.

.

 

huom myös miehellä mahdollisuus jäädä kotihoidontuelle.ekan lapsen jälkeen menin heti töihin ja menin uuteen työpaikkaan. 11kk ikäisen lapsen kans jäi isä kotiin puoleksi vuodeksi.sitten lapsi oli hoidossa vähän aikaa kunnes sai pikkuveljen ja jäimme kotiin olin sitten kotona reilu 2v. mulla tietty hyvä työtilanne meidän alalla ja työkokemusta runsaasti ennen lapsien saantia.Joskushan ne lapset pitää tehdä jos lapsia haluaa.onnea yritykseen. :flower:

 

Meillä oli sama lähtötilanne, kun pari vuotta sitten lähdettiin lasta yrittämään, paitsi että minäkin tein pätkiä, tosin yhdeksättä vuotta katkeamatonta valtionpalvelusta. Tilanne kumminkin ehti lasta yrittäessä muuttua. Miehen työsuhteet ovat edelleen määräaikaisia, mutta hän on ehtinyt tehdä itsestään työnantajalle tärkeä; minulla on vakipaikka.

Jos lapsi on tervetullut, niin mitä sitä odottamaan? Ei se raskaaksitulo aina niin yksinkertaista ole.

 

Oltiin kumpikin työttömänä, kun sloin odottaa esikoistamme, olimme silloin 24- vuotiaita. Jos nyt olisi sama järki päässä en kyllä uskaltaisi , ku ei ollut tietoa taloudellisesta tulevaisuudesta. Mutta kuinkas kävikään.

Kun lapsi syntyi sai mieheni vakituisen hyvä työpaikan ,jossa on vielä nyt 10- vuoden jälkeen. Itse pääsin nykyiseen työhöni kun lapsi oli 2- vuotias. Nyt meillä on myös toinen laps 5- vuotias. Molemmat olemem edelleen ensimmäisissä vakituisissa työpaikoissamme ja hyvin olemme pärjänneet myös taloudellisesti.

Tapauksessamme lapsi tuo leivä tullessaan pitänee kohdallamme hyvin paikkansa. Molemmat olemme myös aina tottuneet tekemään töitä ja aktiivisesti ollaan niitä haettu.

 

Mieheni oli vakihommissa mutta minä pätkätöissä..Tienasin kuiteki suht`hyvin ja äitiyspäivärahani laskettiin tulojeni mukaisesti!!!!
Eli kannattaa vaatia viimeisen puolen vuoden mukaista verotusta mikäli tienaa paremmin !!!
=)

 

Halusin saada vakityön ennen kuin aloimme yrittää lasta. Opiskelut olivat melkein lopussa kun jätin pillerit. Kesti 1,5 v ennen kuin tulin raskaaksi. Miehellä oli myös koko ajan vakityö. Nyt olen hoitovapaalla.

 

Meillä sama tilanne, itsellä vakityö ja miehellä määräaikaisuuksia. Nyt on käymässä niin, että jos palaan työpaikkaani, niin todennäköisesti saan heti käteen irtisanomislapun. Työpaikalla on tehty uudelleenjärjestelyjä (joiden tarkoitus on päästä minusta eroon), mm. työtehtäväni on lopetettu, työhuoneeni on poistettu käytöstä, tehty osastolleni uudet tilat, johon minulle ei tule lainkaan työhuonetta (työni on sellanen, että siinä on oltava oma huone) eli kyllä sen näyttää, että jos palaan, niin työsuhde jää irtisanomisajan mittaiseksi. Ei kyllä kiinnosta sinne palata, kun tätä työpaikkakiusaamista on. Mm. kun sain vauvan, ei työpaikalta muistettu mitenkään, ei edes korttia lähetetty, vaikka muutoin siellä on tapana muistaa kaikkia em. tilanteessa. Onneksi sain tämän lapsen, muuten olisin varmaan joutunut sairaslomalle työn takia, mutta äitiysloma toi hyvän syyn päästä pois. Jaksoinkin olla siellä viimeisen vuoden vain kun tiesin tarkkaan koska pääsen pois. Uutta työpaikkaakaan ei ole helppo saada.

 

\

Terve!

Täällä pähkäillään ryhdyttäiskö yrittämään vauvaa. Mulla on vakityö ja hyvin työkokemusta, miehelläni heikompi tilanne (pätkätöitä, työttömyyttä...).

Kertokaapa kokemuksianne kuinka te pärjäsitte?
Jatkuiko sinun (naisen) työura lapsen jälkeen, kuinka monta vuotta olit kotona, koitko jääväsi jotenkin "jälkeen" työelämästä?


Toisella on vakityö eli kyllä vaan hommiin voi ryhtyä. Ja kuten aiemmin joku totesi, jos mies on työttömänä, voi hän jäädä lasta kotiin hoitamaan.

Jos liiaksi odottaa täydellistä ajoitusta, voi olla että se ei tule koskaan tai että lapsen saanti ei sitten hoidukaan helposti.

Työsi kanssa teet niin kuin haluat, kun sinulla on lapsi. Ehdit kyllä äitiysloman aikana miettimään.

Itse totean vaan että aiempi työurani ei oikein toteutuisi lapsen kanssa (matkustelua paljon). Mutta toisaalta, nyt haluan panostaa hetken enemmän kotiin päin. Vaikka siis työhön palaamassa pian vanhempain loman jälkeen (koska ei ole vakipaikkaa niin turvallisemmalta tuntuu koska haluan perhettä lisää).