Toggle sidebar

2,5v päiväkotiin, 1v:n kanssa kotona???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="apsis";23792641]Meilläpäin on päikyssä kyllä joka päivä jotakin erityisohjelmaa pientenkin ryhmässä ainakin askarrellaan jollei muuta, mutta tanssia, jumppaa, retkeilyä, leipomista ynnä muuta vastaavaa on joka viikko, ja lisäksi lauletaan ja leikitään joka päivä. Laulelen toki lapselle kotonakin, mutta ei ole mielestäni ollenkaan sama juttu. Kaikki lapset eivät hyödy hoidosta ehkä samalla tavalla, mutta jos oma äidin kokemus on se, että ryhmässä touhuaminen on lapselle hyväksi, niin kuka sinä olet sitä kieltämään? Varsinainen kasvatus on toki edelleen vanhempien asia, mutta varsinkin hiljaisimmat ja toisalta vilkkaimmat saavat taatusti aivan erilaista tukea kehitykseensä päivähoidossa kuin kotona äidin ja vauvan kanssa.[/QUOTE]

Alle 3v ei hyödy päiväkotiryhmässä olosta mitenkään, koska hänen valmiutensa toimia ryhmässä ovat heikot alle 3-vuotiaana, ihan kehityksen puolesta. Siksi. Kyse ei ole subjektiivisesta kokemuksesta vaan lapsen kehityksestä.
 
[QUOTE="Hellu";23792578]Miten ihmeessä sinä simuloit samanikäistä lapsiseuraa ainokaiselle kolmivuotiaallesi? opetat vuorottelemaan lelujen ym kanssa, odottamaan vuoroaan, leikkimään sovussa, sopimaan riitoja, toimimaan yhteistyössä esim. askartelujuttujen siivoamisessa yms.

Päiväkodit perustettiin, jotta naisetkin voisivat käydä töissä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ei ole edes 30 vuotta vanha. Sen turvin voit viedä esim. ujon ja estyneen lapsesi oppimaan sosiaalisia taitoja jo leikki-ikäisenä, vaikka olisitkin itse kotona. Harvalle leikki-ikäiselle on päivähoidosta haittaa, mutta todella moni voi hyötyä siitä. Samalla se voi toimia perheen henkireikänä silloin, jos vanhemmilla on terveys- tai jaksamisongelmia. Siten lapsen päivähoito voi toimia jopa ennaltaehkäisevänä sosiaalityönä, ja käykin yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin yksin sinnittelevien perheiden romahtaminen suoran sosiaalityön varaan.[/QUOTE]

Jos et itse keksi kuinka ainoalle lapselle saa seuraa, niin en minäkään sitä kerro! Sen verran pitää oma-alotteisuutta löytyä jokaiselta, joka lapsen hankkii.

Ja tässä miettimistä myös sinulle:

[QUOTE="vieras";23792557]Mutta alle 3-vuotiaan hoitoonviemistä virikkeiden/ seuran vuoksi en voi ymmärtää kun hoidetaan pienempää sisarusta kotona, ei löydy perustetta kehityksestä eikä mistään.

Tuntuu, että monilla vanhemmilla on vähän vääristynyt käsitys pienen lapsen tarpeista. Vilkas ja utelias 2-vuotias tarvitsee paljon tekemistä, aikaa ja lapsiseurakin. Ei lapsi ole ollenkaan poikkeuksellinen jos hän on menevä ja seurallinen vaan ihan tavallinen 2v. Sen ikäinen ei vaan tarvitse tippaakaan lapsiryhmää. Sen sijaan suurin tarve on edelleen turvallinen aikuinen. Päiväkodissa pienten ryhmä voi käsittää 12 lasta, joista huolehtii kolme aikuista (eivät ole kaikki samaan aikaan edes paikalla). Siitä voi vähän laskea paljonko saa huomiota per lapsi verrattuan kotioloihin, jossa kaksi lasta yhden aikuisen hoidossa.

Virikkeet ovat käytännössä sitä, että siirrytään ruokailusta nukkumaan ja ulos. Välllä askarrellaan tai lauletaan, mutta varsinaisia virikkeitä on vain murto-osa päivästä. Pk ei voi yarjota alle 3-vuotiaalle mitään, mitä hän ei kotona voisi saada niin kauan kun kyse normaalista tilanteesta missä perhe on vain kasvanut yhdellä lapselle (terve äiti jne).

