<3 Huhtikuiset 2011 <3

Veyve; Mun äiti asuu n. 400km päässä, ja samaten suurin osa sukulaisista. Käydään äitiä ja isän vanhempia katsomassa kuukauden-kahden välein, ihan miten mun äitillä on töistä vapaata ym.. Isään olen harvoin enää yhteydessä, on alkoholisti rattijuoppo ja todennäköisesti suorittaa tuomiotaan vankilassa tällä hetkellä.. Miehen äiti asuu 10 km päässä ja häntä nähtiin aiemmin useasti, mutta nyt harvemmin sillä meiltä hajosi auto eikä olla tehty asian eteen mitään, sillä tässä kaupunkialueella pärjää hyvin ilmankin..

Vielä ei ole tietoa miten "vahingon" kanssa kävi, kun on niin tuore tapaus! Laskeskelin kyllä jo, että heinäkuun alkuun tulisi LA, jos niin sattuisi.. Eli pientä vauvakuumetta täällä! Tulen kyllä ilmoittamaan tuloksen, kunhan sen aika on!

 

Santtu82, täällä soseita maisteltiin ensimmäisen kerran muutamana päivänä 3,5 kk vanhana huonolla menestyksellä ja edelleenkään ei kovin hyvin maistu. Monesti vieläkin on annoskoko max 5 tl. Joskus hyvällä tuurilla syö noin puoli pientä pilttupurkillista tai vastaavan määrän kun itse tehtyjä annan myös. Tämä on minulle ihan uutta kun isommat lapset söivät lähes kaiken minkä tarjosi 1,5 vuotiaiksi saakka. Joten tiedän todellakin huolesi kun ensimmäinen kuukausi näillä kiinteillä mentiin tyyliin se 1-3 tl per kerta.

Maitoa haluaisi poika vain lipittää. Nyt ei tosin sitäkään kun ensimmäistä kertaa ollaan kipeänä. Kuumetta ollut reilu 38 astetta (kainalosta mitattuna) nyt jo neljä päivää Jos huomenna vielä viides päivä jatkuu ni lääkäriin soitettava. Vauvarokossahan voi kuumetta olla tuon 5 päivää ennen ihottumaa. Saa nyt nähdä. Muita oireita ei juurikaan ole paitsi ääni käheänä joten ehkä kurkku kipeä ja tietysti kärttyinen sekä nukkuu huonosti.

Poika kyllä juo riitävästi ja syö jonkin verran, mutta tietääkö joku, että pitääkö lääkäriin viedä kuitenkin jos kuumetta ollut useampi päivä? Yleiskunto siis ihan hyvä. Nestemäinen panadol menee lääkkeenä hyvin. Nuo supot oli tosi hankalia kun ikauisuuden sai sormea pitää siinä tukkeena ettei puikko tule ulos ja useasti kakkasi poika vielä perään ja siinä seassa oli lähes sulamaton peräpuikkokin.

Milas sinulta halusin kysyä vielä, että minkä merkkisistä taskuvaipoista pidät eniten? Meillä on kaikki muut olleet ok, mutta fuzzi bunzin yhden koon taskut ei sovi millään säädöillä meidän pojalle :headwall: Tosi paljon harmittaa kyllä kun ihan arvokkaita olivat. 3 kpl niitä uusina hankin. Näiden kestojen kanssa on kyllä arpapeliä mitkä sopivat, mutta kyllä kertakäyttöistenkin kanssa.

Nyt taas nukkumatti kutsuu. Anteeksi että omaa napaa taas :ashamed:

 

Veyve No meillä isovanhemmat ovat jo tottuneet, että lapsenlapset asuvat kaempana, kun miehen veli asuu tuossa parin kilometrin päässä jolla kaksi lasta. Eli heille ei suuri muutos ja silloin kun käydään niin ovat kyllä kaiken ajan minkä vaan suinkin pystyy niin pojan ja meidän kanssa. Ensi viikolla oli tarkoitus lähteä Kauhajoen suuntaan mutta mun sisko tulee meille pojulin kanssa touhailemaan. Eniten mua harmittaa kun mulla on kehitys- ja cp-vammainen pikkusisko joka ei juurikaan asioista ymmärrä ja on nähnyt poikaa vaan kaks vaikko kolme kertaa :/ Ja niistäkin on aikaa monta kuukautta. Eilen käytiin taas pitkästä aikaa tuon mun isäni luona niinkuin Minki tuolla kertoi omasta isästään että on alkoholisti niin minun molemmat vanhemmat on alkoholisteja joten sen takia tapaamiset on aika vähissä. Mutta eilenpä siis käytiin pappaa moikkaamassa ja oli aivan innoissaan ja piti poikaa jopa sylissä, yleensä en mielellään sen syliin anna kun on aikasemmin aina ollut humalassa kun on käyty, mutta nyt olikin iloiseks yllätykses selvistäpäin Mulla ja mun äitillä oli ennen todella läheiset välit, mutta nyt äiti on niin huonossa kunnossa, että en edes jaksa yrittää sille soitella tai saada sitä meille käymään. Sen asuntoon en ole valmis menemään kun yritti siellä kesällä itsemurhaa ja minä näin tämän tilanteen. Mutta kun toista ei kiinnosta oma lapsenlapsi niin mikä sille asialle voi :'( Mutta onneksi miehen puolelta löytyy maailman ihanimmat isovanhemmat, jotka ovat tulleet myös minulle todella läheiseks vaikka ujo ihminen olenkin

