Toggle sidebar

1v. ja kotityöt ja liikunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja linni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
L

linni

Vieras
Miten te muut saatte ajan riittämään lapsenhoitoon,lapsen kanssa olemiseen,ulkoiluun,kotitöihin,lepoon ym.???Minusta tuntuu,että nyt kun lapsi on aika vauhdikas eli käytännössä koko ajan "vahdittava",en ehdi tekemään mitään.Päiväunien (1,5h) aikana pitäisi itsekin levätä tai ulkoilla,mutta toisaalta se on ainoa hetki päivästä,kun voi tehdä rauhassa kotitöitä.Ja ruuan tekoonkin menee iso osa päiväunien ajasta.Enkä tosiaan ole edes yrittänyt mitään suursiivouksia tms.,vain aivan välttämättömimmät kotityöt (pyykinpesu,silitys,imurointi,ruuan teko).Ja 1-vuotiaan kanssa pitäisi kai jo alkaa ulkona olla muulloinkin kuin hänen päiväunien aikaan,jolloin nukkuu siis ulkona.Vinkkejä,kiitos!
 
Meillä näin ja poika nyt yhden vuoden; Nukutaan ensin noin yhdeksään-kymmeneen,poika vielä rinnalla yöllä...sitten vaatteitten vaihto ja syömään ja vähän leikkiä ja sitten noin 12-14 ottaa 1-2 tunnin päikkärit,jolloin yleensä itse lepään tai teen ruoan tai muuta.

Kun herää, niin kohta välipala ja sitten samalla väsään ruoan,jos en ole vielä tehnyt. Sen jälkeen sulkeudutaan pojan kans keskelle olohuonetta,vuoraten raot umpeen,ei pääse keskeltä huonetta pois ja alan jumpata tms. Pojasta se on hauskaa ja joskus kiipeilee mun päällä tai vähän kitisee,mut sit taas keksii jotain:) Viikonloppuisin siivoan ja tällöin poika katselee syöttötuolista:)

Joskus ei käydä päivän aikana ulkona tai joskus käydään tunnin lenkki kun on herätty,jolloin poika katselee maisemia tai sitten lähden sen kans päiväunien aikaan,mutta se nukkuu paremmin sisällä.

Näin meillä asiat hoituu!:)
 
No eihän se aika riitä... Heitä kehiin vielä opiskelu ja tee lapselle vielä pikkusisarus, niin jo on monta palloa ilmassa kerralla. =)

Standardeistaan joutuu tinkimään, meillä silitetään enää harvoin ja imuroidaan 1-2 krt viikossa. Lakanat vaihdetaan joka toinen viikko yms. Pärjäsin 26 vuotta ilman tiskikonetta, mutta nyt se on meidän perheen pelastus.

Arkisin ulkoillaan jopa 2 krt/pvä (nyt esikoinen on osapäivähoidossa, mutta kotipäivinä), aamu- ja iltapäivällä. Tämä on välttämätöntä esikon energian purkamiseksi. Usein käydään ensin reippaalla vaunukävelyllä. Syödään valmisruokaa tai edellisen päivän jämiä, tai olen jo ennen aamun ulkoilua pessyt tai keittänyt perunaa tms. Esikon päiväunien jälkeen hoidan pikkuhommat kuten pyykit, tiskit yms, valmistelen ehkä päivällistä hieman.

Puolison työpanos on erittäin tärkeä kotitöiden hoitamisessa, ja onkin tärkeää että yhteistyö pelaa ja kummatkin ovat valmiita tekemään osansa. Meillä isommat/aikaa vievät kotityöt kuten imurointi tai monimutkaisemman ruoan teko hoidetaan viikonloppuisin tai iltaisin. Joko ne tehdään yhteisvoimin tai sitten toinen vanhempi vie lapset ulkoilemaan, pois jaloista. Ja sitten luuttu viuhumaan!
 
