt tähän asti taustalla. Odottelemme esikoista saapuvaksi elokuun alussa, noin puolentoista vuoden tjottailun jälkeen. IRL-ystävillä alkaa muksut olla jo kouluiässä, ja kaikkiin ihmettelyihini löytyy sen seitsemän ristiriitaista kokemuksen rintaääntä -vaikka välillä olisi kiva vain fiilistellä tätä meikäläiselle uutta ja jännittävää tilannetta.

Olisikin kiva löytää uusia kavereita ajatusten vaihtoon online - ja mikä ettei myös livenä. Aavistukseni on, että jossain vaiheessa mammavapaata vertaistuki ja vaikkapa päiväsaikainen kahvittelu- ja lounasseura voisi olla aika tarpeen...

Joten onnittelut kaikille kohtalotovereille, tsempit vielä plussaa odottaville ja tehdään tästä aktiivinen ketju!
 
Äh kirjoitin pitkät pätkät mutta bittiavaruuteen katosi.. No mutta jokatapauksessa, hieno juttu että kolmikymppisille ekakertalaisille saadaan taas aktiivinen ketju. Olen innolla mukana!

Taustoista sen verran, että kirjoittelin aktiivisesti kuumeilupuolen pinossa vuoden mittaisen yritysaikamme. PCO:n ja ovuloimattomuuden takia hoitoihin mentiin melkein heti ja tämä vatsassa potkiva pikkutyttö on 1. IVF:n kolmas siirretty alkio :heart:

Raskaus on sujunut alun pahoinvoinnin jälkeen hyvin, vatsa on viikkoihin nähden pieni ja ja vointi oikein hyvä. RAD-diagnoosi napsahti kolmisen viikkoa sitten ja toistaiseksi sokerit pysyneet kohtalaisesti ruokavaliolla aisoissa, toivotaan että jatkossakin. Töitä on jäljellä enää 3,5 viikkoa, sitten jään kesälomalle ja siitä suoraan äippälomalle.

Olis kiva, jos tästä tulisi aktiivinen ketju :) itse olen viime aikoina seuraillut pääasiassa heinäkuisten fb-ryhmää, mutta käyn täällä foorumin puolella lähes päivittäin lukemassa jutut ja jos tästä tulee sellainen "oma" ryhmä, niin varmasti aktiivisemmin tulee kirjoitettuakin.

Ricardina 28+2 LA 5.7.
 
Heippa.

Täällä 30v esikoistaan jännityksellä odottava. Alustava LA olisi 3.12. eli nyt menossa rv 6 + 5.

Kovin jännittää miten tässä käy sillä minulla on murheena mukanani kaksiosainen kohtu. Huomenna olisikin sitten jo varhaisultra. Näkee että onko siellä menossa mukana oikeasti joku...
 
Mulla on ollu parin viime päivän aikana ongelmana vatsan turvotus. Töissä istuessa alkaa iltapäivää kohti tulla tosi epämukava olo. Oon käyttänyt vähän väljempiä housuja, mutta silti tuntuu, että pitäis avata ylin nappi. Seisaaltaan tai kotona makoillessa on ihan ok, istuminen vaan on epämukavaa. Viime perjantaina alkanut pahoinvointi ei onneks oo tullut pahemmaksi, mutta koko ajan röyhtäyttää kauheasti. Ja on jano, mikä tietysti johtaa siihen, että pitää ravata vessassa. Väsymys iski nyt myös ihan toden teolla. Toisaalta sitä nauttii oireista, kun ne on kuitenkin merkkinä ja muistutuksena siitä, että jotain tapahtuu.

Perjantaina ajattelin varata ajan varhaisultraan (varmaan vapun jälkeiselle viikolle) ja soittaa neuvolaan. En oo edes varma minkä neuvolan alueella asutaan, mutta eiköhän se selviä. Pidän perjantaina ylityövapaan, ja ajattelin hoitaa noi puhelut kotoa, kun avokonttorissa ei ihan näin henkilökohtaisista asioista viitti puhua.