 

Toppahaalari oli meilläkin jo käytössä parina päivänä, mutta nyt kun on taas lämpimämpää jatkekaan vanu- ja syyshaalarilla.
Santtu Niinhän sitä sanotaan, että jos vauva kääntää pään pois tai ei ota lusikkaa suuhun niin annetaan olla ja kokeillaan myöhemmin uudelleen. Vinkkejä muuten en kyllä osaa antaa, mutta sen verran kysyn oletko antanut useampana päivänä peräkkäin samaa makua vai vaihdellut tiuhaan makuja? Meillä on nyt viikko annettu kiinteitä. Yhdesti päivässä. Ensin 3 päivää perunaa, sitten 3 päivää peruna-porkkanaa ja tänään otettiin noiden lisäksi parsakaali. Annokset jotka mahaan asti menee on ihan mitättömän pieniä vielä. suurin osa päristellään ympäriinsä. Olen huomannut meillä sen, että vasta kolmantena makupäivänä uusi maku tuntuu jopa maistuvan vähän. uusi maku aiheuttaa yökkäilyjä. Aika huonosti neitillä on kiinteet alkanu uppoamaan verrattuna sisaruksiinsa vauva-aikana. Mutta mulla ei tiuha imettäminen väsytä joten mennään hiljoksiin eteen päin. Makeat soseet saa vielä odottaa kunnes saadaan kasvissoseisiin totuteltua kunnolla.
syyslaulu Bumgeniukset on ollut alusta asti käytössä ja tykätty on. Mannamaa on toinen joka toimii meillä hyvin. Fuzzilta meillä on vain yksi M-koon vaippa ja aikamoista säätöä on sen kanssa ollut meilläkin.
Perhekahvilassa käydään kerran viikossa ja jos neiti on hereillä niin tykkää mönkiä lattialla ja katsella toisten lasten touhuja

 

Santtu, tuli sellainen villi ajatus mieleen, että mitäs jos ipana onkin "synnynnäinen sormiruokailija"?? Siis jospa tarjoatkin hänelle liian sileää tai liian löysää sosetta? Kun kerran maissinaksun maistuvat kuitenkin. Siinähän joutuu itse vähän enempi "askaroimaan" sen ruuan kanssa... Tai auttaisiko se, että saisi itsekseen "pelehtiä" lusikan kanssa, tutustua siihen omaan tahtiinsa?

Meillä on palattu yhtenäisiin yöuniin, saas kattoo, kuinka pitkäksi aikaa. Viime viikolla aloin toteuttaa tuota, että jos muksu herää syömään klo 5.30, niin sitten päivä alkaa silloin, enää ei käydä nukkumaan... Parina aamuna näin sitten kävikin, ja kyllähän se aika tiukalle otti, nousta ylös ennen heräämistä Kolmantena tuli tunti lisää, eli aamu alkoi "vasta" klo 6.30 Nyt sitten viikonloppuna oli kosolti ohjelmaa sukuloinnin merkeissä, mutta likka myös vetäisi joka ilta varsin miehekkäät annokset puuroa iltapalaksi - ja nukkui koko yön aamuun asti. Siis "oikeasti" aamuun asti, ei vain "kukonlauluun" asti ...eli toissa yönäkin 11h putkeen ja viime yönä sen 9h. Ilman unimaitoa vieläpä! Wohoo!! (Ja nyt tämä äippä toivoo hartaasti, ettei asia "korjaannu" ensi yönä, kun tulin täällä sitä mainostaneeksi )

 

tämmönen pikakysymys vain:
Tietääkö joku mistä löytyy pieniä (ehkä 17/18) jarrusukkia? Tai semmosta ainetta jolla voi tehä "jarrut" sukkiin? Täällä nimittäin olis hakusessa kiireellisesti. Liian isoista jarrusukista ei mitään hyötyä ku pieni jalka luistaa sen sisällä ja ollaan taas muks ja kauhea huuto.
Meillä siis neiti just 6kk ja nousee tukea vasten + muutama askel laatikkoa työntäen tms. Meinaa äitillä olla pinna kireällä ku on tottunu siihen että tuo viihtyy tosi hyvin lattialla ja pystyy rauhassa tekemään hommia ite. No, nyt ei pysty ei, kun pitää olla kokoajan ottamassa kiinni ja repimässä tyttöä "vääristä paikoista", liian hepposista paikoista kiipeilyyn jne...