[/QUOTE]
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietin:
Ajatus on ollut mielessä jonkin aikaa jo.
Ensi syksynä tyttö n. 2,5v ja aattelin jos laittais päiväkotiin 2pvä viikossa.

Tyttö on tosi sosiaalinen ja reipas, luulen että tosiaan viihtyisi siellä ja selkeästi alkaa kaivata enemmän aktiviteettejä kuin äidillä on tarjota. Käydään silloin tällöin avoimessa pk:ssa mut tuntuu ettei se riitä.

Poika olis silloin 1v ja hänen kanssa sitten olen kotona.
Pidättekö totaalisen huonona vai hyvänä ajatuksena???????
Click to expand...

Aion itse tehdä samoin. Esikoisen päiväkotipaikka irtisanottu vuoden ajaksi, joka on maksimipituus määräaikaiselle irtosanomiselle. Esikoinen on silloin 2,5v ja nuorempi 1v. Koska en ole silloin vielä töissä esikoinen on hoidossa vain puolipäiväisenä 11pv kuukaudessa eli minimimäärän. Nuoremmalle haetaan samasta päiväkodista paikkaa, mutta aloittaisi sen vasta puoli vuotta myöhemmin, jolloin molemmat lapset hoidossa 5 päivää viikossa 5tuntia.

Ja teemme näin siksi ettei esikoinen menetä hoitopaikkaansa. En todellakaan usko että siitä on haittaa että 2,5v esikoinen on parina päivänä viikossa sen 5 tuntia ikäistensä seurassa ja itse olen nuoremman kanssa kotona.
 
[QUOTE="vieras";23792701]Alle 3v ei hyödy päiväkotiryhmässä olosta mitenkään, koska hänen valmiutensa toimia ryhmässä ovat heikot alle 3-vuotiaana, ihan kehityksen puolesta. Siksi. Kyse ei ole subjektiivisesta kokemuksesta vaan lapsen kehityksestä.[/QUOTE]

Kiinnostaisi tietää, mihin asiantuntemuksesi perustuu, kun itse vain huomaa, että alle 3-vuotias on oppinut muutamassa kuuakudessa ottamaan ihan eri lailla toisia huomioon kuin ennen. Tässä on lisäksi kyse siitä, että seuraa ylipäätään on. Ihminen on sosiaalinen eläin. On vasta viimeisten n 30 vuoden kehitystä Suomessakin, että lapset ovat pitkiä aikoja äidin ja pienten sisarusten kanssa keskenään.
 
[QUOTE="vieras";23792701]Alle 3v ei hyödy päiväkotiryhmässä olosta mitenkään, koska hänen valmiutensa toimia ryhmässä ovat heikot alle 3-vuotiaana, ihan kehityksen puolesta. Siksi. Kyse ei ole subjektiivisesta kokemuksesta vaan lapsen kehityksestä.[/QUOTE]

Ok. Eli kaikkien työssäkäyvien alle 3-vuotiaat lapsiparat nyt kärsivät siellä päiväkodeissa sitten? Ovat sitä paitsi paaaljon pidempää päivää siellä kuin osapäiväiset. Ja jos noin pieni ei tarvitse ryhmää mihinkään, miksi häntä sitten mihinkään kerhoonkaan kiikuttaisi? Täällä kun aina väitetään että 2krt/vk kerhoa on lapselle paljon parempi vaihtoehto kuin 2krt/vk päiväkotia...

Kerrotko vielä, millä tavalla lapsen kehitys vaarantuu päiväkotihoidossa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mieti tosi tarkkaan:
Jos et itse keksi kuinka ainoalle lapselle saa seuraa, niin en minäkään sitä kerro! Sen verran pitää oma-alotteisuutta löytyä jokaiselta, joka lapsen hankkii.

Ja tässä miettimistä myös sinulle:
Click to expand...