Maybelle 4+3 (ehkä)
 
  • Tykkää
Reactions: MelodyPop
Fidia
Onko teille ollut aina selvää, että haluatte lapsen/lapsia? Itse tuskailin asian kanssa pitkään, varsinkin kun mieskin ilmaisi, että osaa olla onnellinen ilmankin. Elämä kahden aikuisen taloudessa on ollut vapaata ja mukavaa... Nyt tietenkin kun tämä pieni kungfu-maakari on kyydissä, on selvää, että paluuta aiempaan ei ole ja kovasti molemmat odotamme kesän kulkua. Mutta en ole tuntenut mitään hillitöntä vauvakuumetta missään vaiheessa. Ja ympäristön yllättyneistä reaktioista päätellen kukaan muukaan ei varsinaisesti odottanut meiltä raskausuutisia...

Onko lapsenkaipuu aina ollut teillä muilla olemassa vaiko syntynyt pikkuhiljaa?
 
  • Tykkää
Reactions: pallero79
Mä oon kyllä aina halunnut lapsia. Se on ollut mulle ihmissuhteissa oikeastaan ainoita kynnyskysymyksiä. En olisi edes aloittanut suhdetta, jos toinen osapuoli ei haluaisi lapsia. Kyllä mä aina ajattelin, että meen (melko) nuorena naimisiin ja saan lapsia, mielummin monta. Olin kuitenkin "jo" 28 kun tapasin sen minulle sopivan ihmisen. Mies on minua kolme vuotta nuorempi ja meillä molemmilla oli opiskelut kesken. Naimisiin mentiin kaksi vuotta sitten helmikuussa vähän ennen kuin täytin 30. Koko ajan on käyty keskusteluja oikeasta ajoituksesta. Mies on ollut se osapuoli, joka ei vielä ole ollut valmis.

Helmikuun loppupuolella avasin taas keskustelun asiasta. Kerroin, että minua on alkanut ahdistaa oma ikä, ja muistutin, että raskaaksi tulemisessa voi kestää kauan, enkä enää haluaisi lykätä yrityksen aloittamista. Ilmeisesti ajatus oli kypsynyt sen verran, että mies oli nyt valmis. Kuusi viikkoa myöhemmin teinkin jo positiivisen raskaustestin. Mies on ihan täysillä mukana, mikä on ihanaa! Itse en millään olisi voinut uskoa, että tuun näin nopeasti raskaaksi.
 
Mulle on aina ollut selvää, että haluan lapsia. Siinä vaiheessa, kun alkoi näyttämään ettei se välttämättä olekaan mahdollista, niin tavallisesta lapsiperheen elämästä ja arjesta tuli suurin haave. Viime vuosina etenkin juhannukset, Joulut, lomat, pääsiäiset ym. alkoivat tuntua siltä, että toivottavasti ei enää yhtäkään tällaista. Monet asiat alkoi tuntua merkityksettömiltä ilman omia tenavia.
Oli ikätavoitekin, eka lapsi alle kolmekymppisenä ja se olisi toteutunut ihan hyvin, jos kaikki olisi mennyt niin kuin elokuvissa. Yrityksen alussa olin huoleton 28 :)

Maybelle kuulostaa ihan tutulta. Istun aina iltapäivä töissä housut auki...Asutko pk-seudulla? Kannattaa varata neuvola ajoissa. Olin eilen 1. kerran neuvolassa ja oli vain yksi ainoa vapaa aika omalla alueella. Sanottiin, että tämä on otettava jos haluaa ehtiä seulontaa, muita aikoja ei ole. Neuvolan täti sanoikin eilen, että heillä on kauhean täynnä, kun odottajia on niin paljon näin keväällä.

10+0
 
Viimeksi muokattu:
Fidia
Jep, näin aattelinkin että varmasti toisille lasten haluaminen on aina ollut selviö, ja toisille sitten vähän enemmän pohdintaa aiheuttanut ratkaisu. Tai siis ratkaisu tai yllätys, miten nyt itse kutakin on elämä heitellyt. Ja menee se kyllä niinkin ettei aina tärppääkkään niinkuin olisi suunnitellut. Meilläkin jos olisi heti napannut kun ehkäisy jätettiin pois, niin muksu olisi kohta vuosikas. Mutta parempi myöhään... Ja ehdittiin vielä tehdä mm. sukellusreissu Meksikoon. Nyt ei tarvitse moisista vähään aikaan haaveilla! Mutta komppaan kyllä sinua Zoona, että perhejuhliin on jo jonkin aikaa kaivannut sitä omaa perhettä, niin ihania kuin sukulaiset ja oma mies ovatkin. Lapsien kanssa hommassa on varmasti ihan toisenlaista mielekkyyttä ja tekemisen meininkiä! Ei tarvitse miettiä, mitä ohjelmaa keksisi joulupäivällisen jälkeen... :p
 