Kyllähän se niin on, että aika vuosikkaan kanssa on vähissä, siis ajatellen kotitöitä ja omaa aikaa. Meillä tytsy nukkuu päivällä 1,5-3 t ja sinä aikana pyrin tekemään joko jotain hyödyllistä eli kotitöitä tai luen päivän lehteä tms tai sitten lepään olosta riippuen. Illalla tyttö menee nukkumaan klo 20 ja taas sen jälkeen alkaa ns. oma aika. Hyvin pitää suunnitella ajankäyttö päivän mittaan, mutta tällaista tämä on tällä hetkellä. Ei tämä vaihe ikuisesti kestä eli koetetaan kuitenkin nauttia lapsistamme.

Ulkoilua en joka päivä harrasta ja pyrin olemaan lapsen kanssa liikekannalla ulkona muuna aikana kuin päiväuniaikana. Hän nukkuu ensinnäkin paremmin ja pitempään, toisekseen en halua käyttää päikkäriaikaa lenkkeilyyn kun on muutakin puuhaa. Voidaan sitten ulkoilla yhdessä tytsyn kanssa kun hänkin on hereillä. Onpahan hänellekin vaihtelua.
 
Isähän voi olla lapsen kanssa illalla. Näin ainakin meillä. Tosin en mielelläni siivoa silloin kun pakon edessä. Mieluummin jotain ihan omaa, vaikka liikuntaa, kirjastoa tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurora Vee:
Esikon päiväunien jälkeen hoidan pikkuhommat kuten pyykit, tiskit yms, valmistelen ehkä päivällistä hieman.
Click to expand...

korjaus: siis esikoisen päiväunien AIKANA. Hän nukkuu yleensä 2-3h lounaan jälkeen.

 
Ekaksi tulee mieleen, että isä myös vähän osallistumaan. Illalla voi sitten käydä liikkumassa, kavereita moikkaamassa tai harrastamassa kun isä on tullut töistä kotiin.

Toiseksi tuli mieleen, että musta silitys ei ole välttämätön kotityö. Tiedän, että joillekin naisille on, joten älä luovu siitä ellet "pysty" ;)
 
Minä teen vain kaikkien pakollisimmat työt. En silitä lainkaan (vain pari juhlavaatetta kaipaa silitystä) ja lakanat vaihdetaan kerran kuukaudessa. Viikonloppuisin tehdään isompi satsi ruokaa kerralla ja pakastetaan pienissä erissä, jotta arkisin selviytyy vähemmällä ruoanlaitolla. Meillä imuroidaan kerran viikossa. Mies tekee sen usein, kun annan vaihtoehdoksi vessojen pesemisen.

Nukun aina itsekin lapsen päiväuniaikaan. Ulkoilusta en ota stressiä. Voimme hyvin olla sisälläkin koko päivän, jos on huono ilma tai ei vain jaksa lähteä minnekään. Iltaisin minulle jää yli 3 h omaa aikaa lapsen nukkuessa, mutta yleensä silloin paukut ovat niin vähissä, etten jaksa ajatellakaan mihinkään erilliseen harrastukseen lähtemistä. Rentoudun kotosalla television ja tietokoneen ääressä ja teen pieniä valmisteluja seuraavaa päivää varten.

Jatkan omia urheiluharrastuksiani sitten, kun lapset ovat isompia. Nyt armahdan itseni kaikelta ylimääräiseltä rasitukselta ja huilaan aina kun on tilaisuus.