 

valjakka meillä on ihan tuollaset naperon sukat jotka on sittarista ja maanantaina tilasin nelly.com

 

Yöllä valvoin taas kun en saanut unta sen jälkeen kun poika heräs ettimään tuttia. sade ropis kivasti ikkunalautaan ja katoin miestäni ja kuuntelin kun poika tuhis, voiko olla mitään parempaa? Mulla on aivan ihana poika ja mies jota kukaan ei multa voi ottaa pois. Toki toiveessa joskus olisi toinenkin lapsi, mutta ainakin mulla on jo tää yks. On ihmisiä jotka ei koskaan voi saada lapsia, niin sit minä narisen jostain ihan turhista asioista. Joku varmasti ottais vauvan joka itkis vuorokauden ympäri jos vaan saisi sen lapsen.

 

Tännekin käyn kertomassa vinkin tuosta supon laitosta! Eli parhaiten sen saa sisään ja pysymään siellä siten, että vauva on kyljellään jalat koukussa. Sitten vaan toisella kädellä raottaa pakaraa ja suppo sisään. Itse pidän vielä hetken sormea tukkeena, ettei lennä ulos (varsinkin jos kovasti itkee samalla). Mies opetti tämän tekniikan kun olin muutaman kerran yrittänyt säheltää selällään olevalle vauvalle suppoa. Kyljellään ollessa lihakset rentoutuu erilailla kun selällään, ja suppo on helpompi laittaa. Siinä saa myös kädellä pidettyä rimpuilevaa lasta paremmin paikallaan..

 

Meillä käytetään nestemäistä särkylääkettä, joten ei oo tuota suppotaistelua

 

Moikka pitkästä aikaa! Just katoin, niin viimeks oon kirjottanu 21.9… Voipi siis taas tulla aika romaani

Ekaks terkut Kyprokselta ja kiitokset hyvän matkan toivotuksista. Matka meni tositosi hyvin. Lennotkin, vaikka paluu myöhästyi 10h (!!!) ja lento lähti klo 00:07. Vähänkö panikoin tosta yölennosta, mutta turhaan. Yks matkan valintaperusteista oli inhimilliset lentoajat, mutta ainahan voi tulla jotain, tässä tapauksessa lakko Kreikassa. Menolennolla poika oli suurimman osan ajasta Ergo-repussa, mutta takaisin tullessa kun oli tilaa, nukkui penkillä vieressä. Tiesin kyllä, että lapset saavat ulkomailla huomiota, mutta ei ennen kyllä olla saatu näin paljon. Tosin ei olla ennen oltu näin pienen kanssa ja sekin varmasti vaikutti, että kohteessa oli pääasiassa englantilaisia vanhempia pariskuntia, jotka ovat todella sosiaalisia ja lapsiystävällisiä. Jutulle tultiin ihan joka puolella ja eniten yllätti se, että ravintoloiden keittiöistä tuli miehetkin ihastelemaan ja ihmettelemään: ”Awww, can I hold him??!” Toki esikoinenkin sai huomiota, muttei niin paljon ja se on tässä tapauksessa vain hyvä, hän kun ei siitä niin välitä. Joku toinen saattaisi kyllä tulla tosi mustasukkaiseksi. Käytiin rannalla joka päivä, lisäksi pakolliset uima-allaskeikat ja lisäksi ajeltiin vuoristossa vuokra-autolla ja en kyllä etukäteen osannut edes kuvitella matkan menevän ihan noin hyvin. Eräs hotellimme brittipariskunta + yhdet suomalaiset sanoivatkin, etteivät ole nähneet vauvan itkevän lainkaan koko viikon aikana. Toki hän itki, mutta se oli lähinnä iltakitinää, joka ikävä kyllä ajoittui juuri siihen aikaan kun oltiin illalla syömässä. Silloin poika oli ”eniten viihdytettävä” ja pari kertaa jompikumpi meistä lähti pois hetkeksi kesken kaiken. Eniten poikaa tuntui ärsyttävän se, ettemme me, ikävät vanhemmat, antaneet hänen leikkiä esim. juomalaseilla tai lautasilla. Hän kun istui joko syöttötuolissa tai sylissä ja kaikki (oluttuoppia myöten) olisi pitänyt saada omaan käteen. Eli tahtoa löytyy, kuten olen ennenkin ounastellut. Yksi, missä poika kunnostautui, oli niskap*skat Jo lähtiessä, ennen kuin kone oli noussut, oli tullut kahdet… Vaatteita siis pestiin urakalla, vaikka niitä olikin reilusti mukana. Johtui varmaan siitä, että poika oli istuvassa asennossa niin paljon, niin repussa, sylissä, rattaissa kuin syöttötuolissakin, niin maitokakka kun paineella tulee, tuli ylhäältä läpi. Mihinkään ei voitu lähteä jollei ollut vähintään kahdet vaihtovaatteet mukana

