1v9kk ei puhu sanaakaan, mitä puheterapiassa tehdään?

[töörä]

Tai joo, puhuu yhden sanan "pappa". Sen lisäksi ainoa sinnepäin sana on popo=mopo. Muuten kaikki on "ka". Ja tällä mallilla puheenkehitys on junnannut 1vuotiaasta alkaen, ei mitään kehitystä sen jälkeen..

Ymmärtää kyllä puhetta, tunnistaa eri sanat kirjan kuvista ja toimii ohjeiden mukaan, mutta ei edes yritä puhua. Huolestuttaa kun ei tule edes sekalaisia tavuja, vain tuo ka. Puhuu omaa kieltään, jota minä ymmärrän.
Eli ai=äiti, isä, mummu/mummi ja ähäh=koira. Sen lisäksi tuo ka joka kuvaa kaikkea muuta. On kehittänyt jotain aivan ihmeellisiä ilmeitä joilla tarkoittaa mm. jäätelöä, sammakkoa, oravaa yms. Sellaisia missä ei ole mitään logiikkaa, esim. orava=näyttää kieltä?!

Muuten en olisi niin huolissani tästä, muttakun MITÄÄN kehitystä ei puheessa ole tapahtunut yli puoleen vuoteen, ei edes uusia tavuja. Neuvolassa sanottiin viimeksi että 2v neuvolasta sitten saadaan lähete puheterapiaan jos ei vielä silloinkaan tule yhtään sanaa. Mitä siellä noin pienen kanssa edes tehdään?

 

["vieras"]

Minä kysyin tuota puolitoistavuotisneuvolassa, kun meidänkään lapsella ei ollut yhtäkään oikeaa sanaa. Omaa kieltään hänkin kyllä höpötti kovasti. Lääkäri tuumi, että hän itse on oppinut puhumaan vasta reilu kolmivuotiaana, eikä se ole mitään häirinnyt, joten turhaan olen huolissani. Jos kerran oma kieli sujuu ei lapsella ole mitään motorisia esteitä miksi ei voisi oppia puhumaan ja jos kerran ymmärtää puhetta ja ohjeita, ei voi olla myöskään kyse aivojen kehityshäiriöstä, vaan yksinkertaisesti lapsi ei vain ole vielä oppinut sanoja ja ne tulevat vain hieman myöhemmin. Lisäsi vielä että jos lapsella on omia sanoja jotka systemaattisesti tarkoittavat jotain tiettyä asiaa, on se vain hyvä merkki. Nyt samainen lapsi on 1v 9 kk ja edelleenkään sanoja (tai edes niitä tavuja jotka jotain tarkoittavat) on vain muutama, alle kymmenen. Me emme ainkaan mitään lähetettä tule saamaan, enkä ole mitenkään huolissanikaan. Noin pienet joiden tiedä puheteraipiassa käyneen, ovat käyneet siellä liian kireän kielijänteen vuoksi ja he ovat saaneet lähinnä jumppausohjeita jolla jännettä voidaan löystyttää tai sitten on todettu ettei jumppa auta, vaan jänne on leikattava, mutta vast aparin vuoden kuluttua. Puheopetusta ei noin pienille tietääkseni anneta.

 

[ppp]

Ihan sama meillä...paitsi että meil sanottiin että alle 3v ei ole tarvetta laittaa puheter. Voidaan toki tavata ja antaa ohjeita kotiin mutta ei muuta. Meidän poika ei sanonut 2v mitäön ei edes äiti...nyt 4v ja puhuu enemmän kun laki sallii

 

[we]

Ei kai ole kuulossa vikaa? Onko paljon ollut korvatulehduksia,ja siten jäänyt liimakorva joka heikentää kuuloa.

 

[töörä]

on ollut vain kaksi, 8kk vanhana ja 1v4kk vanhana, paranivat heti ensimmäisellä antibioottikuurilla molemmat. Joten en usko että sen puoleen on siinäkään vikaa. Enkä tosiaan usko kuulossa olevan vikaa, kun kuulee kyllä muuten kaiken ihan normaalisti vaikkei olisi edes samassa huoneessa kun puhun hänelle (sanon esim. keittiössä "tuletko maistamaan" jos laitan ruokaa ja lapsi tulee olkkarista samantein keittiöön).

