1v6kk NUKKUMAAN KÄYMISESTÄ TULLUT HAASTAVAA!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kisu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

kisu

Jäsen
01.07.2004
283
0
16
Kyselen onko muita kohtalotovereita ja mikä seuraavaan auttaisi parhaiten, vai onko tämä vain jokin vaihe?! Elikkäs..
Tyttömme on AINA nukkunut omassa sängyssään ja omassa huoneessakin n.5kk. Yöunille käyminen on AINA ENNEN sujunut kivuttomasti, on riittänyt kun tytön vie sänkyyn, laulaa tuutulaulun ja jättää sinne. On sitten itsekseen nukahtanut hetken siellä mölistyään.
Mutta nyt on parin viikon ajan ollut yöunille käyminen yhtä tuskaa. Rupee jo huutamaan hysteerisesti kun yrittääkin sänkyyn laskea :o Ollaan vielä saatu kuitenkin rauhoittumaan ja siellä pysymään, mutta se edellyttää että ÄITI on hyssyttelemässä ja silittämässä niin kauan kunnes tyttö nukahtaa.
Välillä nukkuu koko yön kiltisti sitten omassa sängyssään, mutta välissä on öitä (kuten viime yö) että tyttö heräsi huutamaan ja mikään muu ei auta, kuin ottaa vanhempien väliin nukkumaan, siihen rauhoittuu heti.
Näkeekö tämän ikäiset siis jo niin pelottavia unia vai mistä tälläinen johtuu?
En haluaisi totuttaa siihenkään, että aina voi meidän sängyssä nukkua kun tähän saakka kuitenkin aina nukkui omassa sängyssään.
ONKO MUILLA VASTAAVAA?
 
Meillä poika 1v 1kk ja viikko sitten meni nukkumaan meno helvetiks (kato ketju: onko mahollista et eroahdistus tullu takasin) samalla tavalla kun teillä eli kun menin sängyn lähellekkään alko kauhee huuto saatikka kun laskin pojan sänkyyn ja lähin huoneesta.. Mut se olikin sit siitä kiinni et herra ois haluunu et nukutan sen mut siihen en ruvennu joten otin sit huuatus konstin käyttöön: Kävin laittamassa aina pojan takas pitkälleen ja tutti suuhun, sanaakaan sanomatta ja lähin pois huoneesta. Lopulta se aina sinne sit nukahti. 2 iltaa yritti vaatia nukuttamaan mutta tänään nukahti jo 5min päästä itekseen ilman pahempaa huutoa :)

Tuohon yöheräilyyn sen verran et meillä kans nukutaan välillä kiltisti koko yö omassa pinniksessä mutta useimpina öinä oon joutunu ottamaan pullon kanssa viereen et saan nukkumaan 4-5 pidempään.. Kohta puoleen jos ei ala ite rauhottumaan niin yritän kitkee tuon viereen ottamisenkin poikkeen.
 
Meillä oli kans semmonen kausi 1,5 v ikäisenä että omaan sänkyyn nukahtaminen oli täyttä tuskaa. Ja yöllä heräsi huutamaan. Tyttö olisi nukkunut vain minun sylissä sohvalla. No sitten pidettiin vähän nukahtamiskoulua taas kerran.
Vein omaan sänkyyn illalla niinkuin ennenkin, en ottanut pois vaikka kitisi. Selitin vaan tytölle että oma sänky on hänen nukkumispaikka, äiti ei ota syliin nyt eikä yöllä. Silittelin ja peittelin sänkyynsä. Ekana iltana kitisi huoneessaan n. 10 minuuttia seuraavana rauhottui varmaan minuutissa. Välillä kävin yöllä nukkumassa tytön huoneen lattialla, mutta pois sängystä en ottanut. Pari yötä heräili, sitten rupes taas nukkumaan hyvin yönsä ja nukahtamaan illalla helposti.
 