Moooi kaikille! :wave:

Täällä kirjoittelee ensimmäistä odottava äiti Helsingistä. Laskettuaika on elokuun lopussa. Rakenneultra oli vasta ja vauvalla onneksi vaikutti kaikki olevan hyvin. Näin jälkikäteen oon ollut huolissani siitä, kun vauva ei kauhean aktiivisesti liikkunut. Ultraava kätilö ei kyllä asiasta maininnut mitään. Minulle on vain jostain jäänyt kuva, että vauvojen tulisi tehdä kuperkeikkoja ym.ultrissa. Onneksi tunnen päivittäin vauvan liikkeitä hyvin, joten se vähän helpottaa huolta :)

Maybelle mulla kans alussa turposi maha todella paljon. Joudui suht aikaisilla viikoilla jo vaihtaan äippähousuihin, kun omat housut painoi loppupäivää kohden hirmuisesti.

Fidia minulle on aina ollut selvää, että lapsia haluan. Ajankohta vaan on ollut, että sitten joskus myöhemmin. Sain muutama vuosi sitten tietää, että kovien mahakipujen syynä onkin endometrioosi, joka on ehtinyt ainakin vasemman puolen johtimen ja munasarjan vioittaa aika pahasti. Tämän uutisen jälkeen asenne "joskus myöhemmin" muuttui, että heti nyt, jos se edes onnistuu. Maaliskuussa minulla ois ollu laparosskopia, jonka jälkeen oltais päästy laspettomuushoidoista jutteleen julkiselle. Mutta tämä pieni tytöntylleröinen yllätti meidät tulollaan ihan täysin jouluna :heart:

jamma 20+4
 
Moi,

mä oon täällä ihan sekaisin onnesta, kun tänään tein positiivisen testin! Oon 32-v. ja mikäli kaikki menee hyvin, niin joulukuussa musta tulee äiti. Jihuu!!!! Miehellä ennestään kaksi lasta jotka jo yläasteikäisiä molemmat. Oli pakko tulla tätä asiaa tänne hehkuttamaan kun ei uskalleta miehen kanssa vielä kertoa muille. Tuntuu, ettei tätä oikein edes vielä itsekään tajua..
 
Heippahei! Voi vitsi miten tätä on oottannu, että pääsis tälle puolelle :D

Nyt vihdoin ehkä uskaltaudun minäkin tunnustamaan, että kyytiläinen on mukana. Takana kaikenkaikkiaan 4v yritystä. Alkuun ihan luomuna ja tjottaillen. Viimeisen vuoden "verenmaku" suussa kaikkia hoitoja läpi käyden. Nyt sitten näyttäisi, että lykästi ja 1. icsi taisi tärpätä. Plussasin jo 7.4 ensimmäisen haamun, mutta eilen sitten sain virallisesti verikokeiden tulokset ja hcg on enemmän kuin loistavalla tasolla päiviini nähden. Näin ollen sitä ehkä uskaltaa tunnustaa oikeasti odottavansa pientä.
 
Huomenet kaikille!

Ajattelin nopsaan ennen töiden aloitusta tsekata viimeiset kuulumiset ja VOI IHANUUTTA! Hironea onnea onnea onnea! Aivan ihanaa että pääsit vihdoin tänne! Näin se pitkä odotus palkittiin, voi että oon onnellinen sun puolesta! Ja siis tottakai olen onnellinen kaikkien plussanneiden puolesta mutta kyllä vaan erityisesti lämmittää kun useamman vuoden jälkeen odotus palkitaan. Kyllä ne siellä meidän polilla vaan tietävät mitä tekevät ;) Toimiko Helsingin pää yhtä hyvin ja oliko yhtä ihania ihmisiä?