Meillä tosiaan neuvolassa sanottiin että huolestuttavaa on juuri tuo ettei mitään kehitystä ole tullut yli puoleen vuoteen, sitten ei kuulemma tarvisi murehtia jos tulisi edes uusia tavuja ja puhuisi omaa "sekatavu-kieltään", mutta kun on vain se ka.. Ja tosiaan sanottiin että puheterapiaan saadaan lähete 2v neuvolassa jos sanoja tai muuta kehitystä ei edelleenkään ole. Tuota kielijännettä ei ole meiltä kyllä ikinä edes katsottu, pitäisiköhän siitä mainita neuvolassa..

 

["vieras"]

Auttaisko jos lakkaisit "ymmärtämästä" mitä lapsi äänteillä tarkottaa? Eli tavallaan motivoisit häntä puhumaan kun ei muuten tule ymmärretyksi ja se yleensä lapsia (kuten aikuisiakin tietenkin) turhauttaa. Nythän hänen ei tavallaan tarvitsekaan yrittää kun saa mitä haluaa noiden ilmeiden avulla. En tarkoita mitenkään pahalla tätä, ei siis tietenkään tarvitse "ilkeillä" mutta voisit kokeilla oisko siitä apua jos et muka heti hoksaisikaan mitä ajaa takaa.

 

["vieras"]

Eiköhän siellä tehdä samaa kuin vähän isommankin puhumattoman kanssa. Eli opetellaan toistamaan erilaisia äänteitä leikin omassa, aluksi vahvistetaan niitä, miten jo jotenkin osaa ennestään eli varmaan lähdetään tuosta p:stä tyyliin pa-pa-pa, pap-pa, pee-pee jne Lisäksi varmaan opetellaan siinä samassa tukiviittomia, joilla pystyy sitten ilmaisemaan itseään. Tärkeintä lapsen kehityksen kannata on saada ymmärrettävä kommunikaatiokeino. Monet raivarit jää väliin, kun lapsi saa itsensä ymmärretyksi. Meillä muuten oli myös ka kaikkea mahdollista tarkoittava yleissana.

Meillä ei puhut sitten juuri tuon enempää vielä kolmivuotiaanakaan, jolloin viimein sinne puheterapiaan päästiin. Vuosia on käyty ja tulostakin on tullut, kova työ on takana. Pienten kanssa puheterapia on lähinnä leikkejä ja pelejä, harjoituksetkin ovat pelimäisiä, kortteja tai lautahyppelyitä, hypitään ruudusta toiseen ja toistetaan siinä oleva juttu, koko rivi voi olla tuotta samaa samaa kutee pappa ruudusta toiseen, toisto tulee siinä mukana, kun käy kaikki ruudut läpi. Seuran rivin ruudut ovat sitten joku muu.

 

["vieras"]

Meillä 1v 10kk ja melko tutultu kuulostaa. Meillä poika sanoo viisi sanaa lähes oikein ja jonkin verran on sellaisia sanoja, jotka ovat vähän sinne päin ja joka kerta suunnilleen samalla tavalla sanottuja. Huolissani en ole ainakaan vielä tilanteesta, koska lapsi ymmärtää puhetta todella hyvin. Kyllä se sieltä vielä tulee.

Korvatulehduksia meillä on ollut ja on tiukahko kielijänne, mutta oikeastaan en usko kummankaan vaikuttavan asiaan. Oppii kyllä puhumaan, samoin kuin sinunkin lapsesi. Aikaa vain tarvitsevat.

 

[töörä]

tämä piti lisätä jo aloitukseenkin mutta unohdin, eli siis tuota on kokeiltu etten ymmärtäisi mitä lapsi tarkoittaa (neuvolasta sain tuon saman neuvon), mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta, lapsi vähän niinkuin kuittasi asian olankohautuksella ja jatkoi hommiaan Ja nyt on alkanut tulemaan enemmän sitä että selvästi hänellä olisi jotain asiaa minkä haluaisi minun ymmärtävän ja minä en ihan oikeastikkaan ymmärrä mitä lapsi nyt tarkoittaa ja joko lapsi antaa asian olla tai turhautuu itsekin kun en ymmärrä ja hermostuu ja alkaa "kiukkuamaan".. Puistossakin olisi ihan selvästi eduksi kun oppisi puhumaan, ei muut lapset ymmärrä tietenkään sitä vähääkään hänen kielestään, mutta siellä lapsella on juuri tuo "no ei sitten, ei haittaa" asenne kun muut lapset eivät ymmärrä mitä hän tarkoittaa.