Ymmärrä nyt kuitenkin niitäkin, joilta ne sosiaaliset ympyrät syystä tai toisesta todella puuttuvat. Silloin et vain voi muuttua lapsellesi samanikäiseksi seuraksi. Meillä on tämä tilanne "kakkospaikkakunnalla", jolla joudumme töiden takia paljon oleilemaan. Leikkipuistossa pyöriminen kerran-pari viikossa ei ole todellakaan sama asia kuin oma tuttu päivähoitoryhmä, joka on kuin kotiin menisi. Äiti-lapsi-päiväkerhon saisin aikaan käytännssä perustamalla sellaisen. Opiston muskarit päättyvät kesällä, eikä siellä edes olla niin kauan kerrallaan, että lapsi oppisi muiden lasten nimet, kun taas pk:ssa hänellä on jo kavereitakin - siinä mittakaavassa kuin senikäisellä nyt voi olla. Ne ovat toivottavasti parin vuoden päästä bestiksiä, joihin emme ilman pk:ia olisi todennäköisesti koskaan tutustuneetkaan. Ykköskodissa taas olemme käytännössä aina ilman isiä, joten sekään ei pitkiä aikoja toimi.
 
[QUOTE="Jenis";23792911]Ok. Eli kaikkien työssäkäyvien alle 3-vuotiaat lapsiparat nyt kärsivät siellä päiväkodeissa sitten? Ovat sitä paitsi paaaljon pidempää päivää siellä kuin osapäiväiset. Ja jos noin pieni ei tarvitse ryhmää mihinkään, miksi häntä sitten mihinkään kerhoonkaan kiikuttaisi? Täällä kun aina väitetään että 2krt/vk kerhoa on lapselle paljon parempi vaihtoehto kuin 2krt/vk päiväkotia...

Kerrotko vielä, millä tavalla lapsen kehitys vaarantuu päiväkotihoidossa?[/QUOTE]

Niin, taas tätä kotiäitien pätemistä, joka perustuu vain ja ainoastaa toisten ihmisten elämäntilanteen perusteettomaan arvosteluun.
 
Meidän saman ikäinen poika on menossa päiväkotiin syksyllä, muutamaksi päiväksi viikossa, vaikka olen kotona vajaan vuoden ikäisen lapsen kanssa. Poika on nytkin ollut kerran viikossa oman hoitajan kanssa päiväkodissa ja syksyllä aloittaa sitten käymisen yksin, kun saadaan hoitoon lausunto kuntouttavasta toiminnasta. Poika kaipaa ikäistään seuraa, jota ei tässä lähettyvillä ole. Vanhemmat lapset meni päiväkotiin 2-vuotiaina ja oli mun mielestä ihan sopiva ikä ja tuo pari päivää viikossa pitää lapsenkin tyytyväisenä :D
 
[QUOTE="vieras";23792817]Kiinnostaisi tietää, mihin asiantuntemuksesi perustuu, kun itse vain huomaa, että alle 3-vuotias on oppinut muutamassa kuuakudessa ottamaan ihan eri lailla toisia huomioon kuin ennen. Tässä on lisäksi kyse siitä, että seuraa ylipäätään on. Ihminen on sosiaalinen eläin. On vasta viimeisten n 30 vuoden kehitystä Suomessakin, että lapset ovat pitkiä aikoja äidin ja pienten sisarusten kanssa keskenään.[/QUOTE]

Kasvatustiede noita nimimerkki "vieraan" ajatuksia tukee. Ja mitä päiväkotielämästä tiedän, niin kyllä ne alle kolmevuotiaat lapset siellä ovat TODELLAKIN kuin sosiaalisia eläimiä. Uskokaa tai älkää siinä on posket vaarassa kun kypsymättömät pikkuiset repisivät silmät toisten päästä, jos joka hetki ei olla valvomassa.

Lapsi kyetään opettamaan ottamaan toiset huomioon ilman päiväkotiakin. Yli kolmevuotiaille sitten kevennetty ryhmässä olo on ihan ok.

(Muuten, suurimmassa osassa Suomea on ennen oltu kotona äidin ja pienten sisarusten kanssa. Huom. maaseutu)
 
Jostain syystä kotona lastansa hoitavat äidit eivät saa kunniaa ja arvostusta, mutta kun joku ulkopuolinen taho hoitaa presiis saman työn, niin johan se onkin sit tosi arvokasta!
 
En jaksanut lukea koko keskustalua, mutta tuossa tilanteessa en veisi itse. MUTTA olen antanut 2,5 vuotiaan JATKAA päiväkodissa 2-3 päivänä viikossa, kun kuopus syntyi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tsiisas:
Niin, taas tätä kotiäitien pätemistä, joka perustuu vain ja ainoastaa toisten ihmisten elämäntilanteen perusteettomaan arvosteluun.
Click to expand...

Mä muuten oon itsekin kotiäiti, enkä silti osaa tajuta miten noi päiväkodit on aivan saatanasta ;)

Ja toi että "kasvatustiede" tukee jotain näkemystä, on aika lailla puppua. Joka ikinen ihmistiede on niin subjektiivista ku olla ja voi. Ja ennen maaseudulla lapset oli kyllä äidin kans kotona juu, mutta äiti oli tilan töissä ja penskat pärjäili lähinnä keskenään. Sekö on joku ihanne vai? Ei silloin kiikuteltu kakaroita mihinkään värikylpyihin ja muskareihin...
 
[QUOTE="Jenis";23792911]Ok. Eli kaikkien työssäkäyvien alle 3-vuotiaat lapsiparat nyt kärsivät siellä päiväkodeissa sitten? Ovat sitä paitsi paaaljon pidempää päivää siellä kuin osapäiväiset. Ja jos noin pieni ei tarvitse ryhmää mihinkään, miksi häntä sitten mihinkään kerhoonkaan kiikuttaisi? Täällä kun aina väitetään että 2krt/vk kerhoa on lapselle paljon parempi vaihtoehto kuin 2krt/vk päiväkotia...

Kerrotko vielä, millä tavalla lapsen kehitys vaarantuu päiväkotihoidossa?[/QUOTE]

Kyllä se vähän niin on että alle 3 -vuotiaiden pitkä päivä päiväkodissa vieraannuttaa heitä omista vanhemmista. Ja olen nähnyt, että nämä vanhemmat sitten ovatkin vähän hukassa pienensä kanssa, kun ei enää olla asiantuntijoita siinä, mikä sen oman lapsen käsittelyssä olisi paras keino. Mitä pienempi lapsi, sitä ankarampaa erossa olo vanhemmista on, se on yksi tosiasia.

Ja kenenkään ei tarvitse kiikuttaa kerhoonkaan alle kolmevuotiasta, vasta sen jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mieti tosi tarkkaan:
Kyllä se vähän niin on että alle 3 -vuotiaiden pitkä päivä päiväkodissa vieraannuttaa heitä omista vanhemmista. Ja olen nähnyt, että nämä vanhemmat sitten ovatkin vähän hukassa pienensä kanssa, kun ei enää olla asiantuntijoita siinä, mikä sen oman lapsen käsittelyssä olisi paras keino. Mitä pienempi lapsi, sitä ankarampaa erossa olo vanhemmista on, se on yksi tosiasia.

Ja kenenkään ei tarvitse kiikuttaa kerhoonkaan alle kolmevuotiasta, vasta sen jälkeen.
Click to expand...

Eihän kukaan ole puhunut pitkistä ajoista?
Muutama tunti pariin kertaan viikkoa, ei ole pitkä aika. Sillon tuskin lapsi vieraantuu äidistä, ja äiti onkin lapsen kanssa hukassa eikä tunne tätä enää!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mieti tosi tarkkaan:
Kyllä se vähän niin on että alle 3 -vuotiaiden pitkä päivä päiväkodissa vieraannuttaa heitä omista vanhemmista. Ja olen nähnyt, että nämä vanhemmat sitten ovatkin vähän hukassa pienensä kanssa, kun ei enää olla asiantuntijoita siinä, mikä sen oman lapsen käsittelyssä olisi paras keino. Mitä pienempi lapsi, sitä ankarampaa erossa olo vanhemmista on, se on yksi tosiasia.

Ja kenenkään ei tarvitse kiikuttaa kerhoonkaan alle kolmevuotiasta, vasta sen jälkeen.
Click to expand...