Ricardina ihana kuulla myös susta! :heart:

Maybelle, täälläkin turvotti viikkokausia aivan järjettömästi alkuraskaudessa. Äitiyshousut ostin tosi aikaisessa vaiheessa just sen turvotuksen takia. Edelleen turvottaa silloin tällöin mutta on se pahin helpottanut. Nyt alkaa toki maha olla muutenkin niin iso että pistää välillä puuskuttamaan..

Minä olen myös aina tiennyt haluavani lapsia. Parikymppisenä ajattelin haluavani lapset ennen kuin täytän 30 mutta nyt olen tosi onnellinen että odotan esikoista juuri tän ikäisenä kuin nyt olen. En koe olevani ollenkaan vanha vaikka tilastollisesti oonkin tosi vanha ensisynnyttäjä :)

Hyvää viikonloppua ja hyviä vointeja kaikille!

Säihkiss 26+4
 
Säihkiss Toi meidän poli on kyllä jotain aivan uskomatonta! Ikinä en missään ole saanut niin erinomaista palvelua ja tavannu yhtä sydämellisiä ihmisiä. Ihan haikeaa on, kun sieltä "joutuu" pois. :D

Helsingin päässä se inseminaatiokerta oli ihan katastrofi. Ei natsannu lekurin kans pätkääkään, mutta sitten omalla polilla annettiin vähän palautetta asiasta kun sattuivat kysymään. No sitten punktioon mentäessä oli selkeästi menny palaute lääkärille perille... Oli aivan totaalisen eri ääni kellossa ja siitä käynnistä jäin pelkästään hyvä mieli. Vaikkakaan paljoa en muista :D sen verran oli käkikellon käki pudonnu menosta lääkkeiden takia. No ainakaan ei sattunnu pätkääkään, koska muistikin meni :D

Nyt sitten sain ensimmäisen ultran 30.4 torstaille. Siihen asti vaan otetaan leväten ja rauhassa odotellen.

Ihana kun täällä on nyt tuttuja ihmisiä jutustelemassa! Voi miten tää aika on mennyt nopeaan kun Säihkiksellä ja Ricardinalla on jo noin paljon viikkoja kasassa. Tuntuu, että vastahan sitä haikein mielin teidät laski kuumeilijoista pois. :heart:
 
Pidemmällä olevat odottajat: muistatteko millaisia tuntemuksia oli 1/3? Onkohan normaalia, että esim. viime viikolla alavatsa kipuili useana päivänä peräkkäin ja yhtäkkiä tällä viikolla on ollut ihan hiljaista. Ei mitään tuntemuksia missään ja muutenkin olo on kuin ei edes olisi raskaana. Arvon pitäisikö käydä vielä yhdessä ultrassa ennen nt-ultraa, kun huoli on välillä niin suuri.:headwall:
 
Minäkin voisin tänne jotain itsestäni ilmoitella, kun tuttuja nimiä ja samassa tilanteessa olevia on kuitenkin. Meillä siis 2. ivf:n tuoresiirrosta alkanut raskaus, nyt menossa rv 11+4. LA on 2.11. Ensi viikolla nt-ultra ja kovastihan se jännittää, vaikka pieniä oireita päivittäin aina on. Ultrassa on aiemmin selvinnyt, että yksi hyvin kasvava ja nyt jo hieman hepuloiva ihmistaimi siellä majailee :heart:

Onnittelut meille kaikille plussista ja edenneistä raskauksista, olivat ne sitten alkaneet pian tai vähän myöhemmin! Kun on omakohtaisesti huomannut, että se raskautuminen ja ihmisen kehityksen alkuun pääseminen on todella aikamoinen ihme, niin kiitollinen saa todella olla :heart: Ja etenkin Hironealle toivotan tässä kohtaa mitä suurimmin onnea, kun kuumeilupuolella taivaltasi olen seurannut, vaikka en itse siellä isommin kirjoitellutkaan.

Zoona, uskon oireidesi olevan ihan tavallisia ja kaikki on varmasti hyvin. Minulla myös nuo vatsan kipuilut ovat olleet ajoittaisia, joinakin päivinä kovastikin juilinut, toisina sitten ihan hiljaista. Olo on hyvin pitkälle "normaali", mutta yritän silti luottaa. Raskaana kunnes toisin todistetaan =) Kuinka pitkällä nyt olet ja milloin sinulla oli varhaisultra? Oletko ajatellut sen kotidobblerin ostamista?