 

[Relax]

Meidän 2v puhuu joitain sanoja kuten ei, pois, kiitti jne. Ja tavuja puhuu. Neuvolassa sanottiin että 2,5v aikaisintaan konsultoidaan puheterapiaa. Lapsi käyttää paljon elekieltä, ymmärtää puhetta ja ohjeita, ottaa kontaktia ym. Joten kaikki kuulemma ok. Kaikki eivät vaan puhu täydellistä kirjakieltä 1vuotiaana ja valmistu tohtoriksi 3vuotiaana. Relaa, äläkä vertaa lapsesi kehitystä muihin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28509935]Auttaisko jos lakkaisit "ymmärtämästä" mitä lapsi äänteillä tarkottaa? Eli tavallaan motivoisit häntä puhumaan kun ei muuten tule ymmärretyksi ja se yleensä lapsia (kuten aikuisiakin tietenkin) turhauttaa. Nythän hänen ei tavallaan tarvitsekaan yrittää kun saa mitä haluaa noiden ilmeiden avulla. En tarkoita mitenkään pahalla tätä, ei siis tietenkään tarvitse "ilkeillä" mutta voisit kokeilla oisko siitä apua jos et muka heti hoksaisikaan mitä ajaa takaa.[/QUOTE]

EI, EI ja vielä kerran EI! Tuo on pahinta, mitä voi tehdä. Lapsen sanoman voi toistaa itse oikein selkeästi lausuen perästä, mutta ei pidä jättää ymmärtämättä. Samaten siihen voi liittää sanaa tarkoittavan tukiviittoman, jos sellaisen sattuu osaamaan. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen kommunikaatiokeinon, oli se sitten puhe, viittomat, kuvat, ilmeet tai eleet. Ne, jotka eivät osaa/pysty tuottamaan tarpeeksi puhetta, kehittävät yleensä itse tavan kommunikoida. Meidän lapsi oli miimikko, joka käytti omia viittomia, joista osa osottautui myöhemmin tukiviittomia opetellessa aivan samoiksi, mitä virallisestikin käytetään noista asioista.

 

["Mummi"]

Tyttären poika ei puhunut kuin joitain äänteitä 2v.Näki että kärsi itsekin kun ei tullut ymmärretyksi.Jotain yritti kovasti kertoa niillä äänteillään ja turhautui kun ei saatu selväksi mitä tarkoitti. Nyt poika täyttää lokakuussa 3v.ja ihan yhtäkkiä alkoi tulla tekstiä kevät talvella.
Vähän niinkuin joku jo sanoikin ...liiankin kanssa.Minusta ei ole hyvä idea kiusata lasta juurikaan tuolla "ymmärtämättömyydellä". Kärsii se lapsi muutenkin kun ei saa selvitettyä mitä tarkoittaa.Me ainakin tarjottiin kaikki mahdollinen sanavalinta kun hän yritti selittää asioita.Eli tavallaan puhuttiin puolesta.

 

["Hmmm"]

Pistä vekara päiväkotiin. Oppii nopeasti.

Mutta kehottaisin kyllä relaamaan. Ei meillä puututtu muistaakseni edes 2v neuvolassa tuohon. En muista koska alkoi puhumaan. Nyt 5v puhuu kuin papupata.

 

["vieras"]

Minäkään en suosittelisi ymmärtämättömyyttä. Puheterapiassakin käytetään kuvia ja tukiviittomia eli nimenomaan pyritään siihen, että lapsi tulee ymmärretyksi.

 

["vieras"]

Mä olen edellisen kirjoittajan kanssa vähän eri mieltä, sillä mun mielestä on parempi mikäli kielenkehityksen ongelmiin puututaan ajoissa eikä vasta 3-vuotiaana kun lapset jo yleensä puhuu sujuvasti (toki kirjainvirheitä esiintyy) mutta osaavat kuitenkin ilmaista itseään täysin. Lapsi jää kaveripiiristä helposti pois jos muut eivät ymmärrä mitä sanoo. Ottaisin terapiat pelkästään positiivisena asiana ja saattaisin jopa soittaa itse neuvolaan ja pyytää lähetettä. Kaikki lapset eivät opi puhumaan samassa tahdissa eikä tarvitsekaan, mutta kyllä kehitystä pitäisi olla. Ap;n lapsi on kuitenkin pian 2v eikä mikään vauva enää. Onko lapsella sisaruksia? Meillä ainakin kuopus oppii sanoja joka viikko, nyt ikää 1v3kk, kun isoveljensä leikkejä ja höpötystä jatkuvasti kuuntelee. Saattaa osata muutaman sanan enemmän kuin esikoinen saman ikäisenä. Oletko kokeillut lukea lorukirjoja lapsen kanssa?

 

["vieras"]

Me saatiin neuvolasta juuri tuo "ymmärtämättömyys"-neuvo aikanaan. Ilmeisesti neuvolakohtaista tuo miten toimitaan.

