2-vuotias ja nukahtaminen

[vierailija]

Meillä muksu nukahti aina itsekseen pinnasänkyyn helposti, niin kauan kuin ei päässyt sieltä itse pois. Nyt kun poispääsy on helppoa ja laita otettu pois, niin nukkumaan meneminen venyy 3:n tunnin kamppailuksi. Sängyssä ei pysytä. Joskus auttaa kun tulee aikuisten viereen nukahtamaan, mutta vain joskus emmekä halua olla aina kahdeksalta illalla nukkumassa. Tilanne menee jo sellaiseksi, että me aikuiset ovat melkein nukkumassa ennen muksua.

Yöllä tulee myös meidän sänkyyn ja varmaan kokeillaankin sitä ratkaisua että siirretään muksun sänky vähäksi aikaa meidän huoneeseen. Isompi ongelma on kuitenkin tuo nukahtamisen hankaluus illalla eikä siihen tuo sänkyratkaisu vanhempien vieressä auta.

Mietin jo matkasängystä pysyvämpää ratkaisua, sillä muksu ei pääse sieltä pois ja tosiaan nukahtaa nopeasti ilman ongelmia sänkyyn, mistä ei pääse pois.

Muilla vinkkejä/kokemuksia.

 

[aamuvierailija]

Meillä oli esikoisen kanssa hyvin samanlainen tilanne. Erittäin hyvä nukkuja ja nukahtaja. Kunnes oppi kaksivuotiaana kiipeämään sängystään korkean laidan yli, tuli nukkumaanmenoista yhtä hulinaa. Siitä tuli pienen vallankäytön väline, jolla lapsi sai kontrollin itselleen. Sängystä poistuttiin loputtomiin per ilta - oli vieressä vahtimassa tai ei, ja aina saatettiin takaisin. Sängystä lapsi heitteli kaiken irtaimen pois, kunnes yritti patjaa nostaa onnistumatta.

Valitettavasti mitään poppakonsteja en osaa kertoa. Oli tarkat iltarutiinit, erilaisia väsymyksenasteita, iltasatuja, vieressäoloa jne. Kyllä hermoja koeteltiin, ja nukkumaanmenoa niin hyvällä kuin "pahallakin". Ajan kanssa se taisi mennä ohi ja nyt vanhempana nukahtaa ihan ok. Yksi asia auttoi hiukan eli selästä hiljalleen silittely. Kerroin laskevani selkänikamat, ja sen aikaa pitää olla aivan hiljaa ja paikallaan. Rauhoittui ja joskus jopa nukahti. Tähän yhdistettiin omaan, uuteen lastensänkyyn siirtyminen, jonka yhteydessä puhuttin, kuinka sieltä ei saa itsekseen lähteä vaeltelemaan nukkumaanmennessä. Pääasia oli tuo rauhoittuminen.

Pikkusisarusensa kohdalla otettiin tiukempi linja ajoissa. Ennenkuin keksi poistua itse pinnasängystä ja ennen kaksivuotiaan omatahtoisuusvaihetta, siirrettiin matalaan lastensänkyyn ja opetettiin, ettei sieltä saa tulla itse pois. Näkymätön laita on toiminut paria lapsen kokeilua lukuunottamatta. Nyt hakee itse unta sängyssän.

 

[vierailija]

Pistä vaan matkasänkyyn ja kokeilette vaikka puolen vuoden päästä uudelleen. Säästää kaikkien hermoja.

 

[vierailija]

Täällä aika samanlainen tilanne. Tyttö (1v11kk) nukahti täysin itsekseen ja nopeasti niin kauan kun nukkui pinnasängyssä. Nyt muutama kuukausi ollut kerrossängyn alapedissä ja meinaa välillä mennä parikin tuntia, että nukahtaa, kun ei malttaisi millään alkaa nukkumaan. Paras keino ollut vieressä makoilu ja laulaminen/silittäminen/selkään piirtäminen että rauhoittuu ja sitten pois. Yleensä yrittää useasti vielä tulla sängystä pois, mutta aina viedään heti takaisin sänkyyn ja jos taas riehaantuu niin viereen rauhoittelemaan. Ensimmäisen kohdalla piti myös vieressä olla jonkun aikaa ennen kuin alkoi nukkumaan itsekseen rauhassa. Eiköhän se siitä ajan myötä helpota!

 

[vierailija]

Laita valjailla kiinni sänkyyn (ja valjaat irti sängystä sitten kun lapsi on nukahtanut, ettei sotkeennu niihin)?

Meillä ei tarvinnut montaa kertaa tuota kokeilla ennen kuin oppi meni ns. perille ja lapsi alkoi pysyä itse sängyssä.