Lisäys. Itse olen aina tiennyt haluavani lapsia, mutta vasta nykyisessä suhteessa se tuntui luonnolliselta ja hyvältä ajatukselta. Isompi kuumeilu alkoi kai nelisen vuotta sitten, lupa annettiin reilu kaksi vuotta taaksepäin.
 
Viimeksi muokattu:
Isot onnittelut miimoi ja Hironea! =) Vaikka omasta plussatestistä on jo hieman aikaa, niin ei sitä tunnetta kyllä unohda, kun näkyykin kaksi viivaa! Mulla lähti ihan tunto kasvoista ja käsistä. Huh sitä ajatusten ja tunteiden mylläkkää sillä hetkellä!

Zoona mulla kans oli alussa mahakipuja (tosin on nyt alkanut uudestaan) ja monenlaisia tuntemuksia. Varsinkin ensimmäiset viikot tuntui koko ajan kuin kuukautiset alkaisi, mutta eivät onneksi alkaneet. Huomasin, että jos maha joutui päivän aikana vähääkään puristuksiin (esim. paljon istumista ja housut painaa), alkoi mahan kipuilu. Ja sit välillä tuli kamalan kovia kramppeja, ettei voinut edes kävellä, mutta kaikki kuitenkin oli hyvin :) Jos sinulla kovasti huolestuttaa, voithan soittaa neuvolaan ja kysyä, pääsisikö esim. sydänääniä kuuntelemaan :) ja mahdollisista oireista tai oikeastaan oireettomuudesta, olin itse aina ihan paniikissa, jos normaalisti 24/7 kestänyt pahoinvointi hetkeksikään loppui... Sitä ku on niin tärkeästä asiasta kyse, että kaikki asiat huolettaa todella paljon.

Meinaatteko äänestää? Mää en tiiä vielä, ketä äänestäisi. Noh, vaaliohjelmia lukiessa voikin sit viikonlopun rentoutua sohvalla ;) Itse toivon tulevalta hallitukselta paljon. Toivottavasti meidän tulevilla lapsilla on Suomi, jossa kaikilla on hyvä elää.
 
Tervetuloa ja onnea uudet plussaajat ja aivan erityisesti vanha tuttu Hironea! Niin iloiseksi sun uutiset tekivät että taas itkettää :D ihanaa että ollaan taas samassa ketjussa.

Zoona mulla oli ainakin alkuvaiheessa kaikenlaista kolotusta ja kipuilua, menkkakivun tyylistä ja vihlaisuja. Mulla myös puhkes ihan alussa kysta munasarjasta, ja senkin takia kävin useammassakin ultrassa ennen nt-ultraa. Itselle ar-ultra ois joka tapauksessa ollut ehdoton. Yksi keskeytynyt keskenmeno itsellä ja useampi tutuilla varmistivat sen, etten olisi pystynyt odottamaan. Meillä ainakaan neuvolassa eivät pyynnöstä huolimata suostuneet kuuntelemaan sydänääniä ennen kuin nt-ultra oli käytynä.

Omaa napaa sen verran, että viimeksi kun mainitsin, että sokerit ovat pysyneet ruokavaliolla aisoissa niin iloitsinpa liian aikaisin :( tällä viikolla on tapahtunut joku romahdus, ja nyt vuorokauden sisään jo 4 ylimennyttä arvoa. Aikaistin diabeteshoitajan soittoaikaa, ja kaiken järjen mukaan lähete sairaalaan lääkityksen mahdollista aloitusta varten kirjoitetaan automaattisesti näillä tuloksilla. Isoin pettymys taitaa ollaa omaan kroppaan. Ensin raskaaksi tuleminen oli vaikeaa eikä onnistunut ilman lääkkeiden, lääkärin ja labran apua ja nyt näyttää siltä, että ei tää raskaana oleminenkaan suju ilman apuja. Paska PCO. No, onneks tosiaan asutaan Suomessa ja terveydenhuolto on kuitenkin aika loistavaa, ja vauvallehan tästä ei haittaa ole. Kunhan vaan tulisi jo kesä :)

