2v jäähyily.

Juupatiheijaa. semmoista asiaa minulla kun alkaa pikkuisen väsyttää tuon 2vuotiaan uhmittelu, kiukuttelu, lyöminen, pureminen. Kieltäny olen monet kerrat esim puremasta mut ei mitään merkitystä. Innostuu kahta kauheammin vain. Samoin jos kiellän häntä vaikka ulkona ettei saa juosta autojen eteen jne niin vauhti vaan kovenee. Samoin mummolassa jos ollaan niin kukat on sellaiset että hän repii niitä aina! Vaikka kuinka monesti kielletään ja torutaan niin ei.. Mä tässä olen sitten harkinnut tota jäähy paikkaa. Onnistuuko semmoinen jo noin "pienellä" ? Ja missä se jäähy voisi olla? Voinko vaatia häneltä jo että pitää pysyä paikallaan ja miettiä tekosiaan? Vai olisiko muita keinoja hillitä tuota käytöstä edes hiukan. Itsellä meinaa energia loppua tuohon jatkuvaan kieltämiseenkin, mikä ei tunne edes toteutuvan. Olisi mukava kulkea ulkonakin niin että saisin varmasti kontaktin lapseen eikä hän juoksenteleisi ihan minne vaan jalat vie

 

jäähy menee iän mukaan eli 2 vuotiaalla se paikallaan olo olisi 2 minuuttia.kyllä voit laittaa lapsen istumaan vaikka penkille kahdeksi minuutiksi jos mikään muu ei tunnu auttavan.tsemppiä =)

 

tämmöistä keskusteltiin jokin aika sitten:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1081644#m11440747

 

Kannattaa miettiä jotain muuta sanaa kuin EI, jolla voi kertoa lapselle että jokin asia on kielletty. Meillä sana koriste tarkoittaa samaa kuin ei saa koskea, anna jo portaiden olla tarkoittaa että älä kiipeä portaille jne. Kyllähän siinä jo itsekin kyllästyy jatkuvaan kieltämiseen, mutta eihän se pieni lapsi muuten opi ja kokeilla tietenkin täytyy kuinka kauan jaksetaan kieltää. Siinä saa itselleenkin mietittävää ja pähkinää purtavaksi, kun keksii hyviä kiertosanoja ei sanalle. Myös se että sanoo lapselle että kävele on parempi kuin se että kieltää juoksemisen.

Autan sen verran, että kokeile autojen eteen juoksemiseen vaikka autojen katselua tästä hyvältä paikalta ja kukkiin voi käyttää koiste-kikkaa tai sitten sitä, että kukat tykkäävät että niille jutellaan ja kuiskitaan.

 

Meillä poika nyt 3,5 v. ja 2 v. saakka käytetty jäähypenkkiä, eli tuolloin 2 min. ja TODELLA HYVIN toiminut nimenomaan kun pienestä pitäen opetettu. Kuitenkin penkki ei ole rangaistus vaan seuraus huonosta käytöksestä. Aluksi tuli pois penkiltä ja sanomatta mitään, vein vaan hänet takaisin. Nopeaan oppi homman. Kun teki jotain kiellettyä, sanoin nätisti, miksi sitä ei saa tehdä. Kun jatkoi, annoin varoituksen jäähylle joutumisesta ja jos jatkoi --->jäähypenkille. Kun penkillä on istuttu, jutellaan kasvokkain, mitä ja miksi tapahti jne.jne. ja lapsi pyytää käytöstään anteeksi. Ja sitten halitaan jne. Jos kiukkuaminen miellä jatkuu vielä kun jutellaan, rangaistus alkaa alusta ilman varoituksia. Ja hyvin on toiminut.

 

Meillä 2-vuotias tyttö menee itse arestiin vapaaehtoisesti, kun sanoo, että menes nyt miettimään vähän, mitä tuli tehtyä. Tyttö toteaa: "XX menee arestiin." Sitten menee yhteen huoneeseen, mikä on arestipaikaksi sovittu ja alkaa rääkyä niin kovaa kun keuhkoista lähtee. Tulee sitten pois omia aikojaan kun on rauhoittunut. Sanoo yleensä: "Nyt on XX rauhoittunut" tai "anteeksi äiti". Sitten halitaan ja tehdään sovinto. Silti hermot on lujilla. Välillä tyttö pyytelee anteeksi tämän tästä... olenkohan ollut liian ankara :ashamed: .

 

minusta on jo muutaman kuukauden tuntunut meidän pojalla olevan uhma, tänään tuli 1v8kk täyteen. Hän lyö ihmisiä, heittelee tavaroita, potkii, ja välillä koskee kiellettyihin paikkoihin. Väsyneenä vain alkaa puremaan mikä on hyvä ettei muuten tee. Tietysti meillä kotona kavereita komentaa, eikä anna leluja heille.
Olen vienyt sisällä hänet rauhoittumaan hetkeksi pinnikseen, ulkona laitan miettimään sivummalle, silloin istutan hänet hetkeksi johonkin. Puhun mitä hän on tehnyt väärin. Välillä menee perille, välillä ei.