Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
<3 Keskenmenon jälkeen plussanneet <3 KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ 2014
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="MiNalo, post: 30083700, member: 92272"]</p><p><strong>Erittäin paljon onnea vauvoista pansku ja minnah88!!</strong> :heart:</p><p></p><p>Tässäpä tännekin "synnytyskertomusta" ja kuulumisia. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Elikkä, perjantaina 27.6. hoitaja tuli aamulla kertomaan, että minun täytyy olla varalta ravinnotta aamupäivän lääkärin kiertoon saakka. Siinä kklo 9.30 maissa osaston lääkäri tuli tutkimaan minua huoneeseeni ja kertoi, että minun täytyy varautua siihen että raskaus jouduttaisiin purkamaan samana päivänä. Edellisen päivän maksa-arvot, toksemiakokeet ja virtsan proteiini viittasivat siihen, että raskausmyrkytys etenisi nopeasti. Minullahan oli alkanut esiintyä toksemiaoireitakin pikku hiljaa..varsinkin parina yönä oli ollut ylävatsakipua ja päänsärkyä. Lääkäri halusi sitten vielä odottaa aamun uudet labrakoevastaukset ennen kuin päätös sektiosta tehtäisiin. Noh, melko pian sain kutsun lääkärihuoneeseen, jossa paikalla oli myös toinen synnytyslääkäri. Lääkärin mukaan tilanne eteni sen verran vauhdilla ettei tultaisi pääsemään enää viikollakaan eteenpäin (mistä olisi ollut vielä todellista hyötyä). Ja oli perjantaipäivä eikä lääkäri (enkä minä) halunnut riskeerata sitä, että sektio jouduttaisiin tekemään viikonloppuna, olihan kyseessä keskosvauva. Niinpä se oli sitten menoa se! Noin klo 11 minua lähdettiinkin jo viemään leikkaussaliin. Mies ehti juuri ja juuri ajoissa paikalle, oli esikoisen kanssa kotona kun soitin, että nyt mennään. Onneksi ehtikin..en olisi selvinnyt operaatiosta ilman häntä.</p><p></p><p>Sektio sinänsä ei ollut mitenkään kamala..mutta minulla oli jäänyt pelko ensimmäisestä sektiosta niin jännitin ihan hirveästi alusta loppuun. Tärisin kuin haavanlehti..jalatkin vapisi niin kauan kuin niissä vain oli tunto ja liike tallella. Anestesialääkäri oli erittäin mukava naishenkilö, joka sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi koko leikkauksen ajan. Kun minut oli saatu puuduteltua, leikkaustiimi asteli myös saliin. Sektiota tekemässä oli peräti 2 lääkäriä. Viilto tehtiin entisen leikkausarven kohdalta. Kudosten avaaminen vei melko pitkään, koska siellä oli jotain kiinnikkeitä. Tuntui kamalan pitkältä ajalta odotella jännittyneenä, milloin vauva lopulta autetaan ulos kohdusta. Kun se vihdoin tapahtui, tunsin voimakasta painetta ja repimistä. Sitten yhtäkkiä kuului kovaäänistä parkumista. Lääkäri totesi, että potra poikavauva tuli! Samassa hetkessä aloin itkeä onnesta ihan hillittömästi. Kaikki vuosien yrittämisen ja useiden keskenmenojen aiheuttamat paineet purkautui ja olo oli sanoinkuvaamattoman onnellinen. :heart: Myös mies kyynelehti siinä minun vieressä. Hetki oli erittäin koskettava. Vain noin puoli minuuttia pojan syntymän jälkeen lastenlääkäri tuli näyttämään sylissään olevaa, lakanaan käärittyä voimakkaasti parkuvaa poikaa, joka oli valkoisen köhnän peitossa. Silmät oli täysin auki. Hipaisin kädelläni pojan jalkaterää. Sitten hänet vietiin leikkaussalin yhteydessä olevaan erilliseen huoneeseen tutkittavaksi. Mies lähti sinne seuraamaan tapahtumia ja minä jäin pää pyörryksissä onnesta leikkauspöydälle kursittavaksi. Hetken kuluttua mies ilmestyi taas viereeni kertomaan että kaikki oli pojalla hyvin ja kuinka paljon hän painoi. Olin ihan pöllämystynyt, kun kuulin syntymäpainon. Olihan painoarvio ollut pari päivää aikaisemmin 2,7kg. Joten ihan kivasti heitti se sitten. Sain nähdä pojan myös toistamiseen, kun hänet kärrättiin keskoskaapissa vielä viereeni ja sain koskettaa hänen pientä kättään luukun kautta. Sitten hänet lähdettiin viemään vastasyntyneiden teholle ja mies meni tietysti mukaan. Heräämössä ollessani vapisin edelleen kovasti..koko kroppa oli ollut sellaisessa jännitystilassa ettei se ihan helposti ohi mennytkään. Heräämössä minua seurattiin n. 6 tuntia. Verenpaineet oli korkeat ja sain siihen paljon lääkkeitä.