J
"jojo"
Vieras
Miten toimisitte tässä tilanteessa?
Luin tänään kaksivuotiaalle Teemu-kirjaa, jonka yhdessä kuvassa "Teemu on vihainen" eli suupielet ovat surullisesti alaspäin. Kuva kiinnosti lasta kamalasti ja sitä piti selittää, sanoin lapselle mm. että Teemulla on siinä paha mieli. Viereisessä kuvassa Teemu sitten hymyilee leveästi.
Lapsi tutki kirjaa monta kertaa päivän mittaan ja nyt illalla löysin hänet tutkimasta sitä taas. Aiemmin päivällä hän matki Teemun surullista ilmettä ja käänsi omatkin suupielensä alaspäin, nyt tunne meni sitten loppuun asti ja lapsi parahti surkeaan itkuun kuvaa katsellessaan. Hellyyttävää, ainakin äidin mielestä! Nyt sitten lapsi alkaa itkeä saman tien, jos edes sanoo sanaparin "paha mieli".
Mietin, otanko kirjan pois vai annanko lapsen tunnelmoida sen parissa? Olen joka kerta selittänyt, että paha mieli menee aina ohi ja sitten tulee hyvä mieli taas, se näyttää olevan lapselle tärkeää. Mutta meneeköhän tämä itkuasia jo "liian pitkälle" eli pitäisikö tosiaan viheltää peli hetkeksi poikki? Lapsikaan ei voi tunteestaan kertoa, hän kun ei vielä puhu paljonkaan.
Luin tänään kaksivuotiaalle Teemu-kirjaa, jonka yhdessä kuvassa "Teemu on vihainen" eli suupielet ovat surullisesti alaspäin. Kuva kiinnosti lasta kamalasti ja sitä piti selittää, sanoin lapselle mm. että Teemulla on siinä paha mieli. Viereisessä kuvassa Teemu sitten hymyilee leveästi.
Lapsi tutki kirjaa monta kertaa päivän mittaan ja nyt illalla löysin hänet tutkimasta sitä taas. Aiemmin päivällä hän matki Teemun surullista ilmettä ja käänsi omatkin suupielensä alaspäin, nyt tunne meni sitten loppuun asti ja lapsi parahti surkeaan itkuun kuvaa katsellessaan. Hellyyttävää, ainakin äidin mielestä! Nyt sitten lapsi alkaa itkeä saman tien, jos edes sanoo sanaparin "paha mieli".
Mietin, otanko kirjan pois vai annanko lapsen tunnelmoida sen parissa? Olen joka kerta selittänyt, että paha mieli menee aina ohi ja sitten tulee hyvä mieli taas, se näyttää olevan lapselle tärkeää. Mutta meneeköhän tämä itkuasia jo "liian pitkälle" eli pitäisikö tosiaan viheltää peli hetkeksi poikki? Lapsikaan ei voi tunteestaan kertoa, hän kun ei vielä puhu paljonkaan.