 
Hmm... Mitenhän tämän sanoisi? Olen työssäkäyvä äiti ja iltaisin kun olen pojan kanssa kotona, saan kyllä kaikki kotityöt tehtyä. Teen ne hänen kanssaan: esim. minä lajittelen pyykin, hän laittaa ne koneeseen ja vastaavasti koneen pestyä ne, poika ottaa pyykit koneesta ja ojentaa ne minulle ja minä pistän ne kuivumaan. Minä otan pojan mukaan kaikkiin kotihommiin, niinhän sitä oppii. Meillä myös imuroidaan joka ilta (lemmikkien takia). Joka illaksi olen varannut vähintään kaksi tuntia ihan vaan lapsen kanssa oloakin, joten teemme myös muutakin yhdessä kuin kotitöitä (=leikimme, luemme...). Ihmettelen vain, miten ap ei selviä kotihommista, kun on päivänkin kotona...? Anteeksi, jos viestini oli epäkohtelia, mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä, toki lapsetkin ovat erilaisia, mutta silti...
 
Tätä tämä keskustelupalsta on parhaimmillaan,ajatusten vaihtoa ja vinkkien antamista!Kiitos kaikille!Sitä jotenkin niin "kangistuu" vanhoihin kaavoihin,ettei vaan älyä tehdä asioita toisin.Esimerkiksi "Ultsu",aion kokeilla taktiikkaasi ulkoilla muulloin kuin päiväuniaikaan.Näin saan itsekin kaipaamaani raitista ilmaa ja unien ajan voin käyttää johonkin muuhun.
Isä kyllä osallistuu parhaansa mukaan lapsen hoitoon,mutta pitkien työpäivien takia hän ehtii apuun yleensä vasta "iltatoimille".Kotityöt ovat kyllä yksin minun vastuullani.Olen ehkä hieman liian tarkka kotitöiden suhteen,myönnetään.Mutta esim.silitettävien vaatteiden määrää olen jo tuntuvasti vähentänyt...Mutta yritän "relata" edelleen!
Ja sinulle "Ihmettelen...":Niin minäkin ihmettelen,mutta näin se vaan on!Ja tosiasiahan on se,että esim.kotityöt ovat sellaisia,että saat niihin helposti menemään vaikka 24h,mutta kun on pakko,ne saa tehtyä nopsaankin.Ja todella kunnioitan työssäkäyviä äitejä,miten he jaksavat,jos on vieläpä useampi lapsi.No,se töihinlähtö on itselläkin edessä syksyllä.Mukavaa talven jatkoa kaikille!Ja vinkkejä ja kokemuksia on jatkossakin kiva lueskella!
 
Mitähän me tehdään päivän mittaan...?
Aamupäivällä ennen lounasta joko teen kotihommia, käydään kaupassa, mammakahvilassa tms. riippuen päivän muusta ohjelmasta.
Päiväunien aikaan joko siivoan aamupäivän aiheuttamaa kaaosta, teen ruokaa, lepään tai niin kuin nyt, surffailen netissä (ja tein kirjallisen hoito-ohjeen ipanasta huomista iltaa varten).
Heräämisen ja välipalan jälkeen tapaamme kavereita tai niin kuin tänään, äiti menee kuntosalille ja tyttö on sen tunnin ipanaparkissa. Sitten taas kotiin, syödään ja loppu ilta leikitään iltapuuroon ja iltatoimiin asti. (isä tulee kotiin yleensä 19:sta mennessä)
Viim. 20.30 alkaa se illan oma aika -silloin ei kyllä isommin tule siivottua tms. ellei seuraava päivä "vaadi" sitä...joskus tulee kyllä arkena pestyä illalla pyykkiä halvemman sähkön takia.

Kyllä ne päivät ihan sujuvasti kulkee :)