Ricardina 28+5

Ps. Osaisko joku meille listan tehdä. Pysyis paremmin kartalla et missä kukin menee :)
 
Ohhoh, tännehän onkin tullut paljon tekstiä ja uusia ihmisiä! :) Mä olin ehtinyt jo unohtaa tämän koko pinon ja ajattelin vaan että pitää jossain vaiheessa herätellä henkiin sitä vanhaa kolmekymppisten odottajien pinoa. :D Mulle ei ole väliä, että jatketaanko tässä vai tehdäänkö uusi vol.14 pino. Mutta mulle käy kyllä enemmän kuin hyvin se, että joku loisi sen vol.14 ja ottaisi "ohjat käsiinsä", mä kun olen niin onneton näissä tietokonejutuissa. :D

Zoona pitkä taival teillä takana. Onnea plussasta! :heart:

MelodyPop vitsi että aika menee nopeesti! Vastahan me onniteltiin sua plussasta ja nyt sulla alkaa olla jo eka kolmannes takana! :heart: Mites teillä tuon raskaudesta kertomisen kanssa? Oletteko ihmisille jo sanoneet vai odotatteko että tulee se rv 12 täyteen?

Maybelle saitko ajan varhaisultraan ja neuvolaan? :) Mua janottaa myös koko ajan, mutta ihme kyllä ei pissata yhtään sen enempää. Mihinköhän ne kaikki nesteet menee, kun ei vielä ole oikein turvotustakaan.. :D

Säihkiss Ihanaa että teilläkin ollaan pitkän odottelun jälkeen tuossa tilanteessa! :heart: Mä haluaisin myös käydä, jos niin pitkälle päästään, tuossa 4D ultrassa. On varmaan käsittämätöntä nähdä se pieni siellä ruudulla niin selvästi?

Fidia Mä olen kyllä aina tiennyt haluavani lapsia "sitten joskus". Lapsenkaipuu on tullut pikkuhiljaa. Mulle on ollut myöskin aina selvää, että parikymppisenä en vielä lapsia halua. Ja tosiaan, elämä kahden aikuisen taloudessa on niin helppoa ja mukavaa, että nyt piti alkaa miettimään ihan jo järjellä, että ei tätä voi enää vaan koko ajan lykätä, ettei sitten jossain vaiheessa huomaakin että onkin jo liian myöhäistä.

Ricardina ihanaa, sulla alkaa kohta lomailu! Se menee varmasti tosi nopeasti ja sittenhän tyttönen jo syntyykin! :)

Mimmi Haloo Hienoa että varhaisultrassa kaikki hyvin! :heart:

jamma mulla puolestaan on mielikuva että ultrassa vauva on aina paikallaan. :D Eli paljon pelkoja meissä taitaa herättää ihan jo omat mielikuvat. Varmasti vauvalla on kaikki niin kuin pitääkin, vaikka voltteja ei hyppinytkään. :)

miimoi onnea plussasta! :)

Hironea mä olen niiin onnellinen teidän puolesta ja toivon sydämeni pohjasta että kaikki menee hyvin! :heart: Meillä myös eka ultra 30.4. :)

Tuutunen80 kiitollinen tässä tosiaan saa olla! :)

ON Tissit kasvaa ja aristaa. :D Onko muut muuten huomanneet, että tissikipu/arkuus vaihtelisi eri päivinä? Pitäiskö tässä huolestua, kun tänään tissit ei ole enää selvästikään niin kipeät kuin pari päivää sitten?
Pahoinvointia on ollut nyt muutama päivä, eikä se mulla ole näköjään sidottu mihinkään vuorokaudenaikaan, vaan ihan jatkuvalla pienellä kuvotuksella mennään. Nälkä on koko ajan, mutta kun ajatteleekin ruokaa niin ällöttää. Sitten kun sattuu saamaan päähänsä jonkun ruuan mitä tekisi mieli ja mikä ei sillä hetkellä ällötä, niin sitä vetääkin napaansa sitten niin paljon, että tulee siitä ylensyönnistä huonolo... Huoh, lihon varmaan monta kymmentä kiloa tämän raskauden aikana..

Liljah 5+3
 
  • Tykkää
Reactions: miimoi

Yhteistyössä