Sitten 6kk-neuvolakuulumiset viime viikolta: Pituutta 70,6cm ja painoa (hohhoijjaa) 12,5kg. Apua. Nyt suhteellinen paino on jo +40%. Tosin, jokusen sata grammaa tuli varmaan matkalla, koska siellä söi lähes joka ilta korviketta (ravintolareissulla tai kaupungissa) ja sitä syö enemmän kuin rintaa. Lisäksi söi useammin kuin kotona, koska söi helteessä myös janoonsa, niin kuin vauvat tekevätkin. Neuvola oli siis kaksi päivää reissusta paluun jälkeen. Eli en ole noususta huolissaan, 7-kuisena painokontrolli. Jos vielä suhteellinen paino nousee, niin sitten kyllä alkaa jo huolettaa. Esikoisella oli nimittäin enimmillään tuo +40%, joten se ei niin pelästytä, kun tietää että se lähti kyllä tasaantumaan. Nyt ollaan viikko maisteltu kiinteitä, perunaa ja porkkanaa toistaiseksi. Kahtena päivänä mennyt helposti useampi lusikallinen, eli nyt alkaa maistua. Yhdellä aterialla mennään, tosin mietin, et ottaisinko tänään toisen aterian. Soitanpa neuvolaan ja konsultoin. Olen nimittäin huolissani siitä, että mielestäni imetyksen määrä/kesto ei ole vähentynyt ja jos pelkällä rintamaidolla on jo kasvanut tuollaiseksi, niin mitäs nyt sitten… Hjälp. Kiinteiden aloituksen jälkeen poika on puklaillut muutaman kerran, yleensä ei sitä tee, lisäksi röyhtäilee enemmän. Onko muut huomanneet samanlaista?

Jatkan toiste muilla kuulumisilla, kun luen mitä te olette kirjoitelleet. Nyt muihin puuhiin. Hyvää torstaita rouvat (ja neiditkin totta kai ). Meillä meni tämän päivän suunnitelmat uusiksi, kun poitsulla taitaa olla eka silmätulehdus

 

Huomenta-päivää!

Kiva, että reissu meni anskuli hyvin! Tuosta pulauttelusta. Täällä se jatkuu kiinteistä huolimatta. Hampaiden tulon yhteydessä se on aivan mahdotonta. Liekö levottomasta liikehdinnästä vai tolkuttomasta kuolan erityksestä, että kyökittää vielä enemmän.

Mites muilla on noita hampaita tullut? Täällä olisi kaksi helmeä alaleuassa. Toisen tekeminen valvotti neljänä yönä. HUH!

Meillä nukutaan taas hyvin. 22-9 on nuo yöunet. Tosin on herännyt joinakin öinä 4-5 aikoihin "juttelemaan" ja riepottelemaan petivaatteitansa. Tuttia ja huikat vettä olen vain tarjonnut. En anna tissiä, koska ei itke ja tulisi vain turhaa pulauttelua. Olen muutenkin ihan lempeästi, mutta tietoisesti jo kauan tukenut tuota yösyömättömyyttä (ahaa uusia sanojakin keksin tässä). Tämä on kuitenkin lähtöisin ihan tytöltä itseltä eli en ole huudattanut tms.

Monenko pikkuinen istuu jo syöttöjen ajan syöttötuolissa? Täällä aletaan pian harkitsemaan tuota. Tosin tarvii kyllä tukea sillä pehmusteella ja silti on kyllä vielä vino etukeno. Eli testattu on jo..

Eteenpäin (eikä ylös päin) täällä ei vieläkään mennä, mutta kieritellään kyllä jo melko matkoja. Kauan on ollut kyllä elkeitä konttausasentoonkin, mutta eipä sillä kiire... On äidilläkin näin helpompaa.

Viikonloppuja kaikille!! =)

 

viiva, huh joku muukin epäilee/on huomannut että hampaiden tuloon liittyisi lisääntynyttä pulauttelua Minä jo aiheesta avasin oman ketjunkin tälle palstalle, kun noita kahta ekaa alaleuan legoa tehdessä likka mielestäni pulautteli tavallista enemmän. Sen lisäksi että myös kuolasi enemmän kuin keskiverto koira Tietty meilläkin on tuota liikehdintää, jota kutsun "ähellykseksi" (kiemurtelua, vääntelehtimistä, pyörimistä mahallaan/selällään lattialla jne) ja joka kyllä saattaa hölskyttää sitä mahalaukun sisältöä niin että osa "läikkyy yli".

