No kertoillaanpas nyt siitä synnytyksestäkin.
Eli lauantai-sunnuntai välisenä yönä n. klo 1:00 alkoi vettä valua. Kerkesin just nousta ennen kuin tuli housujen läpi sängylle asti. Menin sitten vessaan ja sitä vaan tuli, mutta oli ihan kirkasta limaista nestettä, jota hieman ihmettelin että onko tosiaan lapsivettä kun viimeksi oli heti sellaista punertavaa ja se haju! Haisi tosiaan ihan spermalta, kuten olin jostain keskusteluista lukenut, toisin kuin se punertava haisi enemmänki oudon makealta.. Ja siis jo nukkumaan mennessä nokassa oli koko ajan semmoinen hammastahnan haju :O Se oli ilmeisesti se vesi, joka haisi mutta ei sieltä kyllä illalla vielä mitään tullut että olisin huomannut tihkuvan..
No sitä sitten vain tuli aina välillä ja side oli hetkessä märkä. Soitin sitten synnyttäjien vastaanottoon ja käski tulla näytille, ihan rauhakseen vaan vaikka pään kiinnittymisestä ei ollu varmuutta.. Vielä ei supistellut kipeästi, mutta kivuttomia tuli aina välillä.
Siinä käskin miehen nousta, että aletaan lähteä, joi kahvit ja söi leipää ootellessa lapsenvahtia, alkoi supistella kipeästikin harvakseltaan ja anoppi tuli kohta vahtimaan esikoista. Meni melkein 2:teen kunnes päästiin lähtemään ja tuolloin supisteli jo 5min välein. No tankattiin vielä kuitenkin auto ja lähettiin sitten ajeleen 100km päähän synnärille
Ei tosiaan pietty mitään isompaa kiirettä..
Matkalla supisteli 3-5min välein jo ihan kipeästi. Synnärille saavuttiin sitten hieman ennen 3:a. Kätilö teki sisätutkimuksen ja olin n. 2-3cm auki, kaulaa oli jäljellä jonkin verran ja käyrille alkoi piirtyä supistuksia aina tihenevässä määrin. Sain peräruiskeen ja tyhjennyksen jälkeen supistukset tihenivät entisestään.
Päästiin saliin viimein johonkin kellonaikaan, 3-5 välillä.. Siinä keskusteltiin kätilön kanssa kivunlievityksistä ym. asioista ja aina välillä piti kumartua supistuksen ajaksi sänkyä vasten. Toivoin tällä kertaa, että pärjäilisin mahdollisimman pitkään ilman lääkkeellisiä kivunlievityksiä. No siinä sitten kuljailin pitkin salia langattomat käyrälaiteet mahalla ja nojailin aina milloin mihinkin. Jossain vaiheessa, katsoin kyllä kelloakin aina välillä vaan en muista enää tarkalleen, piti mennä maate kun alkoi olla jo niin kipeä olo ettei jaksanut jaloillaan pysyä. Siinä maatessa sitten kivut kovenivat joka supistuksella ja lopulta piti jo sen verran vaikertaa niitten aikana, että päätin pyytää jotain kivunlievitystä. Päädyttiin sitten kohdunkaulanpuudutukseen, jonka sainkin nopeasti mutta sitten heti lääkärin poistuttua seuraavalla supistuksella tunsin kuinka pää työntyy väkisin ulos päin! Se helpotti ja heti tuntui uusi supistus ja ihan kunnon paine että pitää ponnistaa. No kätilö kurkkasi ja sanoi että siellä näkyy jo tukkaa, mitä vauvalla ei paljoa kyllä ole
, alkoi valmistella välineitä ja heti seuraavalla supistuksella kysyin että saako ponnistaa kun ei voi enää pidätelläkään. No ei muuta ko ponnistamaan ja seuraavan kahden supistuksen jälkeen syntyi pää ja loput liukuivat itsekseen supistuksen voimasta. Tyttö syntyi siis 4:54. Ja ei se puudute kyllä paljoa kerennyt vaikuttaa, kokeintaan siinä ihan viimisellä hetkellä ennen ulostuloa.
Huusin tuossa ponnistusvaiheessa melkoisesti, mutta ei se kummasti kyllä niin hirveän kipeältä tuntunut, enemmänkin ne supistukset ennen sitä :O
Mutta synnytys oli mukavan nopea. Viimeksi kun meni sen 12h ja nyt koko hommassa reilu 4h, säännöllisistä supistuksista syntymään 2h54min; 1. 2h50min, 2. 4min ja 3. 20min.
Eikä kyllä tullu mitään traumoja, vaikkei ollu tarkotus mennä nuin lähestulkoon luomuna. Mieleen kyllä jäi, että mitenhän mahtaa seuraava synnytys olla nopeampi tätä ja kerkeääkö tuota enää ees synnärille asti. Täytynee ihan ambulanssilla mennä, ettei tarvi jäähä menomatkalla tienposkeen itekseen synnyttämään!
Tsemppiä vielä vauvaansa odotteleville! Pian se on teilläkin ohi
-pansku- ja tyttö 4vrk