Aha! Eli kaikkien työssäkäyvien alle 3-vuotiaana päiväkotiin menneet lapset ovat nyt vanhemmistaan vieraantuneita? Aika rankkoja mielipiteitä. Monissa maissa kun sinne päivähoitoon mennään jo muutaman kuukauden iässä, eli aika lailla vieraantuneita ihmisiä on sitten maailma pullollaan...

AP:n tapauksessa nyt kuitenkin oli kyse osapäivähoidosta. Jos lapsi on esim. 2krt/vk päiväkodissa, vaikkapa sen 6h kerrallaan, ja lopun aikaa kotonaan, en oikein näe miten hän vieraantuisi omasta perheestään. En myöskään tunne yhtään vanhempaa joka ei olisi lapsensa asiantuntija siksi että lapsi on ollut päiväkodissa, mutta liikun ilmeisesti erilaisissa piireissä kuin sinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
2x viikossa puolipäivää olisi ihan ok ajatus. Itse olen miettinyt mahdollisesti jotain samanlaista sitten kun pienempi on 6kk. Pääsisin sitten hänen kanssaan hoitamaan vähän helpommin kauppa-asioita ja kotihommia ja välillä jopa hänen päikkäreiden aikaan vähän rentoutumaan. Mies on kotoa pois min. 10h päivässä ja mitään turvaverkostoja meillä ei täällä ole. Sitäpaitsi isompi on ollut päiväkodissa jo ennen pikkukakkosen syntymää.

Mun mielestä turha huudella sellaisten, joilla on isovanhemmat ja muut turvaverkostot apuna hoitamassa edes silloin tällöin, niin että vanhemmatkin saa joskus levätä. Meillä sitä luksusta ei ole. Alle 3v ei ole täällä paikkakunnalla ainakaan mitään kerhoja, joihin voisi viedä. Ainoastaan perhekerho.

Ajatuksena minulla se, että isompi olisi siinä päiväkodissa, johon menee sitten vähän vajaa 3v iässä kokopäiväiseen hoitoon kera pikkusiskonsa kun palaan töihin.
Click to expand...
ei ollut meilläkään mummuja lapsia hoitamassa...lasten kanssa (kolme alle kouluikäistä) käytiin perhekerhossa viikoittain ja touhuiltiin kotona mitä milloinkin - ja isäntä teki tosiaan meilläkin sen väh. 10h työpäivää. Ehkä toiset vain väsyy niin vähästä, oiskohan asenteissa korjaamisen varaa.
 
[QUOTE="Jenis";23793037]En myöskään tunne yhtään vanhempaa joka ei olisi lapsensa asiantuntija siksi että lapsi on ollut päiväkodissa, mutta liikun ilmeisesti erilaisissa piireissä kuin sinä.[/QUOTE]

Voisin vaikka väittää, että minulla on laajempaa kokemusta tässä asiassa. Siitä johtuu väitteeni.
 
[QUOTE="Jenis";23792911]Ok. Eli kaikkien työssäkäyvien alle 3-vuotiaat lapsiparat nyt kärsivät siellä päiväkodeissa sitten? Ovat sitä paitsi paaaljon pidempää päivää siellä kuin osapäiväiset. Ja jos noin pieni ei tarvitse ryhmää mihinkään, miksi häntä sitten mihinkään kerhoonkaan kiikuttaisi? Täällä kun aina väitetään että 2krt/vk kerhoa on lapselle paljon parempi vaihtoehto kuin 2krt/vk päiväkotia...

Kerrotko vielä, millä tavalla lapsen kehitys vaarantuu päiväkotihoidossa?[/QUOTE]

Luetaan taas miten halutaan. Töihin meno on töihin meno. Silloin harvemmin on vaihtoehtoja. Mutta en vain ymmärä, miksi pistää pieniä lapsia hoitoon jos mahdollisuus olisi hoitaa kotona. Siitä oli alunperin puhe. Jos se olisikin vain jokaisen oma asia, mutta kun todelliseen tarpeeseen päivähoitopaikkoja ei sitten löydykään.