Meillä on puuroista kokeiltu nyt kaura, riisi ja ohra. Mistään ei ole tullut ihmeempiä oireita. Kaikki myös maistuvat likalle hyvin. Kaapissa odottaa jo myös tattarihiutalepurkki, ja listalle pääsevät myös ilman muuta ainakin (kaura)manna-, ruis- sekä neljänviljanpuuro. Mites muilla? Meinaatteko pitäytyä perinteisissä, kotimaisissa viljoissa vai kokeilla tattaria, hirssiä tai muutakin? Keitän puurot tavan hiutaleista veteen, sekoitan sitten valmiin puuron joukkoon korviketta, että saan sopivan lämpöistä ja sopivan löysää puuroa (en itsekään pidä kovin "sementtisestä" puurosta ). Olen kyllä miettinyt puuron tekemistä suoraan korvikkeeseen, mutta minua lähinnä askarruttaa tämä: Kestääkö korvike pidemmän kuumentamisajan, mikä puuron keittämiseen menee?

Mitenkäs sitten on noiden lihojen laita? Jos antaa kaupan valmista liha-kasvissosetta, paljonko sitä arvaa antaa ekoilla kerroilla? Meinasin lihojen suhteen noudattaa samoja linjoja kuin kasvistenkin kanssa, osan teen itse (ainakin nämä "alkupalat" ), osaksi käytän kaupan valmiita soseita. Vähän tilanteen mukaan... Nyt kaapissa odottaa naudan jauhelihaa ja karitsan jauhelihaa, ne olisi tarkoitus keittää, soseuttaa ja pakastaa.

Meillä on myös kokeiltu vähän muutakin syötävää soseiden lisäksi. Kummilassa neiti sai taannoin omenalohkon järsittäväksi, ja sai jopa jäystettyä siitä pieniä palasia irti. Ja omppua olen tarjonnut tuoreraasteenakin kokeeksi. Maissinaksujakin on imeksitty.

Meillä liikutaan jollain tavalla. Lähinnä pyöritään navan ympäri tai kieritään masulta selälleen, selältä masulleen... Pääsee sitä niinkin vähän laajentamaan reviiriä Muutamana päivänä on myös harrastettu ryömimisen alkeita, eli kun likka on masullaan, laittaa jalat koukkuun (ei kuitenkaan masun alle konttausasentoon), minä tuen hiukan käsillä jalkapohjista ja sanon "potkaise", niin likka ojentaa jalkansa ja ponnistaa hiukan eteen päin!

Seuraan tämän palstan ohella paria muutakin palstaa silloin-tällöin. Kaikissa on havaittavissa sama ilmiö: kirjoitustaajuus alkaa hidastua - itselläkin. Meillä taitaa olla kaikilla kädet vähän enempi täynnä työtä vauvan kanssa kuin alkuaikoina? Tai sitten emme koe enää niin akuuttia virtuaali-vertaistuen tarvetta kuin ihan alussa, kun kaikki oli vielä enempi tai vähempi uutta ja ihmeellistä?

 

Hei vaan hei pitkästä aikaa =)

meillä on ollut hieman teknisiä ongelmia netin, salasanojen ja koneen kanssa tässä tovi, mutta nyt taas back. Aika paljon on luettavaa, mutta kerronpa meidän kuulumiset nyt kun tyty nukkuu =)=)

eli huomenna tulee siis 6 kk täyteen. tänään käytiin neuvolassa, ja pituuskasvussa nyt jotain häikkää :/ menee käyrä koko ajan alaspäin, nyt ollaan -1,5 vaikka nollakäyrillä menty. painohan tippui sillon sen runsaan pulauttelun takia (refluksi) mutta maidonsakeuttajalla ollaan menty ja kiinteillä, joten se on vähän rauhoittunut. paino siis menee omalla käyrällään tasaisesti nyt. pulauttelua on kuitenkin vielä...
tohon pituusasiaan vielä, saatiin nyt sit ylimääräinen neuvola-aika ensi kuulle, tarkkaillaan nyt sitä pituutta. mitat 6 kk: 6600 g (6450 g) ja 64,5 cm (63,5 cm), suluissa 5 kk mitat, syntyessä oli 3885/45,5.

muuten meillä menee tosi kivasti, yöt nukutaan niin kuin ennen, 10-12 h. aamulla syö maidon, päivällä ruoan, toisen ruoan ja illalla puuron. unet menee nyt niin, että syö vaan 4 kertaa päivässä.

masullaan viihtyy lattialla tosi pitkiä aikoja, ja tänään sai jo hieman vedettyä itseään eteenpäin =) jalat pepun alle ja karvalankamatosta kiinni

kaikin puolin todella rauhallinen vauva, niin kuin masussakin hampaita ei ole näkyvissä, mutta sormet ois suussa koko ajan, kuolaaminen on kyl vähentynyt...

kiva taas päästä lukemaan teidän kuulumisia =)=) kivaa syksyä mammoille ja muksuille

hiikka ja tyty huomenna 6 kk

muoks: meillä edelleen tyty nukahtaa ite yöunille, aamun ekoilla unille ja päikkäreille. iltapäivällä sitten mennään ulos, tyttö "istuu" yhdistelmissä, selkänoja siis vähän nostettuna ja katselee sieltä, jossain vaiheessa sit pienet unet vielä. nukkumaan menee 21-22 ja herää 7-8.

pitkään on aina sängyssä ensin hereillä selällään ja sitten kääntyy masullee tutkimaan lakanaa hermot ei mee oikeestaan mistään asiasta ^_^

 

Kirjottelen vielä noista kiinteistä.