 

[vierailija]

Huh, ei kai lasta saa valjailla laittaa kiinni sänkyyn? Kuulostaa aika häijyltä.

Meillä lapsi siirtyi suoraan vierestä vieressä olevaan isojen poikien sänkyyn 1,5 vuoden iässä. Nukutin tuolloin vielä vieressä. Nukuttaminen kävi kuitenkin koko ajan haasteellisemmaksi mitä lähemmäs kahden vuoden ikää mentiin. Jossain vaiheessa en enää jaksanut viettää iltaisin tuntikausia sitä menoa katsellen, ja siirryin olohuoneeseen makuuhuoneen oven toiselle puolelle. Ekana yönä kannoin lapsen sänkyyn 64 kertaa, tokana enää 24 kertaa. Kertojen määrä väheni dramaattisesti tuosta eteenpäin, ja pian huomasin, että lapsihan pysyy sängyssään ja huoneessaan = ). Nyt on 4-vuotias eikä ongelmia ole ollut koko aikana; mielellään nukahtaa omaan sänkyynsä, jossa usein leikkii jotain ennen nukkumaanmenoaan. Suosittelen lämpimästi!

 

[vierailija]

Laita valjailla kiinni sänkyyn (ja valjaat irti sängystä sitten kun lapsi on nukahtanut, ettei sotkeennu niihin)?

Meillä ei tarvinnut montaa kertaa tuota kokeilla ennen kuin oppi meni ns. perille ja lapsi alkoi pysyä itse sängyssä.

Ei saatana!!!

Matkasänkyyn vangiksi, valjailla sidotaan kiinni. Olette HULLUJA vanhempia!

Ottakaa lapsi viereen, nukuttakaa vieressä. Tämä on pieni aika minkä lapsi tarvitsee lämpöä ja tukea. Ei aikuisetkaan mielellään nuku yksin. Antakaa niille lapsille mitä he tarvitsevat: lämpöä ja rakkautta! Sitä se vanhemmuus on että joutuu vähän menemään omien mukavuusalueiden ulkopuolelle.

 

[vierailija]

Huh, ei kai lasta saa valjailla laittaa kiinni sänkyyn? Kuulostaa aika häijyltä.

Miksi ei saisi? Ei se ole sen kummoisempi juttu kuin rattaiden tai syöttötuolin valjaatkaan.

 

[vierailija]

Rattaissa ja syöttötuolissa valjaat ovat lapsen turvallisuuden vuoksi, mutta jos valjaat laittaa vain estääkseen sängystä pois tulon niin se on vähän eri asia.

 

[vierailija]

Miksi ei saisi? Ei se ole sen kummoisempi juttu kuin rattaiden tai syöttötuolin valjaatkaan.

Menepä itse nukkumaan niin, että miehesi sitoo sinut valjailla sänkyyn. Kokeile.

 

[vierailija]

Menepä itse nukkumaan niin, että miehesi sitoo sinut valjailla sänkyyn. Kokeile.

Tuskin se sen kummoisemmalta tuntuu kuin muutenkaan valjaissa olo. Ei siis mikään järkyttävä ihmisoikeusloukkaus.

Sitä paitsi kokeilepa itse yhden illan aikana nousta 50 kertaa peräkkäin ylös sängystä riekkumaan miehellesi. Katsotaan miten reagoi.

 

[vierailija]

Rattaissa ja syöttötuolissa valjaat ovat lapsen turvallisuuden vuoksi, mutta jos valjaat laittaa vain estääkseen sängystä pois tulon niin se on vähän eri asia.

Kyllä niitä kuule yleisesti käytetään myös lapsen rauhoittamiseen jos alkaa mennä aivan liian kovilla kierroksilla.

 

[vierailija]

Kyllä niitä kuule yleisesti käytetään myös lapsen rauhoittamiseen jos alkaa mennä aivan liian kovilla kierroksilla.

Kukaan normaalijärkinen ei käytä.

 

[vierailija]

Kukaan normaalijärkinen ei käytä.

Normaalijärkinen vaan pitelee lasta muuten kiinni, mistä lapsi yleensä provosoituu enemmän kuin valjaista?

Vai tarkoitetaanko tässä normaalijärkisyydellä sitä, ettei lasta ylipäätään yritetä estää, eli ns vapaata kasvatusta? Sehän on varma keino välttää kaikenlainen pakottaminen ja mahdollinen muu moraalista närkästystä aiheuttava toiminta.

 

[vierailija]

Normaalijärkinen vaan pitelee lasta muuten kiinni, mistä lapsi yleensä provosoituu enemmän kuin valjaista?

