Meillä ikäeroa lapsukaisilla 1v. 8kk ja kova vahtiminen isoveljessä on.
Pussailee ja paijailee kovasti, mutta muutaman kerran on pitänyt hampaita vauvan otsassa, ei purrut mut aikeissa ilmeisesti. Viereen tulee sänkyyn sätkii jalkoja kun luulee et niin pitää tehdä ja leikkiä ku vaavikin niitä sätkii. Ja hivuttautuu koko aika lähemmäksi vauvaa. Kiljuu myös kovasti ja pyrkii sen tekemään mahdollisimman lähellä vauvaa aina.
Uhmaikä alkoi aika välittömästi kuopuksen tultua taloon. Pienihän on esikoinenkin vielä ja tarvitsee paljon huomiota ja välillä ihan kahdenkeskeistä aikaa äidin tai isän kanssa. Paljon ulkoilua ja kivoja uusia juttuja, mutta ennen kaikkea se turvallisuus meillä tulee siitä että rutiinit säilyy ennallaan. Kun alan syöttämään vauvaa niin otan joko viereen lukee kirjaa tai leikkii lähelle. Imetystilanteissa meillä ne pahimmat " raivarit" on tulleet. Silloin joutuu suojaa vauvan tosi hyvin, varsinkin korvat. Mut viime aikoina olen välttänyt ne konfliktit sillä että selitän useaan otteeseen että äiti syöttää vauvan ja sen jälkeen lähdetään ulos tai leikitään. ikinä en ole imetystä jättänyt tekemättä esikoisen riehaantumisen takia, vaan aina yleensä on kuitenkin löydetty se yhteinen sävel. Ja sit tietenkin kun ennakoinut sen imettämisen niin et esikoisella on ollut paljon hyviä hetkiä ennen sitä et voi musta helpommin "luopua" hetkeksi. Meillä esikoinen ei vielä kovin hyvin puhu, mutta ymmärtää kyllä suurimman osan kun jaksaa aina kerta toisensa jälkeen selittää hyvin. Vauva on aina läsnä hereillä ollessaan, katselee kun muut leikkii ja seuraa mukana. Usein illat vierähtää lasten huoneessa vauva makoilee isoveljen sängyllä ja ihmettelee meidän palikkatorneja.
Tämä on aika lyhyt aika lasten lapsuudesta, mikään ei kestä ikuisesti vaikka siltä saattaa välillä tuntua. Tiedän jo kymmenen vuoden päästä itkeväni et minne ne vuodet vieri. Pieni ikäero on tosi hyvä meistä, vaikka alkuvuodet on aika rankkoja. Parisuhdettakin täytyy hoitaa ja ottaa omaa aikaa, hermot lepäilee ja jaksaa paremmin.
Jaksamista kaikille ja hyvää kevättä!