Meillä siis tosiaan alettiin antamaan silloin 3 kk iässä refluksin takia. annoin ensin yhtä makua muutamia lusikallisia viikon verran ja sitten vaihdettiin makua, ja määräthän luonnollisesti kasvoi siinä sitten. pari viikkoa tais mennä samalla annostuksella aluksi. nyt menee aamulla siis maito, seuraavaksi ruoka (1 tai vähän yli 1 purkki sapuskaa) ja sitten taas ruoka ja illalla puuro (1,5 dl maitoa johon laitan sitä puurojauhetta ja hedelmäsosetta silloin tällöin myös).

 

Halusin vaan nopeesti kirjottaa vastauksen Hiikalle etta yrita olla murehtimatta liikaa sita pituuskasvua. Meidan poitsua ei ole edelleenkaan mitattu sitten synnytyksen! Mun silmaan ihan normaalilta nayttaa. Suomessa mun mielesta vahan liikaa mittaillaan jne. Ei tamakaan nyt ehka mikaan paras ratkasu ole, etta ei mittailla ollenkaan, mutta jotain silta valilta olis hyva!
Varmasti kaikki on ihan kunnossa teidan pikkusella!

Ma en nyt muista mita viimeksi olen kirjotellu, mutta tuolla makkarissa ollaan hereilla, niin etta en nyt ehdi kirjottaa taman enempaa!

 

Tervehdys taas!

Meijän neidillä oli viime viikolla 6kk:n neuvolakäynti ja mitoiksi saatiin 70,4cm ja 8335g, omalla käyrällään kasvaa hyvin =) Jännä juttu, että kun reilu kuukausi sitten aloitettiin kiinteitä, alkoi neidillä heti flunssaoireet ja nyt semmoisia kunnon flunssia on ollut jo kaksi:-( Ja kiinteistä vielä sen verran, että meille terkkari sanoi, että vasta noin 1-vuotias pystyy (=mahalaukku on riittävän suuri) syömään kokonaisen vauvanruokapurkillisen! Mitä mieltä olette tästä? Ja terkkari jatkoi vielä, että näille puolivuotiaille sopiva määrä kiinteitä on 5 krt päivässä max. 2 teelusikallista, sillä vauvan mahalaukku on vielä tosi pieni, eikä vauva tunnista sitä, että koska tulee kylläiseksi kiinteästä ruoasta ja siksi monesti vauvat söisivät niin paljon kuin vauvalle vain kiinteää ruokaa lapataan suuhun. Yllätyin tästä tosi paljon ja tuli heti paha mieli, kun tajusin, että jos asia todella on noin, olen ihan ylisyöttänyt meijän neitiä ja siksi neidillä on niitä mahakipuja varmasti ollut. Ihmettelen vain suuresti, että miten en ole aiemmin kuullut, että asia olisi näin... Kertokaapas te ajatuksianne tästä, kunhan, mammat, kerkeette =)

 

Tohon syömisasiaan, meidän tyty kyllä tietää, koska sen masu on täysi. me syödään muutenkin ihan rauhassa pieniä lusikallisia, ja kun hän ei enää halua syödä, menee suu kiinni me tosin ollaan syöty kiinteitä jo 3 kk, sillon alussa tuntu, et ois varmaan vetäny nii paljon ku ois lusikoinu, mut en mä tietty antanu ku vähiä määriä kerrallaan.

ja mikä on kokonainen purkillinen? pieni purkki vai iso purkki? tyty vetää nyt aterialla yhden purkillisen ruokaa, ja se on ihan sopiva määrä. en mä ainakaan taida olla ylensyöttäny, kun kasvukontrolliinkin "jouduttiin" ja siis, on ihan maailman tyytyväisin vauva, joten eipä taida olla niitä vatsavaivojakaan.

mutta näin siis meillä =)

 