En ole väittänyt, että lapsen kehitys vaarantuu päivähoidossa vaan ettei hänellä ole kehityksen puolesta edellytyksiä HYÖTYÄ mitenkään lapsiryhmässä olosta. Totta kai hän voi ja usein oppiikin puheliaammaksi jne, ihan olosuhteiden vuoksi. Sosiaaliset taidot eivät kuitenkaan tarkoita vain sitä, että sopeudutaan vallitseviin olosuhteisiin ;)

Pk-ryhmä sosiaalisen kehityksen kannalta ei todellakaan hyödytä alle 3-vuotiaana. Ei ole sattumaa, että suuri osa pk:n henkilökunnasta on samaa mieltä, he kun tietävät mitä arki hoidossa on. Alle 3veelle lapsikontaktit ovat tärkeitä, mutta tuttu ja turvallinen hoitaja jyrää kaikkien tarpeiden edelle. Lapsi ikään kuin vierailee yhteisleikeissä, mutta edelleen puuhailee paljon itsekseen ja tarvitsee valtavasti aikuisen läsnäoloa ja huolenpitoa. Keskivertopäiväkoti vastaa tähän tarpeeseen huonosti, vaikka lapsi siellä pärjäisi ja viihtyisikin. Joskus on poikkeuksiakin.

Harvassa kunnassa on tarjolla kerhoja (ilman vanhempaa) alle 3-vuotialle, joten en ymmärrä vertausta kerhoon. Miksi ei ole pienille kerhoja? No siksi juuri. Eivät hyödy.

Henk.koht. mielestäni Suomessa olisi tarpeen leikkikoulusysteemi, jossa yli 3-vuotialle kotihoidetuille tarjotaan automaattisesti puolipäiväistä toimintaa. Alle 3-vuotiaita päivähoitoon vain jos on erittäin hyvin perusteltu syy, sellaisiakin kun löytyy.
 
"On helpompaa käydä asioilla, helpompaa tehdä kotihommia vain yhden kanssa"

Opettakaa niille lapsillenne vähän käytöstapoja, niin helposti voi liikkua missä vaan.
Olen 4 lapsen yh (vanhin ekaluokkalainen) ja kotiäiti. Kaikki kauppareissut tehdään yhdessä, käydään teattereissa, eläintarhoissa, huvipuistoissa, kerhoissa. Matkustetaan junalla sukuloimaan, ollaan matkusteltu ulkomailla ja ensi syksynäkin suunnataan Kreetalle. Sukulaisten ansiosta vietän yhden vapaan viikonlopun noin 5-6 viikon välein ja siitä saa hyvät voimat jaksaa eteenpäin.
 
[QUOTE="vieras";23793200]
Henk.koht. mielestäni Suomessa olisi tarpeen leikkikoulusysteemi, jossa yli 3-vuotialle kotihoidetuille tarjotaan automaattisesti puolipäiväistä toimintaa. Alle 3-vuotiaita päivähoitoon vain jos on erittäin hyvin perusteltu syy, sellaisiakin kun löytyy.[/QUOTE]

Missäs vaiheessa se raja sitten sun mielestäs menee. Meillä esimerkiksi esikoinen on syntynyt joulukuun lopulla. Eli jos se autuaaksi tekevä ikäraja 3v odotettaisiin täyteen niin eipä tuo pääsisi mukaan mihinkään toimintaan joka alkaa elokuussa (kuten yleensä alkaa) koska ei olisi täyttänyt kolmea. Olisi lähempänä 2,5 vuotta.

Kyllä se enemmän on lapsikohtaista miten lapsi toimii ja mitä aktiviteetteja vaatii. Siksi on hyvin kapeakatseista mennä vetämään mitään tiukkoja rajoja minkään iän suhteen. Mä väitän ettei mun poikani ollut 2 v 364 päivää ikäisenä yhtään sen ihmeellisempi kuin 3v 1 päivää ikäisenä. Silti se olisi ok laittaa hoitoon tai mitä vaan koska on täyttänyt maagiset 3 vuotta siinä välissä. Kaverin lapsi taas on neljä ja roikkuu jatkuvasti äidin helmoissa, puhuu vähemmän ja on arempi kuin tämä meidän vuotta nuorempi poika. Ei se samallla tavalla pärjää vieläkään kuin tämä pärjäsi jo 2-vuotiaana. Se on niin lapsesta kiinni.
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
3
Luettu
4K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa