1v7kk nukkumis/nukutusongelmat, apua kaivataan

Elikkä saatiin pitkään pinnaan nukkumaan olemalla vieressä tovin. Sitten tuli jokin, eikä tyttö suostuntu enää lainkaan menemään pinnaan. Joten pakottanut en, koska oli selvästi aivan hysteerinen.

Tästä lähtien on nukutettu meidän sänkyyn josta sitten aikuisten mennessä nukkumaan nostetaan omaan isojen tyttöjen sänkyyn. Pitkään tämäkin meni hyvin, mutta...

Nyt illalla nukuttaminen kestää tavattoman kauan, luetaan sängyssä iltasatua, jonka jälkeen jo alkaa sanomaan, että "tonne, tonne" tarkottaen olohuonetta. Joskus tyytyy, kun sanon, että ei enää mennä, että nyt nukutaan. Mutta parina iltana huuto jälleen aivan hysteeristä. Rauhottumaan ollaan saatu jatkamalla iltasatua. Nukahtaa yleensä tiukkaan otteeseen minusta.

Pääsen hiipimään pois paikalta, mutta alkanut jälleen heräämään noin tunnin päästä välillä rauhottuu, välillä tarvitsee minut taas viereensä. Uusin ilmiö oli sitten on, että omaan sänkyyn siirtämisen jälkeen, kun herää yöllä ei enää riitä, että nostetaan meidän väliin jatkamaan unia vaan alkoi huutamaan taas "tonne, tonne". Ei rauhoittunut millään ja mentiin sitten katsomaan, että mitä haluaa. Halusi valon ja kirjan. Tuloksena lukemista keskellä yötä, jonka jälkeen sitten nukkui aamuun.

Huoh, vähän vaan tässä pelottaa, että miten tulee käymään ensi kesänä, kun meille on tulossa toinen. Onhan siihen vielä aikaa, mutta mistä tällainen nyt voi johtua? Ja miten tähän nyt pitäisi puuttua?

 

oisko uhmaiän alkua? tai muuta rajojen testausta. sehän voi alkaa jo tuossa 2v tienoilla. meidän 1,5vuotiaskin on alkanut vähän kokeilla rajojaan. hampaidenpesu mm. on nykysin jotain ihan kauheeta. mut ohimeneviä vaiheitahan nuo on. periksi ei lapselle liikaa saisi antaa (esim joka yö ei varmaan kannata nousta lukemaan). vanhempi määrää säännöt ja niistä pidetään kiinni. jos haluaa et lapsi nukkuu omassa sängyssä niin silloin hänet laitetaan sinne ja käydään välilä rauhoitteleen jos hirveä mökästys on päällä. välillä voi koittaa jos lähtis huoneesta (15-30s mökästys ei riko lasta ) . voimia kovasti teille!

 

Eikös siinä n. 1.5v kieppeillä ala toisilla se ripustautuminen jompaankumpaan vanhempaan. Siis tavallaan toinen eroahdistuskausi? Mitäs jos nukkusitte tuon yli perhepedissä tai tekisitte pinniksestä sivuvaunun isoon sänkyyn? Ymmärrän tietysti että ootte tehny työn pinnasänkyyn opettelun kanssa, mutta jos ratkaisu tekis nukkumaan menosta kaikille mukavampaa? Ei se tilanne varmaan ikuisuutta kestä. Kaverin 2v taapero totesi sitten itse, kun pikkusisarus syntyi, että haluaa omaan sänkyyn ku perhepedissä tuli ahdasta En niinkään tuijottas ehdottomasti sitä, että "kun on kerran päätetty nii sitä ei muuteta" .. Tsemppiä paljon!!

 

On varmasti raskas tilanne. Itse olen samaa mieltä että keskellä yötä ei aleta lukemaan, vaan tehdään lapselle selväksi että on yö. Olen oman lapseni kanssa tehnyt aina niin että on iltarutiinit jonka jälkeen mennään nukkumaan. Pienen yövalon jätän, sanon hyvää yötä ja laulan, ja ovi kiinni, joka avataan kun menemme itse nukkumaan. Lapsi siis nukkuu omassa huoneessaan. Olen työssäni huomannut (th) että mitä selkeämmät rutiinit ovat, sen helpompaa lapselle. Rutiinit tuovat lapselle turvaa. Teette itsellenne suuren karhunpalveluksen jos annatte lapsen päättää kuinka yöt teillä vietetään. Itse neuvoisin että rutiinit kehiin! Lapsi todennäköisesti protestoi muutaman illan/yön, mutta palkinto odottaa varmasti! Ja kuten sanottu lapsi ei hajoa älämölöönsä Tottakai lasta on kuunneltava, ja jos huuto menee älyttömäksi voi lapsen ottaa hetkeksi syliin tai silitellä, mutta sitten pois huoneesta ja hyvää yötä (viereen vaikka äidin paita tms.). Voimia ihan hirmuisesti teille ja koittakaahan saada levättyö ennen pientä sisarusta

 

kyssäri on jo vanhahko,mutta palaan asiaan viel.
Mites AP:llä nyt menee?
Rutiinit on tärkeitä kyllä, ja palvelukset yöllä kantsii jättää. Siis tuollaset missä toisaan lapsi "päättää" nukkumisista,kuten MAMIkin kirjotti.
Ei liity ehkä alkup.kyssäriin,mutta kirjotan silti. Olen nyt tässä ajankanssa huomannu, et kyllä ikäkin tekee paljon muutosta. Ei kuukauttakaan,kun nukutus oli 5-max20min, päiväunista riippumatta. Lapsi nyhjäs vieressä ja nukahti. Nyt ihan vähälle aikaa nukutus on muuttunu, viis nukutuista unista. Lapsi on väsyny muttei osaa rauhottua kun on joku kaverina. En tiiä johtuuko "valoisuudesta" vai mistä mut ero on selkee. Se höpöttää,tökkii,pusuttelee,peuhaa peittoa, säätää ja häsää. Tekee mistä tahansa asiaa,ettei tarviis rauhottua. Sit kun saa ittesä rauhottumaan nii nukahtaa samantien. Eli viis lapsen väsyasteesta, nukahtaminen on venyny pitkäksi. Siis just klassiseksi hässämiseksi missä menee taas hermo. Ja tämä siis niin 20min,1h,1.5h kuin 2h päiväunilla.
Eli ite oon ajatellu,et lapsi alkaa olla oikeesti pian "kypsä" opetellakseen yksin nukahtamista. Vielähän tää menee,mutta tuntuu,ettei lapsi oo oikeesti enää niin "riippuvainen" siitä nukahtamis seurasta vaan se jopa häiritsee kuviota.

 

Heips! Itse olen myös huomannut että jos jään lapsen huoneeseen vaikka keräämään päivän likapyykit tms eli maksimissaan siis vain kahdeksi minuutiksi, nousee lapsi ylös ja alkaa höpöttämään jne. Eli meillä ainakin hyvän yön rutiinit ja pikaisesti pois, ja nukkumatti tulee melkeinpä muutamassa minuutissa