 

[Miili]

Mun poika sanoi kaksvuotissynttäreillään "kiitti" ja siinä ne sanat tais ollakin. Tutti oli käkkä, kärpänen käkä, saha oli haha jne. Ihan normaali tokaluokkalainen nyt.

 

[toinen KA]

No jopas! Mun poika sanoi myös vaan tuon ka, kaikki oli KA! Ei jokeltanut vauvana eikä tullut tavuja, paitsi tuo ka. Meni päiväkotiin 1 v 11 kk ikäisenä, ymmärsi kyllä puhetta hyvin ja kun oli 2 v 3 kk alkoi puhua yhtäkkiä lauseita. Mitään sanahokemisvaiheita ei siis tullut. Terkkuja teidän lapselle, KA!

 

["Vieras vierailija"]

Meidän 2v puhuu joitain sanoja kuten ei, pois, kiitti jne. Ja tavuja puhuu. Neuvolassa sanottiin että 2,5v aikaisintaan konsultoidaan puheterapiaa. Lapsi käyttää paljon elekieltä, ymmärtää puhetta ja ohjeita, ottaa kontaktia ym. Joten kaikki kuulemma ok. Kaikki eivät vaan puhu täydellistä kirjakieltä 1vuotiaana ja valmistu tohtoriksi 3vuotiaana. Relaa, äläkä vertaa lapsesi kehitystä muihin.

Meillekin sanottiin neuvolassa, että 2,5-vuotiaana voi pyytää lähetteen puheterapiaan, jos kehitystä ei tapahdu. Lapsi täytti juuri 2 vuotta.

Ainut sana, jonka hän sanoo kunnolla on "vauva". Sitten on muutamia sanoja, jotka sanoo sinne päin. Esimerkiksi eläimiä nimittää niiden äänien mukaan (esim. lammas on "mää mää". Osoittaessaan kirjasta lammasta sanoo siis "mää mää".) Pisin sanojen yhdistelmä on "ei oo että" (=ei ole vettä). Näitä omia sanoja tulee tällä hetkellä yksi tai kaksi viikossa lisää. Reilu kuukausi sitten kehitystä ei oikeastaan ollut.

Lapsi ymmärtää puhetta kuitenkin todella hyvin ja toimii ohjeiden mukaan. Vie esimerkiksi yövaatteensa pyykkikoriin tai kattaa pöytään jokaiselle haarukan, jos häntä pyytää.

Edellä olevien seikkojen vuoksi ei neuvolan tädin mukaan ole vielä syytä huolestua.

 

[Mollie]

No jopas! Mun poika sanoi myös vaan tuon ka, kaikki oli KA! Ei jokeltanut vauvana eikä tullut tavuja, paitsi tuo ka. Meni päiväkotiin 1 v 11 kk ikäisenä, ymmärsi kyllä puhetta hyvin ja kun oli 2 v 3 kk alkoi puhua yhtäkkiä lauseita. Mitään sanahokemisvaiheita ei siis tullut. Terkkuja teidän lapselle, KA!

Meillä sama, paitsi kyseessä tyttö, ikä juuri tuo 1 v 11 kk. Ei jokeltanut vauvana, ei tule tavuja, ei sanantapailuja, ei mitään, paitsi öö, ää jne. KOmmunikoi sormella osoittamalla, nyökkäämällä ja pudistamalla päätä. Ymmärtää puhetta ja toimii neuvojen mukaan.

2-v. neuvola on kuukauden päästä, toivon todella lähetettä puheterapiaan kun minkäänlaista edistystä tai kehitystä ei tytön puhumisessa ole lainkaan tapahtunut.

 

["vieras"]

Meilläpäin saa vapaasti soittaa puheterapeuteille ja pyytää puhelimitse neuvoja, jos on itsellä huoli. Ei tarvitse lähetettä siihen, että tiedustelee.

En tiedä mitä puheterapiassa tehdään, mutta meillä on "joudutettu" puheenkehitystä loruttelemalla ja lauluilla. Nuorimmaisen kymmeneen ensimmäiseen sanaan kuului aktiivisesta sylilukemisesta huolimatta "jee!" "vau!" "inanaa!" sekä yksi ensimmäisiä lauseita oli "minä onnistuin!" (ihan oikeassa asiayhteydessä käytettynä). Nämä on ihan sisarusten pelejä katsomalla opittuja, lorukirjat eivät voi ottaa mitään kunniaa

Eli päätyisin ajattelemaan, että jos kielen ymmärtäminen ja tuottaminen on periaatteessa ok, niin lapsi puhuu sitten kun hänellä on tarpeeksi painokas asia jonka hän haluaa jakaa muiden kanssa.

