R
Refluksipoju
Vieras
Onkos teidän muiden samanikäiset tai hiukan vanhemmatkin olleet jo yötä pois kotoa hoidossa, esim.mummulla ja papalla?
Meillä poika siis 1v4kk ja sairastanut vauvasta asti refluksia ja kärsii siis ilmavaivoista ja närästyksestä. Saattaa nukkua 3 yötä heräilemättä ja sit taas 3 seuravaa tosi huonosti, eli koskaan ei tiedä minkälainen yö on edessä. On itkenyt siis todella paljon vauvana ja silloin tällöin edelleen kipujen vuoksi ja on saanut syliä ja läheisyyttä lähinnä minulta ja mieheltäni.
Pisin aika jonka poika on ollut erossa meistä, oli kokonainen päivä aamu seitsemästä tuonne ilta kymmeneen. Kaikki oli silloin mennyt mummun ja papan kanssa hienosti, mutta ikävääkin oli aluksi hiukan itkenyt.
Käyn itse myös kerran viikossa harrastuksessani 1,5h ajan ja poika on silloin isänsä ja joka toinen viikko mummunsa kanssa. Viimeksi mummu oli huomioinut että poika oli ikävöinyt mua jostain syystä enemmän kuin ennen. Oli kyllä hammaskiukkua ollut jo monta viikkoa että voipi olla että kaipas senki takia minua enemmän.
Mutta nyt alkaa tuntua siltä että olis kiva päästä miehen kanssa kahdestaankin johonkin vaikka yhdeksi illaksi. Tähän asti minä oon päässyt tyttöporukalla iltaa viettämään muutman kerran ja mies on ollut pojan kanssa. Mutta olis tosiaan kiva päästä edes kerran yhessäkin
Miten te ootte aloittaneet tuon yökylään viemisen ja miten on sujunut? Ootteko jotenki harjoitellu vai vieneet vaan heti suorilta käsin yöks? Meillä on tällainen iloinen ja vilkas pikkumies, mutta tuntuu että äiti ja isi on kyllä ne tärkeimmät ja on ilmennyt sellaista pientä herkkyyttä....eli tullut äitiinsä....joka ei lapsena jäänyt muiden kuin äidin kans
Meillä poika siis 1v4kk ja sairastanut vauvasta asti refluksia ja kärsii siis ilmavaivoista ja närästyksestä. Saattaa nukkua 3 yötä heräilemättä ja sit taas 3 seuravaa tosi huonosti, eli koskaan ei tiedä minkälainen yö on edessä. On itkenyt siis todella paljon vauvana ja silloin tällöin edelleen kipujen vuoksi ja on saanut syliä ja läheisyyttä lähinnä minulta ja mieheltäni.
Pisin aika jonka poika on ollut erossa meistä, oli kokonainen päivä aamu seitsemästä tuonne ilta kymmeneen. Kaikki oli silloin mennyt mummun ja papan kanssa hienosti, mutta ikävääkin oli aluksi hiukan itkenyt.
Käyn itse myös kerran viikossa harrastuksessani 1,5h ajan ja poika on silloin isänsä ja joka toinen viikko mummunsa kanssa. Viimeksi mummu oli huomioinut että poika oli ikävöinyt mua jostain syystä enemmän kuin ennen. Oli kyllä hammaskiukkua ollut jo monta viikkoa että voipi olla että kaipas senki takia minua enemmän.
Mutta nyt alkaa tuntua siltä että olis kiva päästä miehen kanssa kahdestaankin johonkin vaikka yhdeksi illaksi. Tähän asti minä oon päässyt tyttöporukalla iltaa viettämään muutman kerran ja mies on ollut pojan kanssa. Mutta olis tosiaan kiva päästä edes kerran yhessäkin
Miten te ootte aloittaneet tuon yökylään viemisen ja miten on sujunut? Ootteko jotenki harjoitellu vai vieneet vaan heti suorilta käsin yöks? Meillä on tällainen iloinen ja vilkas pikkumies, mutta tuntuu että äiti ja isi on kyllä ne tärkeimmät ja on ilmennyt sellaista pientä herkkyyttä....eli tullut äitiinsä....joka ei lapsena jäänyt muiden kuin äidin kans
:/
Taitaa aina olla meillä äideillä se suurempi ikävä ja paniikki, kun sillä lapsella... 