Sitä mäkin olen miettinyt, että miten sitten kun olen taas töissä... Hommia on miehen kanssa jaettava uudestaan ja sitten niitä kotihommiakaan ei ole ihan niiiiiiin paljon kun emme ole täällä kaiket päivät sotkemassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ihmettelen...:
Hmm... Mitenhän tämän sanoisi? Olen työssäkäyvä äiti ja iltaisin kun olen pojan kanssa kotona, saan kyllä kaikki kotityöt tehtyä. Teen ne hänen kanssaan: esim. minä lajittelen pyykin, hän laittaa ne koneeseen ja vastaavasti koneen pestyä ne, poika ottaa pyykit koneesta ja ojentaa ne minulle ja minä pistän ne kuivumaan. Minä otan pojan mukaan kaikkiin kotihommiin, niinhän sitä oppii. Meillä myös imuroidaan joka ilta (lemmikkien takia). Joka illaksi olen varannut vähintään kaksi tuntia ihan vaan lapsen kanssa oloakin, joten teemme myös muutakin yhdessä kuin kotitöitä (=leikimme, luemme...). Ihmettelen vain, miten ap ei selviä kotihommista, kun on päivänkin kotona...? Anteeksi, jos viestini oli epäkohtelia, mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä, toki lapsetkin ovat erilaisia, mutta silti...
Click to expand...

Ei millään pahalla, "Ihmettelevä", mutta kuulostaa siltä, että lapsesi on jo vähän isompi kun hän niin auttaa Sinua pyykinpesussa ym. Ei sellaista voi odottaa vuosikkaalta, kaikki kun eivät vielä edes seiso ilman tukea. Ja meilläkin, vaikka tyttö jo kävelee, hän mieluummin hämmentää ja sotkee. Siksi meillä en voi tehdä juurikaan kotitöitä tytön ollessa valveilla, hänhän roikkuu lähinnä housunlahkeessa ja koheloi siinä ohessa. Ehkä vuoden, parin päästä voin saada hänestä kodinhoitoapua, mutta tässä vaiheessa ei sitä voi vaatia.
 
[/quote] Ei millään pahalla, "Ihmettelevä", mutta kuulostaa siltä, että lapsesi on jo vähän isompi kun hän niin auttaa Sinua pyykinpesussa ym. Ei sellaista voi odottaa vuosikkaalta, kaikki kun eivät vielä edes seiso ilman tukea. Ja meilläkin, vaikka tyttö jo kävelee, hän mieluummin hämmentää ja sotkee. Siksi meillä en voi tehdä juurikaan kotitöitä tytön ollessa valveilla, hänhän roikkuu lähinnä housunlahkeessa ja koheloi siinä ohessa. Ehkä vuoden, parin päästä voin saada hänestä kodinhoitoapua, mutta tässä vaiheessa ei sitä voi vaatia.[/quote]

Kiitos ap:lle, kun ymmärsit, etkä vetänyt hernettä nenääsi kirjoituksestani. Täytyy myöntää, että mietin ihan samaa, kun vielä olin kotona (nyt olen poikkeuksellisesti kotona, koska poika on kipeä), mutta ehkä sitä ihminen tosiaan vaan asennoituu erilailla, kun tietää, ettei aikaa ole käytettävissä rajattomasti. Uskon, että sinäkin selviät!

Ja Ultsulle, poikani on nyt vuoden ja reilun kuukauden ikäinen. Oppi jo 10kk kävelemään. Olet oikeassa siinä, että, ettei pojasta olisi apua, jos hän ei kävelisi. Ei häntä nykyäänkään aina niin kiinnosta esim. pyykinpesu, mutta meillä on esim. kylppärin ovi muuten aina kiinni, ja sinne pääsee vain silloin, kun on joku syy (esim, pyykki, suihkuunmeno yms.), niin hän on innoissaan ja joskus vain leikkii, kun minä laitan pyykkejä. Toki sallin sen hänelle. =) Mutta mielestäni on hyvä opettaa lapsen pienestä pitäen mukaan kotitöihin ja antaa heidän tehdä. Ei tämän ikäiseltä voi vielä vaatia paljoa, mutta vähän jo! :)
 
ilmeisesti lapsesi siis on jo päivähoidossa. silloinhan huusholli säilyy ylipäänsäkin siistinpänä, kun lapsi ei ole sitä koko aikaa sotkemassa ja kotitöistä selviää helpommalla.
 