Vai tarkoitetaanko tässä normaalijärkisyydellä sitä, ettei lasta ylipäätään yritetä estää, eli ns vapaata kasvatusta? Sehän on varma keino välttää kaikenlainen pakottaminen ja mahdollinen muu moraalista närkästystä aiheuttava toiminta.

Normaalit lapset eivät tarvitse kiinnipitoa.
Kasvatus ei ole yhtä kuin väkivaltainen kurinpito, vaan kaikkea muuta.
Lasten kasvatus kuuluu aloittaa jo silloin kun lapsi on pieni.
Jos lapsen kanssa ei pärjää, ja lapsi on ns. erityislapsi, kannattaa pyytää apua ammattilaisilta kasvatukseen.

 

[vierailija]

Ei saatana!!!

Matkasänkyyn vangiksi, valjailla sidotaan kiinni. Olette HULLUJA vanhempia!

Ottakaa lapsi viereen, nukuttakaa vieressä. Tämä on pieni aika minkä lapsi tarvitsee lämpöä ja tukea. Ei aikuisetkaan mielellään nuku yksin. Antakaa niille lapsille mitä he tarvitsevat: lämpöä ja rakkautta! Sitä se vanhemmuus on että joutuu vähän menemään omien mukavuusalueiden ulkopuolelle.

Ei matkasängyn käyttö mikään paha asia ole ja se varmaan otetaan käyttöön kun muu ei auta. Vierellä nukuttaminen kun ei auta ja jos sänkyyn vie niin ei pysy sekuntiakaan siinä. Viime yönä ei tullut nukuttua kuin pari tuntia lapsen riehuessa. Yritettiin antaa nukkua vieressä, mutta siitä ei tule mitään ennen aamua kunnes lapsikin on tosi väsynynyt.

Ap

 

[vierailija]

Normaalit lapset eivät tarvitse kiinnipitoa.
Kasvatus ei ole yhtä kuin väkivaltainen kurinpito, vaan kaikkea muuta.
Lasten kasvatus kuuluu aloittaa jo silloin kun lapsi on pieni.
Jos lapsen kanssa ei pärjää, ja lapsi on ns. erityislapsi, kannattaa pyytää apua ammattilaisilta kasvatukseen.

Normaali lapsi ei käyttäydy hyvin, jos sitä ei ole mahdollisuutta tarvittaessa pidellä kiinni.

Toki eri asia sitten, jos hyvä käytös ei edes ole tavoitteena vaan tyydytään siihen, että kotona on kaikkia piinaava pikkuhirviö. Silloin voi toki ylpeillä sillä, että aina pärjää pelkällä puheella eikä tarvitse suistua "väkivallan" harjoittamiseen kuten lapsen toiminnan fyysiseen rajoittamiseen.

 

[vierailija]

Meillä oli vaihe, jolloin alle kaksivuotiaan nukuttaminen isojen tyttöjen sänkyyn oli aina 1,5h urakka. Oli kyseessä yöunet tai päiväunet. Käytiin viikko mökillä ja siellä käytössä matkasänky. Auttoi paljon.

Kotiin palattuamme vähän aikaa meni hyvin, kunnes alkoi tilanne näyttämään tutulta..

Huomattiin, että rauhallisesti keskustelemalla (vaikkapa huomisen tekemisistä ja ketä päiväkodista löytyy) auttoi rauhoittumaan sen verran, että pysyi sängyssä. Nukahtamiseen meni aikaa ja sängyssä oli välillä semmoset hyppyjumpat, ettei oo tosikaan, mutta sängyssä pysyi. Meillä auttoi myös se, että nukkumaan menemisestä varoitettiin kolmesti (30min, 15min ja 5min) ennen kuin mentiin iltatoimille. Kerrattiin samalla iltatoimia, kun tehtiinkin (ota vaatteet pois, vie pyykkikoriin, otapa vaippa pois, mene potalle, äiti/isi pesee sun hampaat, sit laitetaan vaippa ja yökkäri, sitten sänkyyn). Lapsi sai valita, kumpi peittelee. Sitten mentiin toiseen huoneeseen, josta kyllä suora näköyhteys lapseen ja kerrottiin, että isi/äiti näkee sinut koko ajan. Tämä toimii vain, jos nukuttajia on yksi. Jos olemme molemmat näkyvillä, ei rauhoitu millään ja kokeilee kyllä molempien nappuloita ja odottaa negatiivista reaktiota.

Mutta tosiaan, kun poikkeaa normaalista ja katkaisee sen totutun tavan, saa enemmän tuloksia.