Pikaisesti vaan Veyvelle: No olipa ihme kommentti terkkarilta, en oo ikinä kuullu tollasta... Soitin viime kirjotuksen jälkeen neuvolan neuvontapuhelimeen, kun meillä ei ole kiinteät vaikuttaneet imetyskertoihin ja -määriin, ainakaan huomattavasti. Mutta th sanoi, ettei näin pienet määrät vielä vaikutakaan, meillä kun menee vain pari hassua lusikallista kerrallaan, jos sitäkään. Nihkeetä on ollut siis kiinteiden aloitus meillä, mutta nyt on ollut kipeänäkin ja sekin varmasti vaikuttaa. No, anyway, siksi siis sulle kommentoin, että th sanoi imetysten määrän muuttuvan sitten vasta kuukauden-parin päästä aloituksesta, kun määrät on suurempia. Hän sanoi tämänikäisten yleensä syövän noin desin verran, ehkä jopa puolitoista desiä. Eli nyt kyllä jättäisin huomioimatta ton sun terkan sanomiset. En tiedä ketään kiinteitä syövää, joka söis noin vähän. (paitsi meidän poitsu, mutta me vasta harjoitellaan)

 

Veyve:lle kans täältä, että meidän poika syö aamupuuroa sellasen 1dl-1,5dl ja aamuruoalla menee yksi purkillinen sosetta, välipalalla yksi purkillinen hedelmäsosetta iltaruoalla samanverran kun aamuruoalla ja iltapuurolla saman verran kun aamupuurolla. En kyllä usko ylensyöttäväni poikaa, ei ole ollut mahakipuja ja poika pistää suun kiinni kun enää ei maistu. Miettikääpä jos kaikki alle 1v söis vaan 5 lusikallista ruoalla, en kyllä ole tavannut ketään sellaista. Täytyypä tänään kysästä, kun on 6kk neuvola että mitä se meille sanoopi

 

Siis MITA IHMETTA! 5 kertaa paivassa 2 teelusikallista????!!!
Meilla syodaan nain: aamulla ensin maitoa, jonka paalle aamupala, puuroa ja hedelmasosetta tai weetabixia ja hedelmasosetta. Sitten maitoa 10-10:30 aikaan. Lounaaksi yritan antaa jotain proteiinipitoista (alkaen talla viikolla, kana tuntuu maistuvan!) ja jalkkariksi hedelmaa. Lounaalla syo yhteensa hedelman kera ehka 1.5dl ja monesti jonkun verran leipaa myoskin.
Iltapaivalla sitten taas maitoa ja iltaruoaksi vihannessosetta joku desin verran ja jalkkariksi jogurttia. Sitten viela iltapalaksi puuroa, jossa on tosi paljon maitoa (ei tykkaa ottaa pullosta maitoa illalla).

Ja just eilen mietin, etta on niin hoikan nakonen tuo meidan poika, etta pitasko ruveta enemman laittamaan oljya/voita ruokaan. Juustoa laitan aika usein tuon vihannessoseen kanssa, etta tulee ruokasampaa.

Etta sillain! Miten ihmeessa voi nalka lahtea kahdesta teelusikallisesta??? Meidan poika ainakin nostais kunnon metelin, jos lopettaisin ruoan antamisen tommosen maaran jalkeen! Ja tosiaan, suu napsahtaa kylla kiinni kun on syonyt tarpeeksi.
Kaikenlaista!!!!! :O

 

Hei piti jo aikaa sitten kysyä, oletteko te kaikki jo palautuneet synnytyksestä? Mulla edelleen peräsuolessa on jotain häikkää :/

 

Veyvelle - kuten niin monelta muultakin vastaus... =) Minä olen jo luontaisestikin sen tyyppinen ihminen, että en ihan purematta niele mitä tahansa väitteitä. Ja tuokin terkkarin väite kuulostaa perin juurin omaperäiseltä, kuten moni täällä totesikin. Sen olen toki kuullut, että parilla teelusikallisella aloitetaan, mutta että puolivuotias selviäisi... WOOOOOT?? Miten se vaikuttaa sitten hivenaineiden, vitamiinien ja eritoten raudan saantiin? Tässä puolen vuoden kohdallahan alkavat ne vauvan rautavarastot ehtyä ja siksi tarvitaan muutakin ravintoa maidon lisäksi.

Ajatellaanpa asiaa ihan mittayksiköiden kannalta. 1 tl = 5ml (tai 5 g) - ainakin noissa "virallisissa mittalusikkasarjoissa". Lapsi kuitenkin juo kerralla monin kertaisen määrän maitoa kuin parin teelusikallisen verran. Ei käy järkeen. Ei, vaikka maito olisikin nopeasti sulavaa ja suunnilleen sulaisi masussa sitä mukaa kun sitä sinne imetään. Ei vaikka kasvissose on paksumpaa. Eikä vaikka kasvissose sisältäisi huomattavasti enemmän energiaa, mitä esim. korvike... ja ihan vertailun vuoksi: korvikkeessa n. 270 kJ/100 ml ja randomilla valitussa (kaupan) kasvissoseessa 190 kJ/100g. Hmm...

