N
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Pitääkö todella kertoa 20v:lle, että abortti on yksi vaihtoehto?Kysyisin itse, että onko tytär todellakin valmis luopumaan vapaudestaan jo tuossa iässä ja sanoisin, että aborttihan voi olla myös yksi vaihtoehto...
Mun mielestä tuo skenaario olisi todella surullinen, jos tytär ei itse ole vielä mitään vauvakuumetta potenut eikä omaisi perheenperustamisviettiä vielä noin nuorena.
Pitääkö todella kertoa 20v:lle, että abortti on yksi vaihtoehto?
Miten tyhmiä jälkikasvunne on?
Mietin ihan kuule itseäni 20-vuotiaana. Jos olisi vahinkoraskaus sattunut, niin olisin todellakin halunnut äitini nostavan abortin siihen keskusteluun, vaikka siitä vaihtoehdosta tietenkin tiesin muutenkin. Ihan sen takia, ettei abortti ole meille kaikille mikään helppo tai edes mielen päällä oleva vaihtoehto. Jos äiti tuossa vaiheessa puhuisi abortista ns. positiiviseen sävyyn, niin ratkaisu olisi helpompi tehdä.
Miten tyhmä sinä voit olla, että aattelet abortin olevan ihan peruskauraa kaikille?![]()
Pitääkö todella kertoa 20v:lle, että abortti on yksi vaihtoehto?
Miten tyhmiä jälkikasvunne on?
No mutta jos tilanne olisi se, ettei tytär edes surkuttelisi asiaa, olisi typerää mennä kommentoimaan jotain "hei tiäks et aborttikin on vaihtoehto". Asia olisi toki eri jos tyttäreni itkisi mulle kamalaa tilannetta, raskaus vahinko eikä halua vielä lasta. Sitten olisi eri tilanne. Vain idiootti menee kommentoimaan jotain tuollaista iloitsevalle aikuiselle lapselleen kun ovat (mahdollisesti suunnitelmallisestikin) saamassa esikoistaan.
Eikö sinua loukkaisi yhtään jos nyt olisit raskaana ja joku tulisi aborttijuttuja selittelemään?
Ei varmaan _pidä_ kertoa, mutta jos tytär vaikuttaa raskaudestaan järkyttyneeltä jne. voi äiti mainita tuostakin vaihtoehdosta osoittaakseen tytölle, että on tukena missä tahansa ratkaisussa.
Mistäs sinä tiedät, mikä se ap:n tilanne on? Teillä joillakin on kyllä se ihmekäsitys, että jokainen parikymppinen tyttö elää vain tullakseen äidiksi ja se hetki voi olla vaikka heti![]()
Voin kertoa, että jos itse olisin tuolloin tullut raskaaksi, niin en todellakaan olisi ollut onneni kukkuloilla. Enkä antanut kyllä sen raskauden edes jatkua.
Jos aloittajan tytär olisi suunnitellut perhettä tuon ikäisenä, niin eiköhän hän olisi kertonut äidilleen, tai edes vihjaissut asiasta? Jolloin koko aloitus olisi ihan hyvin voitu jättää tekemättä.