2,5-3 vuotias

  • Viestiketjun aloittaja ja vasta syntynyt
  • Ensimmäinen viesti
ja vasta syntynyt
Eli meillä tulee ikäeroksi esikoiselle ja vauvalle tuollaset 2v 9kk ja mietinkin tässä kuinkahan muilla on alkanut arki luistamaan... Eli miten "valmistatte/ valmistitte" lasta vauvan tuloon ja ymmärtääkö jo sen? Entä kun lähditte synnyttämään, mitä sanoitte lapselle entä mitä lapis tuumasi sairaalassa ja miten selititte, että tässä nyt on meidän vauva ja se tulee kotiin....? Miten kotona ensimmäiset päivät/ viikot menivät? jne. jne.

Kaikkea sitä miettii, mutta on tullut jotenkin sellainen olo tunteeko esikoinen jäävänsä varjoon kun vauva tulee tai onko sitten vauvalle aikaa kun haluaa esikoista "vaan" helliä ja pitää tyytyväisenä, ettei ihan mahdottomaksi ala. Olenkohan valmis tulevaan......? :ashamed:

Kiitos jos joku jolla tilanne on takan päin voisi vastata miten olette selvinneet ja tilanteet hoitaneet :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.01.2007 klo 12:41 ja vasta syntynyt kirjoitti:
Eli meillä tulee ikäeroksi esikoiselle ja vauvalle tuollaset 2v 9kk ja mietinkin tässä kuinkahan muilla on alkanut arki luistamaan... Eli miten "valmistatte/ valmistitte" lasta vauvan tuloon ja ymmärtääkö jo sen? Entä kun lähditte synnyttämään, mitä sanoitte lapselle entä mitä lapis tuumasi sairaalassa ja miten selititte, että tässä nyt on meidän vauva ja se tulee kotiin....? Miten kotona ensimmäiset päivät/ viikot menivät? jne. jne.

Kaikkea sitä miettii, mutta on tullut jotenkin sellainen olo tunteeko esikoinen jäävänsä varjoon kun vauva tulee tai onko sitten vauvalle aikaa kun haluaa esikoista "vaan" helliä ja pitää tyytyväisenä, ettei ihan mahdottomaksi ala. Olenkohan valmis tulevaan......? :ashamed:

Kiitos jos joku jolla tilanne on takan päin voisi vastata miten olette selvinneet ja tilanteet hoitaneet :flower:

Meillä tyttö oli 2v6kk kun kuopus, nyt 2 kk, syntyi.Käsittämättömän hyvin tyttö tuntui kaiken tajuavan ilman, että oltiin kovin kauheasti selitelty. Jouduttiin ottamaan hänen lelukoppansakin vauvan sängyksi, muttei siitäkään hermostunut.KUn vauva oli mahassa, tyttö halusi silloin tällöin kuunnella mahaa. Totesi vaan "en kuule vauvan ääntä". Ei koskaan kysellyt, että mistä se vauvan on mahaan mennyt, mutta piti sitä ihan luonnollisena, että mahassa on vauva, joka muuttaa kanssa meille. Ennen synnytystä tyttö huomasi kaupassa tutin ja sanoi, että ostetaan se vauvalle. Itse olin ajatellut, että kerkeäähän tässä vielä, mutta kun tyttö niin hauskasti keksi, niin ostettiin sitten. Eli esittele esikoiselle kaikkea vauvan tuloon liittyvää rekvisiittaa, anna auttaa järjestelyissä.

Sairaalaan lähtiessä vaan sanottiim: äiti ja isi lähtee nyt sairaalaan, vauva tulee äitin mahasta nyt. Jäät leikkimään ukin kanssa ja huomenna tulet katsomaan. Sairaalassa tyttöä hymyilytti kovin, kun näki pikkuveikan. Halusi heti halata ja auttaa tuttipullon käytössä. Nyt kotona on käsittänyt myös. Kotona on mennyt älyttämän hyvin, halii ja pussailee pikkuista, ymmärtää että on OIKEA vauva ja LEIKKI vauva, kuten on itse nukkensa nimennyt. On hyvin huolestunut, että muistetaan ottaa vauva mukaan, kun lähdetään jonnekin. Kun vauva itkee, tyttö sanoo: "anna äiti vauvalle tissiä". Vai 5 kertaa on ollut sillä lailla mustasukkainen, että on itse halunnut syliin juuri samaan aikaan kun vauva on ollut. Tuttia osaa myös hyvin antaa vauvalle. Osallistuu myös vauvan kylvettämiseen käsiä ja jalkoja pesemällä (päätä en anna pestä).

Hanki lasten kirja "Meille tulee vauva", jossa Jaakko saa viivi-pikkusiskon. Siinä asioita käydään tosi hyvin läpi. Kuvitus on myös huippu.


Siis tämä esikko-kuopus asia meillä toimii loistavasti. Sen sijaan mustasukkaisuutta meillä ilmenee vain siten, että minä rupean kohta olemaan vauvalle ja miehelle mustasukkainen, kun tytölle ei mun seura kelpaa. Ja tätä on jo kestänyt yli vuoden, vauvan tulon syyksi ei siis voi laittaa.
 

Yhteistyössä