</p><p></p><p>Seuraavana päivänä mies vei minut pyörätuolilla katsomaan poikaa ensimmäisen kerran. Sain ottaa hänet syliin ja imetystäkin pääsin aloittelemaan. Maito nousi lopulta yllättävänkin nopeasti sektiosta huolimatta. Osastolla lypsin maitoa, jotta pieni sai melkein alusta lähtien oman äidin maitoa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Teholla poika vietti keskoskaapissa 2 vuorokautta, joista vain ensimmäisenä tarvitsi happilisää. Sitten hän pääsi siirtymään "avosänkyyn", jossa sängyn pohja oli lämpösäädeltävä ja piti pojan lämpöä hyvänä. Sokeritippaa poika tarvitsi myös vain 2 päivän ajan. Sen jälkeen verensokerit pysyivät tasaisina. Sinivalossa poika vietti yhden vuorokauden, bilirubiini korjaantui sillä. Viiden vuorokauden ikäisenä poika sai lääkäriltä luvan siirtyä osaston puolelle, mutta sieltä vapautui paikka vasta muutamaa päivää myöhemmin. Osaston puolella poika tarvitsi vain saturaatioseurantaa ja bilirubiinia seurattiin kerran vuorokaudessa. Imetyksen kanssahan meni sairaalassa sillä tavalla, että minä imetin kun olin paikalla, muutoin syöttivät pullosta niin paljon kuin vauva jaksoi imeä ja loput annettiin nenämahaletkun kautta. Hyvin pian poika alkoi syödä täysiä annoksia itse pullosta tai tissiltä. Tämän viikon maanantaina nenämahaletkusta ja saturaatioseurannasta luovuttiin ja poika pääsi kaikkien yllätykseksi kotiin seuraavana päivänä! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Tuona päivänä tuli raskausviikoissa täyteen 35 viikkoa, joka on vähimmäisvaatimus keskosten kotiin pääsyn kannalta, ainakin täällä Oys:ssa. Yhteensä sairaalassaolopäiviä kertyi vai 12. Eli me ollaan nyt tiistaista asti vietetty ihanaa arkea vauvakuplassa. Ylpeä isosisko on erittäin innokas apulainen ja paijaa ja pusuttelee pientä jatkuvasti! :heart: Ei tätä onnea voi oikein uskoa. :heart: Poika on ihan mainio. Syötöt on noin 2-3 tunnin välein, välit hän nukkuu rauhallisesti. Välillä jaksaa jo yli tunninkin "seurustella" ja isot silmät välkkyen katsella maailmaa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p><strong>Niin ja hei, päivittelen nyt vielä nuo viimeisimmät tiedot listalle. Ottakaahan joku muu homma haltuun tästä eteenpäin!</strong> <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Kaikkea hyvää ja onnellista odotusta teille jokaiselle!</p><p></p><p>MiNalo ja pieni mies, tasan 2 viikon ikäinen tänään</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="MiNalo, post: 30083700, member: 92272"] [B]Erittäin paljon onnea vauvoista pansku ja minnah88!![/B] :heart: Tässäpä tännekin "synnytyskertomusta" ja kuulumisia. :) Elikkä, perjantaina 27.6. hoitaja tuli aamulla kertomaan, että minun täytyy olla varalta ravinnotta aamupäivän lääkärin kiertoon saakka. Siinä kklo 9.30 maissa osaston lääkäri tuli tutkimaan minua huoneeseeni ja kertoi, että minun täytyy varautua siihen että raskaus jouduttaisiin purkamaan samana päivänä. Edellisen päivän maksa-arvot, toksemiakokeet ja virtsan proteiini viittasivat siihen, että raskausmyrkytys etenisi nopeasti. Minullahan oli alkanut esiintyä toksemiaoireitakin pikku hiljaa..varsinkin parina yönä oli ollut ylävatsakipua ja päänsärkyä. Lääkäri halusi sitten vielä odottaa aamun uudet labrakoevastaukset ennen kuin päätös sektiosta tehtäisiin. Noh, melko pian sain kutsun lääkärihuoneeseen, jossa paikalla oli myös toinen synnytyslääkäri. Lääkärin mukaan tilanne eteni sen verran vauhdilla ettei tultaisi pääsemään enää viikollakaan eteenpäin (mistä olisi ollut vielä todellista hyötyä). Ja oli perjantaipäivä eikä lääkäri (enkä minä) halunnut riskeerata sitä, että sektio jouduttaisiin tekemään viikonloppuna, olihan kyseessä keskosvauva. Niinpä se oli sitten menoa se! Noin klo 11 minua lähdettiinkin jo viemään leikkaussaliin. Mies ehti juuri ja juuri ajoissa paikalle, oli esikoisen kanssa kotona kun soitin, että nyt mennään. Onneksi ehtikin..en olisi selvinnyt operaatiosta ilman häntä. Sektio sinänsä ei ollut mitenkään kamala..mutta minulla oli jäänyt pelko ensimmäisestä sektiosta niin jännitin ihan hirveästi alusta loppuun. Tärisin kuin haavanlehti..jalatkin vapisi niin kauan kuin niissä vain oli tunto ja liike tallella. Anestesialääkäri oli erittäin mukava naishenkilö, joka sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi koko leikkauksen ajan. Kun minut oli saatu puuduteltua, leikkaustiimi asteli myös saliin. Sektiota tekemässä oli peräti 2 lääkäriä. Viilto tehtiin entisen leikkausarven kohdalta. Kudosten avaaminen vei melko pitkään, koska siellä oli jotain kiinnikkeitä. Tuntui kamalan pitkältä ajalta odotella jännittyneenä, milloin vauva lopulta autetaan ulos kohdusta. Kun se vihdoin tapahtui, tunsin voimakasta painetta ja repimistä. Sitten yhtäkkiä kuului kovaäänistä parkumista. Lääkäri totesi, että potra poikavauva tuli! Samassa hetkessä aloin itkeä onnesta ihan hillittömästi. Kaikki vuosien yrittämisen ja useiden keskenmenojen aiheuttamat paineet purkautui ja olo oli sanoinkuvaamattoman onnellinen. :heart: Myös mies kyynelehti siinä minun vieressä. Hetki oli erittäin koskettava. Vain noin puoli minuuttia pojan syntymän jälkeen lastenlääkäri tuli näyttämään sylissään olevaa, lakanaan käärittyä voimakkaasti parkuvaa poikaa, joka oli valkoisen köhnän peitossa. Silmät oli täysin auki. Hipaisin kädelläni pojan jalkaterää. Sitten hänet vietiin leikkaussalin yhteydessä olevaan erilliseen huoneeseen tutkittavaksi. Mies lähti sinne seuraamaan tapahtumia ja minä jäin pää pyörryksissä onnesta leikkauspöydälle kursittavaksi. Hetken kuluttua mies ilmestyi taas viereeni kertomaan että kaikki oli pojalla hyvin ja kuinka paljon hän painoi. Olin ihan pöllämystynyt, kun kuulin syntymäpainon. Olihan painoarvio ollut pari päivää aikaisemmin 2,7kg. Joten ihan kivasti heitti se sitten. Sain nähdä pojan myös toistamiseen, kun hänet kärrättiin keskoskaapissa vielä viereeni ja sain koskettaa hänen pientä kättään luukun kautta. Sitten hänet lähdettiin viemään vastasyntyneiden teholle ja mies meni tietysti mukaan. Heräämössä ollessani vapisin edelleen kovasti..koko kroppa oli ollut sellaisessa jännitystilassa ettei se ihan helposti ohi mennytkään. Heräämössä minua seurattiin n. 6 tuntia. Verenpaineet oli korkeat ja sain siihen paljon lääkkeitä. Seuraavana päivänä mies vei minut pyörätuolilla katsomaan poikaa ensimmäisen kerran. Sain ottaa hänet syliin ja imetystäkin pääsin aloittelemaan. Maito nousi lopulta yllättävänkin nopeasti sektiosta huolimatta. Osastolla lypsin maitoa, jotta pieni sai melkein alusta lähtien oman äidin maitoa. :) Teholla poika vietti keskoskaapissa 2 vuorokautta, joista vain ensimmäisenä tarvitsi happilisää. Sitten hän pääsi siirtymään "avosänkyyn", jossa sängyn pohja oli lämpösäädeltävä ja piti pojan lämpöä hyvänä. Sokeritippaa poika tarvitsi myös vain 2 päivän ajan. Sen jälkeen verensokerit pysyivät tasaisina. Sinivalossa poika vietti yhden vuorokauden, bilirubiini korjaantui sillä. Viiden vuorokauden ikäisenä poika sai lääkäriltä luvan siirtyä osaston puolelle, mutta sieltä vapautui paikka vasta muutamaa päivää myöhemmin. Osaston