Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen:
Ripaus koirankasvatusta toimii
Tiistai 05.02.2013 klo 15:54
Arvostetun lastenpsykiatrin mukaan mikään yksittäinen kasvatusmenetelmä ei ole välttämättä toista tehokkaampi.
Jari Sinkkosen mukaan lapsen yksilöllisyys pitäisi huomioida kasvatuksessa.
Jari Sinkkosen mukaan lapsen yksilöllisyys pitäisi huomioida kasvatuksessa. SAMPO KORHONEN
Kurinpitotoimet lasten kasvatuksessa ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua. Poliisiammattikorkeakoulun kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset vanhemmat hyväksyvät edelleen rajunkin kurituksen.
Poliisiammattikorkeakoulun kyselytutkimuksen yleisimmäksi kurinpitomenelmäksi nousee kuitenkin niin sanottua jäähypenkki, jossa lapsi laitetaan määrätyksi ajaksi rauhoittumaan varoitusten jälkeen. Kyselyssä 61 prosenttia äideistä käyttää tätä keinoa 0-12 -vuotiaiden lasten kasvatuksessa.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen suhtautuu yksittäisiin menetelmiin varauksella.
- Mennään väärille urille, jos tuijotetaan vain toimenpidettä. Kasvatuksen tarkoituksena on auttaa lasta hallitsemaan tunteitaan, eikä tärkeintä ole se, onko jokin menetelmä hyvä vai huono, Jari Sinkkonen sanoo.
Sinkkosen mukaan lapsi pitää tuntea hyvin, sama kaava ei toimi kaikkiin.
- Joillekin niin sanottu jäähypenkki toimii, jotkut lapset haluavat jopa itse mennä rauhoittumaan. Toisille, herkemmille se ei taas sovi lainkaan. Olisin hyvin varovainen sanktioiden suhteen, Sinkkonen sanoo.
- Esimerkiksi eristäminen suljetun oven taakse on erittäin vahingollista.
Noloudesta oppii
Moni pikkulapsen vanhempi voi tuntea voimattomuutta. Voiko 2-vuotiaan kanssa käydä rakentavaa keskustelua?
- On täysin absurdia puhua kaksivuotiaan kanssa rakentavasti, Sinkkonen toteaa.
- Tässä on ripaus koirankasvatusta, käytetään toistuvasti ja napakasti sanoja ei saa ja lopeta, jos lapsi esimerkiksi sotkee ruokapöydässä tahallaan.
- Tärkeää on se, että lapsi oppii huonon käytöksensä vaikutukset tietynlaisen nolouden kautta. Painotan, ettei lasta saa koskaan nolata eikä kasvattaa häpeän kautta, se on erittäin vahingollista, mutta esimerkiksi ruoalla sotkemisen ja siitä kieltämisen jälkeen lapsi oppii äidin tuimasta katseesta ja jämäkästä äänenpainosta toimineensa väärin. Pienikin kaksivuotias huomaa, että ei ole mukavaa, kun äidin puhe muuttuu.
- Jos lapselle tulee torumisen jälkeen itku, syliin ottaminen ja hellittely heti tämän jälkeen ei välttämättä auta tilanteessa eteenpäin. Kun lapsi oppii, että tietystä käytöksestä seuraa tiettyjä asioita, hän oppii ennakoimaan.
Johdonmukaisuus on tärkeää.
- Lapsen tulee tietää miten systeemi toimii.
Päivän tapahtumia voidaan käydä läpi myös tarinoiden kautta. Jari Sinkkonen sanoo, että iltasadun yhteydessä satuhahmojen kautta lapsen kanssa voidaan pohtia vaikkapa pahan mielen syitä.
Sunnuntaisuomalaisessa haastatellun lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan moni vanhempi syyllistyy säännöllisesti jopa pahoinpitelyihin. Jari Sinkkosen mukaan fyysinen kuritus on ehdottoman väärin.
- Stressaantuneena vanhemmat saattavat syyllistyä ylilyönteihin. Näissä tapauksissa asioiden perusteellinen käsittely, puhuminen lapsen kanssa on erittäin tärkeää. Aikuisen pitää osata myös pyytää anteeksi.
- Oleellista on sekin, että jos lapsi ei pysty hallitsemaan omaa raivoaan, häntä ei auta, jos aikuinen on samassa tilassa, hän painottaa.
JOSEFIINA BARAKA