 

["vieras"]

Sinällään on vielä hyvinkin mahdollista, että ne sanahanat aukeaa itsestään. Mutta jos huolestuttaa, niin ei ole pahitteeksi käydä asiantuntijan arvioissa eli siellä puheterapeutin luona. Ongelmatapaukset on hyvä löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mitä aikaisemmin niihin puututaan, sitä helpommin se kuntoutus yleensä käy.

Omista lapsista on kokemusta lapsesta, joka puhui ummet ja lammet jo kaksi vuotiaana, yksi taas ei puhunut muutamaa sanaa enempää, mutta puhui kuin ruuneperi jo 2½ vuotiaana. Mutta yhdellä taas on puheentuoton vaikeuksia, ei puhunut kolmivuotiaanakaan, nelivuotiaana puheterapian jälkeen rupesi löytymään alkutavut jne. Siinä ei paljon loruttelut ja lukemiset ja muiden kuuntelut auttaneet, puhumattakaan täysin tuntemattomien kommenteista, että kyllä jokainen oppii itsekseen ajallaan :headwall: Turhapa noille kaikkitietäville mammoille oli mitään väittää vastaan, vaikka asiantuntijoilta oli diagnoosi ja oli kuullut miten paljon työtä se puheentuotto tulee vaatimaan.

 

["viima"]

Meil lapsi sano kissa yks vuotiaana, seuraavan kerran avas suunsa yli 1.5v äiti, kaks vuotiaana oli noin 10suht ymärrettävää sanaa. Ja nyt 2.5vuotiaana kertoo tarinoita, sanavarasto on huikea, pitkiä lauseita yms. Eli älä huoli. Jos 3v ei puhu mitään ni sit tarttee apua.

 

["mie"]

Meidän tytöllä tuli eka sana ehkä 2,5-vuotiaana. Too=joo. Lähempänä kolmea vuotta alkoi vähitellen puhua. Olisivat laittaneet neuvolasta puheterapiaan kolmevuotiaana, mutta ei sitten koskaan sinne ehditty. Aiemmin eivät nähneet tarvetta, vaikkei yhtään sanaa tai mitään kehitystä ollut.

 

[puhumattoman äiti]

Sain ruikutettua pojalle (2 v 6 kuukautta silloin) kolme aikaa puheterapeutille. Ensimmäisellä kerralla olimme samassa huoneessa koko perhe ja terapeutti puuhasteli pojan kanssa ja totesi sitten että passiivinen sanavarasto on kovin laaja, puheenymmärryksessä ei ole mitään vikaa.

Toisella ja kolmannella kerralla lapsi oli terapeutin huoneessa kahdestaan terapeutin kanssa ja leikkivät siellä jotain. Kolmannen kerran lopussa terapeutti kertoi että poika hakee hänen tekemiään viittomia, yrittää siis heti suoraan oppia viittomat kun kerran ne näkee.

Saatiin maksusitoumus 15 kerran jaksolle ja kohta kai sitten päästään intensiiviseen puheterapiaan, poika on nyt 2 v 9 kuukautta.Ohjeeksi tuli käyttää apuviittomia kotona jotta "poika oppii että on hyväksyttyä viittoa". (ihan kuin olisimme tähän asti olleet viittomiaan ymmärtämättä !)

Tuntuu jossain määrin hassulta käyttää viittomia kun poika on niitä aivan itse jo alle vuoden ikäisestä kehitellyt; on oma viittoma "pipi"-sanalle (samaa käyttää jos jokin esine on rikki), on viittoma sanalle "nälkä", on viittoma vessahädälle jne. Poika käyttää eläinten ääniä kertoakseen jostain eläimestä ja todellakin on nokkela saadakseen asiansa kerrottua. Mutta puhetta ei vaan tule.

Saas nähdä nyt kävisikö niin kivasti että heti kun päästään kunnolla puheterapiaan niin poika alkaisikin puhumaan, minusta kyllä vaikuttaa siltä että nopeana oppijana alkaa käyttämään viittomia eikä sitten edes yritä ottaa sanoja käyttöönsä.

Puheterapeutti painotti että on lapsen itsetunnon kannalta erittäin tärkeää että vanhemmat yrittävät ymmärtää, missään tapauksessa ei saa heittäytyä ymmärtämättömäksi vaikkei toinen puhukkaan. (jotain on meilläkin sitten tehty oikein vaikka osa puolitutuista onkin kehottanut olemaan ymmärtämättä muuta kuin puhetta)