Poika syntyi 10.11.2011 klo:14.15, 3610g, 52cm, rv38+0 :heart:
Synnytyskertomus:
To 10.11.2011
Ke-to yöllä tuli lapsivesi klo 3.30 maissa ja siitä ehkä puolentunnin kuluttua alko supistella n.4-8min välein. 8-9 aikaan aamulla join vielä aamukahvia ja pohdittiin lähteäkkö synnärille vai ei, supistuksia tuli 4min välein, joskus jopa 2min välein ja yhtäkkiä saatto taas väli pidentyä 6 minuuttiin joten oli vähän epäselvää mitä tekis kun en kokenu kipua edes kovin tuskaseks, mut päätettiin lähtee 10 maissa ajamaan synnärille (tunnin ajomatka)
Tähän paperiin (mistä lunttaan) on kirjattu tuloaika 11.20 ja kun tutkimus tehtiin niin olin 4cm auki. Päätin odotella edistymistä, en muista aikaa mut jonkun ajan kuluttua menin kysymään et voisko saada jonkun kivunlievityksen että ei vielä mitään epiduraalin tyylistä, niin he suosittelivat sit PCB:tä ja päätin ottaa sen.
Mentiin synnytyssaliin klo 11.35 ja olin 7cm auki, otin sit sen PCB:n. Se vaikutti toispuoleisesti mut se riitti mulle, kestin sen kivun ok.
En oikeen tarkalleen ees muista mitä siinä tapahtu
D) mutta avauduin sit 9 senttiin ja keskusteltiin että jos ottasinki sit hetken päästä spinaalin.
Ton puudutteen vaikutus lakkas kokonaan ja pyysin sitä spinaalia että nyt kyllä kiitos ja en oikeen muista tästäkään miten tää meni, mut jotenki päädyttiin sit siihen et en ehi sitä spinaaliakaan saada, et reunaa oli hyvin hyvin vähän jäljellä ja sain alkaa ponnistella hiljakseen tai jotenki sitä avitettiin katoamaan siinä yhteistuumin (jotain se käsillä tuolta tonki), antoivat sit siihen reunan häviämiseen avuks buscopanin reiteen.
Ei vaikuttanu mielestäni mihinkään kipuun mitenkään?
Jotenkin tuntu tosi epämukavalta, olisin ehkä halunnu jotain apua ja kysyinkin et vieläkö vois jonkun saada ja sanoivat että ehkä lisää sitä PCB:tä, mutta kun meinasivat sitä laittaa niin ei ehitty sitäkään, sanoivat että tilanne on nyt se että alappa ponnistaa
Ja minähän aloin, kello oli siis jo 13:45, jotenkin toi aika oli menny tosi nopeeta tossa kaikessa "sekoilussa" noiden että minkä kivunlievityksen ja mitä ehtii saada ja mitä tapahtuu
...
Ponnistusvaihe oli mielestäni pahin, mutta ei ehkä painajainen kuitenkaan. Supistukset oli kaikkein kovimpia, eikä se tunne alapäässä mun mielestä mitenkään helpottava ollu.
Leikkasivat välilihan avuksi.
Kirosin ponnistellessa kun lappalainen ja sanoin moneen kertaan et ei tää tuu ulos, ei tää perkele tuu
mutta niin vaan 14:15 poitsu olikin ulkona. Siinä se 3610g ja 52cm ukkeli rääkyi ja äitikin tirautteli onnen ja helpotuksen kyyneleitä<3
Lapsi syntyi käsi poskella, siks pään saaminen ulos oli jotenkin kova homma. Mutta ei huono ponnistusaika tuo 30min
Istukka ei meinannu aluks irrota mut lopulta lähti tosi helposti, kun vähä odoteltiin.
Jälkeenpäin sit ajateltuna synnytys oli oikein ok, avautumisvaihe ei ollut tuskanen ja kun ponnistusvaihe oli mielestäni vähän tuskasempi niin sekin kesti vaan 30min, eli hyville mielille jäin.
kestoks on merkitty: I 09:45 II 00:30 III 00:30