Tuo määrän rajoittaminen 2 tl/ateria ei käy siinäkään mielessä järkeen, että monissa lähteissä mainitaan näistä sosekokeiluista, että lapselle ei saisi tuputtaa ruokaa, mutta yhtälailla ruuanmäärää ei tulisi rajoittaakaan. Lapsi syö sen, minkä jaksaa/haluaa. Kyllähän mekin aloitimme sillä lusikallisella-parilla, niin kuin kuuluukin, jotta pelkkään nesteeseen tottunut elimistö saisi kaikessa rauhassa aikaa "tutustua" rakenteeltaan ja koostumukseltaan uudenlaiseen ruokaan & siihen, miten sitä käsitellään. Aioin nostaa määriä maltillisesti, mutta jokusen kerran meilläkin likka vallan suuttui, kun suunnittelemani annos loppui kesken. Joten sitten santsattiin. Ja kyllä meilläkin on selvät sävelet, milloin riittää. Silloin yleensä suu ei aukea enää niin himokkaasti, aletaan päristellä tai muutoin huomio kiinnittyy kaikenlaiseen muuhun touhuun kuin syömiseen...

Meillä on nyt aloitettu lihakokeilut, tänään on 2. päivä menossa. Hyvin näytti maistuvan pimulle karitsan jauheliha, jonka keitin ja soseutin sauvasekoittimella. Vauvan ja taaperon keittokirjassa suositeltiin lammasta hyvänä raudan lähteenä, siksi pääsi "paalupaikalle" lihakokeiluissa. Likka söi tyytyväisenä ihan pelkälteen annetun maistiaisen sekä kasvissoseeseen sotkettuna. Vastoin ennakko"suunnitelmiani" olen ajautunut tekemään valtaosan soseista itse. Valmiina olen ostanut lähinnä hedelmäsoseita. Johtuen ihan siitä, että erittäin moneen kaupan soseeseen on sotkettu perunaa (eilisellä kauppareissulla taisi löytyä koko hyllystä vain pari perunatonta vaihtoehtoa!), mikä mitä ilmeisimmin saa meitin neitin pyllyn punoittamaan :/ Miksi ihmeessä johonkin kana-pastasoseeseenkin pitää tunkea perunaa?? :O

Sitten pikkukevennys, idea yhdeltä toiselta palstalta:
Jatka lausetta "Kun minusta tulee äiti, en ainakaan..."
Niin mitä? Mitä tuli "luvattua", miten todellisuudessa kävi?

Minä päätin vakaasti, että en unohda huolehtia itsestäni. Ja kyllähän päivittäinen hygienia hoituukin, samoin se, että edes hiukan suin tukkaani ennen kuin menen ovesta ulos. Mutta sellaisten asioiden kuin säärikarvojen ajeleminen ei tunnu enää niiiin tärkeältä kuin ennen Ja kieltämättä vaatetuspuolikin on nykyään yhä enemmän säänmukainen ja mukava, vaikka en kyllä aiemminkaan varsinaisesti trendien aallonharjalla ratsastanut

Päätin myös olla puhumatta lapseni kakasta. Klassikkoainesta? Vaan toisinpa kävi. Pitkät ulostusvälit teettivät tytylle ilmavaivoja ym ja äidille harmaita hiuksia. Joten "väkisinhän" siitä suolen toiminnasta tuli puhuttua. Ja tulee edelleenkin jossain määrin tarkkailtua, mitä esim neidin syömiset vaikuttavat sen masun toimintaan ja "tuotoksen" koostumukseen...

Siinä nyt pari esimerkkiä, varmaan muutama muukin tulisi mieleen, kun antaisi ajatuksen vähän "muhia"...

 

No ekana tuohon Kun minusta tulee äiti, en ainakaan lausahdukseen tuli mieleen, että vannoin imettäväni ainakin sinne 6kk asti, mutta toisinpa kävi. Maitoa olisi tullut, mutta pinna ei kestänyt, pojuli söi niin paljon. Ja mulla kanssa oli tuo että pidän itestäni sitten huolta, mutta eipä nuo vaatteet kovin tyylikkäitä ole vaikka siis kyllä ihmistenilmoille kehtaa kulkea !

 

Oli pakko myös tulla kommentoimaan tuota 5xpäivässä, 2 teelusikallista...?? Meillä menee nyt aamuisin pikkasen puuroa ja purkillinen hedelmä/marjasosetta, päivällä n. purkki lihaa+kasviksia, samat iltapäivällä ja illalla vielä puurot ja soseet+univelli. Eikä meilläkään suu kyllä aukene enää, kun on masu täynnä. Osaa siis lopettaa kyllä syömisen ihan itse. Musta tuo oli kyllä aika outo juttu.

masuilija mä oon mielestäni ihan hyvin palautunut. Lantiopohjaa jännitän aina treenatessa. Tosin kierto vielä hieman hakee, mutta muuten ihan ok. Sinuna kävisin lääkärissä, jos jotakin tuollaista vaivaa on jäänyt. Voisi olla ihan korjattavissa.