3,5v täysin vaipoissa, mitä tehdä??

["aloittaja"]

[QUOTE="Miranda";28419826]Juurikin näin.

Nyt pariksi viikoksi kaikki pottailuun liittyvä pois näkyvistä ja mielestä.
Sitten aloitatte ensin puhumalla, "Nyt kun xxx olet jo niin iso tyttö ja taitava, niin voisitkin käydä potalla pissalla/kakalla." Älkää missään nimessä painostako lasta, älkääkä tehkö siitä ikävää asiaa. Ei myöskään saa moittia jos pissa/kakka tuleekin vaippaan ja potta jää tyhjäksi. Sanotte vaan "että no eipäs tullut mitään, no ei se haittaa". Ja sitten se tärkein; PORKKANA! Eli palkinnon pitää olla niin hyvä ja mahtava, että se voittaa kaiken pottailuun liittyvän häpeän ja pelon. Se voi olla esim tarra tms. Meillä se oli muumi palapelikirja joka tehtiin yhdessä aina tuloksen jälkeen ja sen jälkeen laitettiin pois. Otettiin siis esiin vain silloin kuin oli tulos potassa, ja tehtiin ja sitten laitettiin pois.

Lasta ei siis missään nimessä saa kieltää tekemästä vaippaan tai moittia siitä. Meillä nämä kaikki toimi. Siis porkkanan ja kehun kautta, ei kieltämisen ja moittimisen.

Yövaipoista ei meinattu päästä eroon, kun tein virheen että sanoin et yölläkin käydään sitten potalla eikä saa pissata sänkyyn. No likkahan ei meinannut uskaltaa nukahtaa millään. Kun muutin puheeni "nyt otetaan vaippa pois ja käydään yöllä potalla. Jos vahngossa tulee pissa sänkyyn, niin ei sa haittaa". Kertalaakista jäi vaippa pois.[/QUOTE]



Ei meillä ole auttanut yhtään nuo "nyt olet jo iso poika..."-puheet. Poika nyökyttelee päätään ja ryntää sitten omiin touhuihinsa, en tiedä meneekö puheet perille ollenkaan ja jaksaako keskittyä...

Lahjonta ei auta. Meillä on ollut niin upeat isot autot tuolla hyllyllä odottamassa, että edes kerran se pissa tai kakka tulisi pönttöön, mutta ei... Ei myöskään jätskit, karkit, pullat, suklaat kiinnosta niin palajon, että veisi voiton pottakammosta.

On helppo sanoa, että älä näytä pettymystä, älä sano mitään negatiivista jne., jos omaan lapseen kaunis puhe ja tarrat sun muut tehoavat. Mutta kun ei mikään...

 

[Minna77]

Meilläkin on aivan sama oman 3v3kk:n pojan kanssa. Silloin tällöin poika suostuu pissaamaan seisten korokkeella pönttöön, mutta kakata haluaa ehdottomasti vaippaan tai jopa pelkkiin housuihin, silloin kun kokeilaan olla päivisin ilman vaippaa. Eikä kakat housuissa haittaa poikaa ollenkaan. Vaippa on 24/7.

 

["aloittaja"]

Meilläkin on aivan sama oman 3v3kk:n pojan kanssa. Silloin tällöin poika suostuu pissaamaan seisten korokkeella pönttöön, mutta kakata haluaa ehdottomasti vaippaan tai jopa pelkkiin housuihin, silloin kun kokeilaan olla päivisin ilman vaippaa. Eikä kakat housuissa haittaa poikaa ollenkaan. Vaippa on 24/7.

Meilläkään ei kakka tunnu haittaavan leikkejä yhtään. Sen verran on sentään edistystä tapahtunut, että viime aikoina poika on alkanut itse ilmoittaa, että pitäisi päästä pesulle. Aiemmin olisi varmaan vaikka kuinka kauan leikkinyt tyytyväisenä soosit vaipassa.

 

[Minna77]

Eikä meilläkään ole tehonnut mitkään palkitsemiset. Yritetty on, ja alussa jopa stressattukin. Osittain varmaan siitä johtuu, että poika ei vielä ole valmis. Nyt sitten otamme rauhassa ja pojan omassa tahdissa.

 

[Minna77]

[QUOTE="aloittaja";28419905]Meilläkään ei kakka tunnu haittaavan leikkejä yhtään. Sen verran on sentään edistystä tapahtunut, että viime aikoina poika on alkanut itse ilmoittaa, että pitäisi päästä pesulle. Aiemmin olisi varmaan vaikka kuinka kauan leikkinyt tyytyväisenä soosit vaipassa.[/QUOTE]

Sama juttu sekin. Meilläkin on vihdoin poika alkanut myöntämään, että kakat on vaipassa/housuissa. Se on hyvä alku se.

 

["Miranda"]

Aika hurjalta kuulostaa toi väkisin potattaminen... Vaikka muuten aikka tiukka mutsi oonkin, niin toi menee mullekin yli.

Aloittajalle; mäkään en ole mikään lepetelijä luonnostani, ja mulle oli oikeesti iso oivallus todeta se, että tietyt sanavalinnat ja äänensävy voi pilata kaiken. Mulla kasvatuksen ammattilinen opetti sen että toi pissa ja kakka juttu on lapselle oikeasti tosi häpeällistä (vaikkei se siltä vaikuta kun noin vaan kakkii vaippaansa ja leikkii muina miehinä sit leikkejään ) , häpeällistä siinä on se kun yhtäkkiä sä näätkin sen kakan/pissan siinä pöntössä eikä se enää "olekaan osa lasta".

Mä ny kerroin vain mikä meillä toimi. Ensinnäkin paras keino ihan kaikkeen on ollut puhuminen. Eli lapsen leikki/touhu mikä vaan pysäytetään, mennään lapsen tasolle ja sille puhutaan kunnolla selvällä asialla, että nyt kun tehdään näin niin siit seuraa näin. (Näin meillä on hoidettu kaikki rokotuksen jne ilman suurempia venkoiluja). Eihän se lapsi voi ymmärtää, et mitä sen pitä tehdä jos ei sille kerro.

Joo tiedän, se on hankalaa olla moittimatta, mutta se asennemuutos sun vaan täytyy tehdä itsellesi. Niin mäkin sen jouduin tekemään. Niinkuin sanoin, en oo mikään lepertelijämutsi luonnostani. EIkä tuo mun juttu mitään lepertelyä ollutkaan vaan ilmoitin asian selvästi ja suorasti lapselle. Ja sitten se porkkana ja kehut siihen.

Mutta loppujen lopuksi lapset kehittyy niin eri tahtia. Ja sen voin luvata, että niin kauan kuin itse stressaat/ jännität/kiristelet hermoja asiasta niin se ei suju.

Relax, kaikki ajallaan

 

[rankka mutsi]

[QUOTE="aloittaja";28419812]No meillä kokeiltiin vähän samaan tyyliin tätä. Juotettiin kunnon satsi pillimehua ja pistettiin pöntölle istumaan. Istui rääkyen lähemmäs tunnin, mutta huutaa vaan että ei tule pissaa, ei tule pissaa. Sitten alkoi istuminen olla selvästi jo tuskaa, joten pakko oli päästää poika pois. Ei mennyt kuin puoli minuuttia, niin kaikki tuli housuun...[/QUOTE]

Tottakai pöntöllä istuminen oli tuskaa, kun pissatti niin kovaa, ja piti pidätellä! Paha paha juttu, kun annoitte periksi noin pitkän taistelun jälkeen. Nyt lapsi oppii, että sitkeys "palkitaan", vanhemmat antaa periksi, kun vaan aikansa tinttailee.

 

[rankka mutsi]

[QUOTE="Miranda";28419993]Aika hurjalta kuulostaa toi väkisin potattaminen... Vaikka muuten aikka tiukka mutsi oonkin, niin toi menee mullekin yli.

Aloittajalle; mäkään en ole mikään lepetelijä luonnostani, ja mulle oli oikeesti iso oivallus todeta se, että tietyt sanavalinnat ja äänensävy voi pilata kaiken. Mulla kasvatuksen ammattilinen opetti sen että toi pissa ja kakka juttu on lapselle oikeasti tosi häpeällistä (vaikkei se siltä vaikuta kun noin vaan kakkii vaippaansa ja leikkii muina miehinä sit leikkejään ) , häpeällistä siinä on se kun yhtäkkiä sä näätkin sen kakan/pissan siinä pöntössä eikä se enää "olekaan osa lasta".

Mä ny kerroin vain mikä meillä toimi. Ensinnäkin paras keino ihan kaikkeen on ollut puhuminen. Eli lapsen leikki/touhu mikä vaan pysäytetään, mennään lapsen tasolle ja sille puhutaan kunnolla selvällä asialla, että nyt kun tehdään näin niin siit seuraa näin. (Näin meillä on hoidettu kaikki rokotuksen jne ilman suurempia venkoiluja). Eihän se lapsi voi ymmärtää, et mitä sen pitä tehdä jos ei sille kerro.

Joo tiedän, se on hankalaa olla moittimatta, mutta se asennemuutos sun vaan täytyy tehdä itsellesi. Niin mäkin sen jouduin tekemään. Niinkuin sanoin, en oo mikään lepertelijämutsi luonnostani. EIkä tuo mun juttu mitään lepertelyä ollutkaan vaan ilmoitin asian selvästi ja suorasti lapselle. Ja sitten se porkkana ja kehut siihen.

Mutta loppujen lopuksi lapset kehittyy niin eri tahtia. Ja sen voin luvata, että niin kauan kuin itse stressaat/ jännität/kiristelet hermoja asiasta niin se ei suju.

Relax, kaikki ajallaan [/QUOTE]

Meilläkin puhuttiin, puhuttiin puhumasta päästyäkin. Mutta ei auttanu. Mikään ei auttanu. Lapsen mielestä kun vaan oli helpompaa ja mukavampaa päästää housuun. Se oli selvää uhmaa ja valtataistelua, johon auttoi vain vanhemman jämäkkyys ja periksiantamattomuus. Jos sinun lapsellasi on pelkkä puhuminen auttanut, se on hyvä. Mutta kaikilla se vaan ei auta, ja silloin täytyy keksiä muut konstit.

 

["aloittaja"]

Tottakai pöntöllä istuminen oli tuskaa, kun pissatti niin kovaa, ja piti pidätellä! Paha paha juttu, kun annoitte periksi noin pitkän taistelun jälkeen. Nyt lapsi oppii, että sitkeys "palkitaan", vanhemmat antaa periksi, kun vaan aikansa tinttailee.

No mutta tottahan se alkaa sattua pelkkä istuminenkin, etenkin kun meillä lapsella ei jalat ihan täysin ylety jakkaralle kun istuu pöntöllä. Potalle taas ei enää oikein mahdu, koska on isokokoinen. Meillä on myös muita lapsia, joten sekin on jo aika ponnistus, että yhtä lasta istuttaa sen tunnin vessassa, kun muutkin tarvitsevat valvontaa ja apua juttuihinsa. Sehän tässä on myös haasteellista, että ei pysty tätä yhtä vahtimaan koko ajan, että tuleeko se pissa vai ei. Mutta tiedän kyllä, että periksi ei pitäisi antaa. Sillä meillä yritettiin pillimehulla vauhdittaa asiaa, että poika saisi onnistumisen kokemuksen siinä pöntöllä, mutta eipä onnistunut ei...

 

["mie"]

Poikalasta yrittäisin houkutella pissaamaan seisten pönttöön. Monesta hienoa,että on niin iso ja osaa pissiä kuten isä . Kakkaamisen suhteen en pitäisi kiirettä, vaan ensin tuo pissimishomma kuntoon. Varsinkin lasta jolla vatsa usein kovalla, se kakkaaminen oikeasti pelottaa eikä sitä silloin uskalla "vieraaseen paikkaan" tehdä.

Tiedän todellakin tuon tunteen kuinka ärsyttää! Oma lapsi tuhri pitkään housunsa, kun ei uskaltanut mennä kakalle ajoissa. Yövaippa on vielä kuusivuotiaana, kun ei vain herää pissahätään. Jatkuva pyykkääminen on rasittavaa niin "itsestään selvässä" asiassa. Mutta oma asenne ratkaiseen paljon ja helpottaa tilannetta. Älä painosta lasta mitenkään. Ja myös tuo puskapissiminen kannattaa kokeilla! Tsemppiä ap!

 

["aloittaja"]

Tuosta puhumisesta ja selittämisestä... Meinaako nyt joku, että meillä on lapselle kokeiltu vaikka mitä, mutta ei ole mitään yritetty selittää tai puhua asiasta, vai mikä ihmeen neuvo tuo nyt muka on? Ei pahalla, mutta alkoi ärsyttää... Totta hemmetissä lapselle on asiaa puhuttu, selitetty, maaniteltu. On laskeuduttu lapsen tasolle, on istuttu seurana vessassa ja selitetty, on tsempattu jne. En tiedä ymmärtääkö poika höpinöistäni mitään vai kiinnostaako tuota edes, kunhan vaan pääsee pois pinteestä ja saa olla rauhassa koko aiheelta. En tiedä. Se nyt on kuitenkin varmaa, että puheella ei tässä asiassa ole meillä saavutettu yhtikäs mitään.

 

[rankka mutsi (neljän äiti)]

[QUOTE="aloittaja";28420127]No mutta tottahan se alkaa sattua pelkkä istuminenkin, etenkin kun meillä lapsella ei jalat ihan täysin ylety jakkaralle kun istuu pöntöllä. Potalle taas ei enää oikein mahdu, koska on isokokoinen. Meillä on myös muita lapsia, joten sekin on jo aika ponnistus, että yhtä lasta istuttaa sen tunnin vessassa, kun muutkin tarvitsevat valvontaa ja apua juttuihinsa. Sehän tässä on myös haasteellista, että ei pysty tätä yhtä vahtimaan koko ajan, että tuleeko se pissa vai ei. Mutta tiedän kyllä, että periksi ei pitäisi antaa. Sillä meillä yritettiin pillimehulla vauhdittaa asiaa, että poika saisi onnistumisen kokemuksen siinä pöntöllä, mutta eipä onnistunut ei...[/QUOTE]

No mutta sitten on melko turha valittaa, kun lapsi ei opi. Kyllä se olis pissannu, etenkin, kun istuminenkin jo sattuu. Älä ole liian hellämielinen, se on karhunpalvelus! En minäkään koko aikaa vieressä istunut, vaan menin välillä tekemään omia hommiani. Tyttö tuli monta kertaa pois koko vessasta, ja vein hänet yhä uudelleen takaisin.