puolella poika tarvitsi vain saturaatioseurantaa ja bilirubiinia seurattiin kerran vuorokaudessa. Imetyksen kanssahan meni sairaalassa sillä tavalla, että minä imetin kun olin paikalla, muutoin syöttivät pullosta niin paljon kuin vauva jaksoi imeä ja loput annettiin nenämahaletkun kautta. Hyvin pian poika alkoi syödä täysiä annoksia itse pullosta tai tissiltä. Tämän viikon maanantaina nenämahaletkusta ja saturaatioseurannasta luovuttiin ja poika pääsi kaikkien yllätykseksi kotiin seuraavana päivänä! :) Tuona päivänä tuli raskausviikoissa täyteen 35 viikkoa, joka on vähimmäisvaatimus keskosten kotiin pääsyn kannalta, ainakin täällä Oys:ssa. Yhteensä sairaalassaolopäiviä kertyi vai 12. Eli me ollaan nyt tiistaista asti vietetty ihanaa arkea vauvakuplassa. Ylpeä isosisko on erittäin innokas apulainen ja paijaa ja pusuttelee pientä jatkuvasti! :heart: Ei tätä onnea voi oikein uskoa. :heart: Poika on ihan mainio. Syötöt on noin 2-3 tunnin välein, välit hän nukkuu rauhallisesti. Välillä jaksaa jo yli tunninkin "seurustella" ja isot silmät välkkyen katsella maailmaa. :) [B]Niin ja hei, päivittelen nyt vielä nuo viimeisimmät tiedot listalle. Ottakaahan joku muu homma haltuun tästä eteenpäin![/B] :) Kaikkea hyvää ja onnellista odotusta teille jokaiselle! MiNalo ja pieni mies, tasan 2 viikon ikäinen tänään [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Miehen naispuolinen ystävä
38 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
2.
"Suomalaistutkijan mukaan Trump nimittää hallintoonsa ihmisiä, jotka haluavat kitkeä feminismiä, wokea tai marxilaisuutta"
Eilen 23:45
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Onko normaalia
Eilen 22:46
vierailija
1 Viestiä
Lapsen saaminen
4.
relaatio 1069
Eilen 21:49
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Heikki Hiilamo: "Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan"
Eilen 18:22
vierailija
22 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Ja niin kilttilässä valmistaudutaan tulvaan
Eilen 16:56
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
7.
SDP haluaa suomalaisille natziveron
Eilen 16:18
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
nyt nolottaa
Eilen 14:45
viisikymppinen isoäiti
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 952
Aihe vapaa
2.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 748
Aihe vapaa
3.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 634
Aihe vapaa
4.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 501
Aihe vapaa
5.
Ärsyttää naapurien välinpitämättömyys
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:55
Luettu: 472
Aihe vapaa
6.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 467
Aihe vapaa
7.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 462
Aihe vapaa
8.
"Helena Koivu asettaa Kaksoiselämää-podcastissa ehdot tulevalle kumppanilleen."
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:04
Luettu: 374
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Relaatio 238
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
2.
Miehen naispuolinen ystävä
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
4.
Relaatio 1049
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
5.
K/B-komposti
Latest: vierailija
40 min sitten
Aihe vapaa
6.
Relaatio 1047
Latest: vierailija
47 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Latest: vierailija
49 min sitten
Aihe vapaa
8.
Heikki Hiilamo: "Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan"
Latest: vierailija
Tänään 07:06
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
<3 Keskenmenon jälkeen plussanneet <3 KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ 2014
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