Meillä lapsi 1v4kk, eli hiukan vanhempi jo. Mutta tällainen päiväohjelma yleensä: aamulla herätään 7-8 välillä, syödään puuro, pestään, puetaan ja sitten ulos noin tunniksi leikkipuistoon, lähimetsään, tms, joskus käydään myös kerhossa. Sitten kotiin, jossa yleensä syödään edelliseltä päivältä tähteeksi jäänyttä ruokaa (yritetään tehdä niin paljon kerralla, että jää seuraavaksi päiväksi). Sitten siivotaan hiukan keittiötä ja sen jälkeen luetaan kirjaa ja lapsi menee päiväunille. Päiväunien aikana yleensä täytän tiskikoneen ja laitan sen päälle, joskus myös laitan valmiiksi jotain ruokaa. Usein lepäilen, juon kahvia ja luen lehden (tai avaan tietokoneen, kuten nyt). Lapsi nukkuu noin tunnin päiväunet, joten ei siinä hirveästi ehdi. Kun herää, tyhjennetään yhdessä tiskikone ja sitten leikitään ja odotellaan isää kotiin. Sitten joko isä tai minä tehdään ruokaa, usein myös laitetaan pyykkikone päälle. Sitten syödään ja ripustetaan pyykit (joskus ne kyllä unohtuu koneeseen ja ripustetaan vasta illalla) ja mennään uudestaan ulos, tai joskus kyläillään tai joku tulee meille kylään. Noin 8:n aikaan iltapuuhiin, jolloin myös kerätään lelut yhdessä. Noin kerran viikossa siivotaan, yleensä viikonloppuna, niin että mieskin on kotona. Lapsen kanssa kahdestaan saan kyllä myös hyvin imuroitua, se on lapsen mielestä kiva leikki, kulkee perässä ja räpeltää imuria ja saa itse imuroida välillä. En silitä juuri mitään, paitsi juhlavaatteet. Lakanat vaihdetaan ehkä kerran kuussa, lapsen sänkyyn ehkä useammin jo siksikin, koska välillä kastuu. Mutta ymmärrän kyllä ap:tä, ei minustakaan aika tunnu riittävän mihinkään. Lapsen nukkumaanmenon jälkeen joskus pesen pyykkiä tai tiskaan tai laitan jotain ruokaa mitä on vaikea tehdä lapsen roikkuessa jalassa, mutta usein teen iltaisin vaan "omia hommiani", opiskelujuttuja tms.
 
Mulla riittä ainakin aika loistavasti. Yoki en koita tehdä kaikkea viimesen päälle, mutta kuitenkin tiskit hoidetaan päivittäin, siivouksia sitten kun joutaa, eli ehkä parin viikon välein. Meillä siis 1 v 7 kk ikäinen tehopakkaus-tyttö, mutta ihan tytön hereillä ollessa ruuat laitan ja tiskit hoidan. Meillä kun ei ole mahdollisuutta muuten tehdäkään kotitöitä, koska ei ole väliovia huoneissa. Ei tyttö nukkuis lainkaan, jos alkaisin kolisemaan päikkyaikaan. Päikkyajat otan ihan rennosti vaan. Se on sitä omaa aikaa. Ulkoilu hoidetaan taas rataslenkeillä ja pulkkamäessä esim.

Helppoahan tämä on yhden kanssa vieä! Toinen olis luvassa meille taas kesällä ja siihen taitaa tän mamman laiskottelu loppua! Koitan nyt nauttia tästä "helposta elämästä", kun se vielä on mahdollista! ;o)
 
Ja muuten tuohon nimim. Ihmetteln kirjoitukseen... Meilläkin tyttö auttaa mua pyykkien narulle laitossa ym. Siis hänestä se on haukaa tuoda äidille pyykkiä koneesta. Leikkiähän se hänelle tavallaan on, mutta mukavasti sujuu kahden meillä, kun yhdessä tehdään. Mä otan tytön myös mukaan kaikkeen mihin vaan ikinä mahdollista ja ihan mukavasti näin sujuukin.
 