Samalla tavalla piti opettaa omaan sänkyyn nukahtaminenkin. Tyttö oli jo oppinut nukkumaan yksin, ja meni aina hyvillä mielin sänkyyn, ei ollut mitään ongelmia. Sitten kun tuli uhmaikä, alkoi temppuilut ja iltakiukuttelut. Aluksi yritin nukuttaa tyttöä viereeni, syliini, istuin sängyn vieressä silittämässä oikeasti tuntikausia, kunnes tulin siihen tulokseen, etten jaksa käydä töissä, mikäli joudun valvomaan kaiket illat ja yöt kiukuttelevan lapsen kanssa.

Selitin tytölle, että tästä lähtien nukutaan omassa sängyssä ja vein hänet sinne yhä uudestaan ja uudestaan, kun hän kiukutellen tuli sieltä pois. Ensimmäisenä iltana tätä jatkui lähes kaksi tuntia, toisena iltana hän tuli muutaman kerran ja kolmantena jäi heti sänkyyn kiltisti. Nyt jää joka ilta iltasadun ja peittelyn jälkeen nukkumaan.

Toisten lasten kanssa pääsee helpommalla, toisten kanssa joutuu jaksamisen äärirajoille. Tärkeintä on olla johdonmukainen, EIKÄ ANTAA PERIKSI!

 

["vieras"]

Meillä kohta 4v poika on ollut kuiva vuoden, mutta kakat tekee edelleen housuun. Ei auta mikään. Ei kai se auta kuin odotella ja nieleskellä omaa ärsyyntymistä, mutta vaikeaa on.. Ei sitä sellainen ymmärrä, joka ei ole samassa tilanteessa. Tiedän, että vuosia laitetaan eteenpäin ja ongelma takana, niin ihmettelen syvästi miksi tällainen ärsytti. Mutta se vaan ärsyttää.. huoh, tsemppiä!

 

[pottatarra]

Tykkäisikö hän pottatarrasta, jossa päälle pissatessa ilmestyy kuvio näkyviin? Meidän yksivuotias ainakin tykkäsi niistä kuivaksi opetellessaan.

 

["Miranda"]

[QUOTE="aloittaja";28420159]Tuosta puhumisesta ja selittämisestä... Meinaako nyt joku, että meillä on lapselle kokeiltu vaikka mitä, mutta ei ole mitään yritetty selittää tai puhua asiasta, vai mikä ihmeen neuvo tuo nyt muka on? Ei pahalla, mutta alkoi ärsyttää... Totta hemmetissä lapselle on asiaa puhuttu, selitetty, maaniteltu. On laskeuduttu lapsen tasolle, on istuttu seurana vessassa ja selitetty, on tsempattu jne. En tiedä ymmärtääkö poika höpinöistäni mitään vai kiinnostaako tuota edes, kunhan vaan pääsee pois pinteestä ja saa olla rauhassa koko aiheelta. En tiedä. Se nyt on kuitenkin varmaa, että puheella ei tässä asiassa ole meillä saavutettu yhtikäs mitään.[/QUOTE]

Anteeksi vaan, mutta nyt mua alko ärsyttään. Kysyttiin neuvoa, niin kerroin mikä meillä auttaa.

Kiitos ja anteeksi, tiedät näköjään jo riittävästi, joten pahoittelut jos nyt koitin kertoa oman kantani.

Rääkätkää te vaan niitä lapsianne sitten ja pakottakaa pontalle, mutta kysykää sitten, että kuinka pakottaa lapsi potalle, eikä apua kuinka saada lapsi kuivaksi.

 

[suskijaperhe]

mun koululaiset oppi joskus 3-4vuotiaana olemaan ihan ilman vaippaa, korkeintaan pitkällä automatkalla oli

nyt kun neljäs alkaa kohta olla siinä iässä, niin pieni ja siro ekaluokkalainen sai kunniatehtäväkseen näyttää pikkuveikalle, miten potalla istutaan ja mitä siihen tehdään.

joskus kahen isoimman muksun kans tehtiin niin et mentiin porukalla vessaan istuskelemaan ja lukemaan aku ankkoja..

tai sitten joku isompi lapsi näytti mallia