Meillä poika vajaa 1v4kk näkee jo ihan selvästi pahoja unia. Parina iltana (ei peräkkäisinä ) on alkanut huutamanaa sängyssään kun on nukkunut n.2h yöunia. Jos herää siitä unesta kunnolla niin ei suostu millään menemään takaisin omaan sänkyyn tai siis jäämään yksin makuuhuoneeseen. Toissa iltana taas heräsi huutamaan,mutta olin jo itsekin menossa nukkumaan joten jatkoi sitten uniaan kun minä olin vieressä. Pojalla siis pinnis meidän sängyn vieressä.

Mulla ei nyt varsinaista neuvoa ole,koska meilläkin saman asian kanssa juuri painitaan. Toisaalta mä en kyllä raaski huudattaakaan siinä vaiheessa kun toinen itkee pelokasta itkua. Ennemmin menen viereen makaamaan,että nukahtaa helpommin. Meillä siis nukahdettu myös aina yksin. Toisaalta otan tämän vaiheena joka ihan varmasti menee ohi =)
 
Olemme kokeilleet sitäkin, että jätämme tytön kuten ennenkin huoneeseensa, mutta itku on niin kovaa ja pelokkaan oloista, ettei sitten raaski sen kauempaa huudattaa. Eilen meni n.20 min.kun seisoin sängyn vieressä ja tyttöä silittelin ja hyräilin kunnes nukahti.
Rattaisiinkin kun päikkäreille laittaa tuntuu että hän "säikähtää" ja rupee itkemään, mutta rauhoittuu kuitenkin aika nopeasti -vielä toistaiseksi. Päikkäritkin on aina nukkunut ulkona, joten tuokin tuntuu oudolta..
 
Hei Kisu kommentoin nukkumis asiaa sulle jo tonne "kävelyketjuun", mutta tuli viel mieleen että heräileekö tyttö öisin tavallista enemmän, tai aristaako muuten makuuasentoa? Jos em. kysymyksiin vastaus on kyllä niin kyseeseen voisi tulla korvatulehduskin. Tietenkään korvatulehdus ei ilmesty tyhjästä, vaan yleensä sitä edeltää nuha tai silmätulehdus.

Jos kyseessä ei ole korvatulehdus niin sitten se on vain joku vaihe, vaikka uusien taitojen aiheuttamaan aivomyrskyä ;)
 
Tyttö nukkuu kyllä ihan hyvin kunhan on ensiksi saanut nukkumaan. Tosin viimeyönä heräs taas itkuun ja otin meidän sänkyymme. Olen kyllä pannut merkille, että rattaisiinkin kun laitetaan päikkäreille, tyttö jotenkin säikähtää sitä makuuasentoon laittoa -kuten välillä myös illalla sänkyyn laitettaessa, mutta rauhoittuu kyllä toistaiseksi vielä suht nopeasti.
En sit tiedä pitäiskö korvia tutkia, ei kyllä ole nuhaa ollut, emmekä silmätulehdustakaan ole huomanneet :o
Onko teillä MINNAMAMMA ollut vastaavanlaista ongelmaa?
 
Voihan ne korvat tarkistaa, ei siitä ainakaan haittaa ole ;) Melko epätodennäköinen korvatulehdus kyllä on jos ei ole nuhaa ollut edeltävästi.

Mutta kysymykseesi: ei meillä ole ollut vastaavaa, kun nukuttamismetodimme on toisenlainen, imetän siis kakkosen uneen (ykkösenkin imetin uneen kunnes oli niin iso että iltasatu ja iltarukous riitti) :whistle:

Meidän naapurin lapsi muuten pisti/pistää päiväunille menoa hanttiin pitkään ja hartaasti, on pistänyt alle 2v asti (nyt siis miltei 3v). Heillä hanttiin pistäminen mielestäni saattaa johtua siitä että lapsi ei ole tarpeeksi väsynyt siihen aikaan kun hänen tulisi käydä päikkäreille, nukahtaa kyllä myöhemmin sitten vaikka sohvalle. Itse kannatan suht tiukkoja rutiineja, syömiset ja nukkumiset tapahtuvat samoihin aikoihin päivästä. Joskus lapsi voi toki herätä aiemmin kuin yleensä ja silloin pyrin hieman aikaistamaan päikkäreitä tai päin vastoin jos herääminen normaalia myöhemmin. Tunnempa myös yhden suurperheen äidin jonka kuopus lopetti päikkärit 1,5 vuotiaana kun illalla oli muuten ahdoton saada lapsi ihmisten aikoihin nukkumaan. Meillä taas tytöt ovat nukahtaneet noin 5-10 minuutissa tissille tai sänkyyn (sitten isona siis). Varmasti on siis paljon lapsen luonteestakin kiinni, joku taistelee tarmokkaammin unta vastaan kuin toinen.

Koska teillä on ennen nukkumaan meno sujunut helposti olettaisin että tämä on vain vaihe, mutta mahdolliset sairaudet kannattaa sulkea pois varsinkin kun tilanne on yhtäkkiä dramaattisesti muuttunut.
 
Täytyy vielä lisätä että olen siis tehnyt lastemme imetysnukutuksen mahdollisimman helpoksi ITSELLENI pienestä pitäen: itse katson telkkaria sohvalla ja lapsi syö tissiä ja kun nukahtaa niin kannan nukkuvana sänkyyn (eivät ole koskaan heräilleet sylistä poistumiseen). Tosin mieskin saa kyllä lapset 5 minuutissa nukkumaan kun menee niiden kanssa sänkyyn makaamaan, eli ehkä meillä nää kaksi ei vaan ole oikeastaan unta vastaan taistelleet.
 
Joo mäkin oletan tämän olevan vain vaihe, tosin rasittava sellainen :headwall: Tyttö on muutenkin ollut nyt tämän viikon taas ihan "ylikiukkuinen". En sit tiedä olisko taakse tulossa jotain hampaita kun sormea pureskelee useasti ja sinne takahampaisiin kun ei oikein tahdo nähdä.
Mutta tuosta nukkumisesta vielä sen verran, että päikkäreitä tuskin vielä tarvitsee pois jättää, sillä niistä huolimatta neiti on jo n.klo 20 niin väsynyt että nykyään köllii sohvalla sylissäni ja on selvästi väsynyt tuohon aikaan. Ainut vaan, että hänen luona on nyt sit vaan oltava niin kauan kunnes nukahtaa ja on samanlainen kuin isänsä pienenä, eli yrittää viimeiseen saakka pitää silmiään auki, vaikka kuinka väsyttäs :)
Katson nyt tätä meininkiä ainakin viikonlopun yli ja saatan ensi viikolla kokeilla palata "entiseen" käytäntöön, eli josko hän sitten taas jäisi itsekseen sänkyynsä nukahtamaan.
 
Meillä oli ihan selvästi tässä 1v6kk iässä jonkinlainen eroahdistuskausi kai - halusi koko ajan olla äidissä kiinni ja nukkua äidin vieressä ja silloin painautui ihan kiinni kylkeen nukkumaan. Annoin nukkua vieressä, koska se oli itselle helpompaa (emme miehen kanssa jaksa öisin juosta makuuhuoneen ja lastenhuoneen väliä). Nyt alkaa onneksi olla ohi ja nukkuu jo rauhassa omassa sängyssään.
 
VIUVAUVOU: Kauanko teillä tuo vaihe kesti? Ajattelin, että jossakin vaiheessa pitää yrittää taas nukkumaan laittoa entiseen malliin, mutta toistaiseksi on varmaan vielä oltava lapsen luona siihen saakka kunnes nukahtaa. Nyt tätä on jatkunut meillä n.2 viikkoa..
 

Yhteistyössä