20-vuotias tyttäreni on raskaana.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Niin surullista...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Riippuu enemmän elämäntilanteesta eikä iästä. Ei 20 v enää mikään teini ole, mutta jos kyseessä on esim. vahinkoraskaus, lapsen isä ei olisi kuvioissa mukana ja tytär itse vaikuttaa enemmän järkyttyneeltä kuin onnelliselta, niin sitten varmaan itse varovasti ilmaisisin että olen tukena missä tahansa päätöksessä. Muuten pitäisin suuni kiinni, kyllä tuon ikäinen ihminen itsekin jo vaihtoehtonsa tietää.
 
Minkä ikäinen itse olet? Koetko kateutta kun tyttäresi meni hakeutumaan raskaaksi ja et itse ehtinyt ensin? Monet keski-ikäiset yli nelikymppiset haikailevat vielä vauvan perään.
 
Kysyisin itse, että onko tytär todellakin valmis luopumaan vapaudestaan jo tuossa iässä ja sanoisin, että aborttihan voi olla myös yksi vaihtoehto...

Mun mielestä tuo skenaario olisi todella surullinen, jos tytär ei itse ole vielä mitään vauvakuumetta potenut eikä omaisi perheenperustamisviettiä vielä noin nuorena.
 
Kysyisin itse, että onko tytär todellakin valmis luopumaan vapaudestaan jo tuossa iässä ja sanoisin, että aborttihan voi olla myös yksi vaihtoehto...

Mun mielestä tuo skenaario olisi todella surullinen, jos tytär ei itse ole vielä mitään vauvakuumetta potenut eikä omaisi perheenperustamisviettiä vielä noin nuorena.
Pitääkö todella kertoa 20v:lle, että abortti on yksi vaihtoehto? :D
Miten tyhmiä jälkikasvunne on?
 
  • Tykkää
Reactions: dipt ja Porho
Itse olin 19 kun aloin odottaa esikoistani. Äitini oli pelkästään onnellinen puolestani. Että tuota.. miksi todella puuttuisit aikuisen tyttäresi elämään? Miksi ylipäätäön ihmisillä on niin kamala tarve hallinoida jo aikuisiksi kasvaneiden lastensa elämää?
 
voi vittu sä olet tyhmä! toiset on todennäköisesti halunneet sen lapsen ja oikein tehneet sen ja sinä menisit aborttia ehdottamaan! ei helvetti on siinäkin mutsi!
 
Ehdottaisin palstan "18-25-vuotiaat ovat lapsia" -trollille psykologin palveluita. Sinulla on selkeästikin ongelma, jota on ihan turha yrittää purkaa tänne kirjoittelemalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Pin
Pitääkö todella kertoa 20v:lle, että abortti on yksi vaihtoehto? :D
Miten tyhmiä jälkikasvunne on?

Mietin ihan kuule itseäni 20-vuotiaana. Jos olisi vahinkoraskaus sattunut, niin olisin todellakin halunnut äitini nostavan abortin siihen keskusteluun, vaikka siitä vaihtoehdosta tietenkin tiesin muutenkin. Ihan sen takia, ettei abortti ole meille kaikille mikään helppo tai edes mielen päällä oleva vaihtoehto. Jos äiti tuossa vaiheessa puhuisi abortista ns. positiiviseen sävyyn, niin ratkaisu olisi helpompi tehdä.

Miten tyhmä sinä voit olla, että aattelet abortin olevan ihan peruskauraa kaikille? :D
 
Mietin ihan kuule itseäni 20-vuotiaana. Jos olisi vahinkoraskaus sattunut, niin olisin todellakin halunnut äitini nostavan abortin siihen keskusteluun, vaikka siitä vaihtoehdosta tietenkin tiesin muutenkin. Ihan sen takia, ettei abortti ole meille kaikille mikään helppo tai edes mielen päällä oleva vaihtoehto. Jos äiti tuossa vaiheessa puhuisi abortista ns. positiiviseen sävyyn, niin ratkaisu olisi helpompi tehdä.

Miten tyhmä sinä voit olla, että aattelet abortin olevan ihan peruskauraa kaikille? :D

No mutta jos tilanne olisi se, ettei tytär edes surkuttelisi asiaa, olisi typerää mennä kommentoimaan jotain "hei tiäks et aborttikin on vaihtoehto". Asia olisi toki eri jos tyttäreni itkisi mulle kamalaa tilannetta, raskaus vahinko eikä halua vielä lasta. Sitten olisi eri tilanne. Vain idiootti menee kommentoimaan jotain tuollaista iloitsevalle aikuiselle lapselleen kun ovat (mahdollisesti suunnitelmallisestikin) saamassa esikoistaan.

Eikö sinua loukkaisi yhtään jos nyt olisit raskaana ja joku tulisi aborttijuttuja selittelemään?
 
Minä olin 19 kun tulin raskaaksi, 20 kun lapseni syntyi. Tytön isäkin otti ja häipyi kun olin raskaana 2. kuulla. Pidin lapsen ja eihän se ole helppoa aina ollut mutta tällä hetkellä olen 4. vuotta yliopistossa, minulla on ihana poikaystävä ja vielä ihanampi pian 6-vuotias tytär. Tosi iso shokki tämä oli myös vanhemmilleni mutta he lupasivat tukea minua ja tällä hetkellä ovat tosi läheisissä väleissä, tyttäreni on heille tärkeä ja he tyttärelleni. Vaikka nuoruus jäi vähän lyhyeksi ja sitä kaipailinkin, niin en vaihtaisi päivääkään :)


Ja pointti siis oli ettei se elämä nyt välttämättä ole ohi vaikka lapsi tuleekin.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
No mutta jos tilanne olisi se, ettei tytär edes surkuttelisi asiaa, olisi typerää mennä kommentoimaan jotain "hei tiäks et aborttikin on vaihtoehto". Asia olisi toki eri jos tyttäreni itkisi mulle kamalaa tilannetta, raskaus vahinko eikä halua vielä lasta. Sitten olisi eri tilanne. Vain idiootti menee kommentoimaan jotain tuollaista iloitsevalle aikuiselle lapselleen kun ovat (mahdollisesti suunnitelmallisestikin) saamassa esikoistaan.

Eikö sinua loukkaisi yhtään jos nyt olisit raskaana ja joku tulisi aborttijuttuja selittelemään?

Mistäs sinä tiedät, mikä se ap:n tilanne on? Teillä joillakin on kyllä se ihmekäsitys, että jokainen parikymppinen tyttö elää vain tullakseen äidiksi ja se hetki voi olla vaikka heti :laugh:

Voin kertoa, että jos itse olisin tuolloin tullut raskaaksi, niin en todellakaan olisi ollut onneni kukkuloilla. Enkä antanut kyllä sen raskauden edes jatkua.

Jos aloittajan tytär olisi suunnitellut perhettä tuon ikäisenä, niin eiköhän hän olisi kertonut äidilleen, tai edes vihjaissut asiasta? Jolloin koko aloitus olisi ihan hyvin voitu jättää tekemättä.
 
Ei varmaan _pidä_ kertoa, mutta jos tytär vaikuttaa raskaudestaan järkyttyneeltä jne. voi äiti mainita tuostakin vaihtoehdosta osoittaakseen tytölle, että on tukena missä tahansa ratkaisussa.

KIITOS! Juuri tätä tarkoitin :) abortin mainitseminen ei tarkoita sitä, että samalla painostaa aborttiin. Abortin mainitseminen voi sille epätoivoiselle tyttärelle olla juurikin se, mitä hän haluaa kuulla; äiti hyväksyisi myös sen ratkaisun jos tytär siihen päätyy.
 
Mistäs sinä tiedät, mikä se ap:n tilanne on? Teillä joillakin on kyllä se ihmekäsitys, että jokainen parikymppinen tyttö elää vain tullakseen äidiksi ja se hetki voi olla vaikka heti :laugh:

Voin kertoa, että jos itse olisin tuolloin tullut raskaaksi, niin en todellakaan olisi ollut onneni kukkuloilla. Enkä antanut kyllä sen raskauden edes jatkua.

Jos aloittajan tytär olisi suunnitellut perhettä tuon ikäisenä, niin eiköhän hän olisi kertonut äidilleen, tai edes vihjaissut asiasta? Jolloin koko aloitus olisi ihan hyvin voitu jättää tekemättä.

Ei ole tuollaista käsitystä todellakaan. Kirjoitanko jotenkin epäselvästi vai ymmärrättekö tahallaan väärin?
 

Yhteistyössä