Heräilen aamulla 7.30 aikoihin ja laittelen isommat lapset kouluun, syön itse aamupalan sekä raivaan keittiön sitten ehostan itseni ihmisen näköiseksi. Viikkaan pyykit kuivausrummusta ja laitan uuden koneellisen pyykkejä pyörimään. Nuorimmainen 11kk heräilee viimeistään n.9.30, hänen aamutouhujen jälkeen puemme ulkovaatteet ja lähdemme lähikauppaan 2km päähän kärryttelemään. Tyttö käy päiväunille valvottuaan 2-3h. Mikäli on lattioiden pesupäivä olen imuroinut tytön kanssa (neiti liikkuu kävelytuolillaan) ennen päiväunia ja pesen lattiat, kun hän on mennyt nukkumaan. Puunauksen jälkeen laitan ruoan ja syön itse. Päikkäreiden jälkeen nuorimmainen ja koululaiset syövät, jonka jälkeen on taas keittiön raivaus. Pari tuntia vierähtää tytön kanssa leikkiessä ja siinä samalla voin tarvittaessa vielä siivoilla, tyhjätä pesukonetta jne. neiti viihtyy hyvin pesuhuoneessa äidin pyykkiruljanssin keskellä. Toisten päiväunien aikaan otan itselleni sitä omaa aikaa, juon päiväkahvit ja istun vaikkapa koneella kuten nytkin. Ilta menee sitten koko perheen kesken, auttelen vanhimpia lapsia läksyissä, katselemme tv:tä tai käymme vaikkapa uimahallissa. Nuorimmaisen mentyä nukkumaan, saatamme mieheni kanssa lähteä ulos syömään tai elokuviin jolloin vanhimmat lapset ovat lapsenvahtina nukkuvalle pikkusiskolleen. Sitten , kun siirryn taas takaisin työelämään joutuvat vanhimmat lapset sekä mieheni osallistumaan jälleen tasapuolisesti kotitöihin, mutta nyt sen teen minä nuorimmaisen neidin pyöriessä mukana:)
 
Oletko ajatelllut, että sinulla on ehkä vähemmän kotityötä kuin alkuperäisellä kotiäidillä? Laitat ehkä 2 ateriaa päivässä (lapsi varmaan syö aamupalan, lounaan ja välipalan tarhassa) jolloin tiskiäkin tulee vähemmän. Päiväkodin henkilökunta myös siivoaa lapsesi päivän aikana aikaansaaman sotkun. Oikeastaan ainoa kotityö, johon työssäkäynti ei vaikuta vähentävästi, on pyykinpesu. Ei millään pahalla...
 
Poika 1v5kk herätään 9-10 aikoihin syödään aamupala jonka jälkeen poika touhuaa lelujen kanssa ja minä siistin keittiön.Sitten vaateiden vaihto,mulla meikkaus yms..lähdetään ulos,kauppaan tai kaupungille.Noin 13.00 ruoka syö mitä edellispäivältä on jäännyt.13.30-14.00 menee unille ne kestää 1,5-3tuntia sinä aikana pyykit jyllää tai astianpesukone ja esivalmistelen illan ruuan.Loput ajasta löhöilen.Kaksi kertaa viikossa mulla on siivouspäivä ja lapsi on sen ajan mummin luona.Ilta sapuskan jälkeen siistin keittiön ja sitten ilta kuluu leikkiessä yms..sterssiä en ota.Paljon helpottaa jos ruokia tekee pakkaseen annos rasioihin
 
Minä käyn myös töissä ja se on huomattavasti helpompaa kuin olla kotona lapsen kanssa koko päivä. Kotona ollessa on paljon enemmän ruoan laittamista, tiskiä, siivoamista, pyykkiä (kestovaipat) ja vaipan vaihtamista. Minulla on lomia paljon, joten tiedän mistä puhun. Uskon, että useimpien muidenkin kohdalla asia on niin, että töihin mennään huilaamaan.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa