1v 8kk lapsen nukuttaminen. Teenkö nyt ihan väärin?

[TodellaTURHAUTUNUT.]

Meillä 1v 8kk tyttö ja meillä on ainainen ongelma ollut nukkumaan meneminen. Ei suostu menee nukkumaan millään koskaan. illalla valvoo niin pitkään että simahtaa lattialle suunnilleen, tai syliin ja siitä sitten viedään sänkyyn. Jos sänkyyn laitan niin tulee sieltä heti pois ja jos vien lapsen takaisin sänkyyn niin siitä tulee hauska "leikki", tyttö juoksee pois sängystä ja nauraa hillittömästi kun viedään takasin. Se on enemminkin hauskaa lapselle (ja vanhemmille raivostuttavaa). Yleensä jos ollaan esim. kaupungilla tms niin tyttö nukahtaa sitten rattaisiin tms.
Usein päikkärit jää nukkumattakin jos esim. ollaan kotona eikä nukahda rattaisiin kun ei vaan suostuta nukkua. Ja iltasin saattaa valvoa klo 23 asti tai pidempäänkin, ellei pidetä sylissä ja nukuteta siihen. On aika painava sylissä nukutettavaksi.

Oon nyt koittanut päikkäri aikaan istua hänen sängyllään ja en päästä tyttöä pois sängystä. huutaa kauheeta huutoa, viskoo ja heittelee tuttia, mut tunnin mä tänäänkin annoin sen huutaa ja istuin sitkeästi vieressä niin nukahti sitten kun oli ihan puhki. Teinkö oikein? Pitäisikö iltasinkin vaan istua se tunti-kaks siinä vieressä ja oottaa vaan että nukahtaa?

En oikeen koskaan oo kestänyt sitä että tyttöni itkee, siksi ehkä hän saakin niin paljon asioita periksi....

Vinkkejä??

Musta tuntuu että alkaa ihan masentaa tää kotona oleminen kun on syömis ongelmaa tytöllä ja nukkumis ongelmaa, menee kauheesti energiaa näihin hommiin ja tuntuu raskaalta. olis niin paljon helpompaa jos tyttö edes suostuis mennä nukkumaan kivasti..

 

[...]

Ehkei tarvitse enää päikkäreitä? Kokeile jättää pois, ehkä sitten menis aikasemmin ja paremmin nukkumaan illalla, kun väsyneempi. Ei tossa oikein ole järkeä, jos kaikki nukkumaanmenot on tollasta taistelua, vie enemmän energiaa kun hyöty tosta nukkumisesta. Ja jaksasit itsekin paremmin ilman noita taisteluja

 

[..]

Onko teillä millaiset iltarutiinit? Meillä oli myös huono nukahtaja, mutta nauttii iltarutiineista, jotka toistuu joka ilta samanlaisena. Kylpy, iltatoimet ym. Osaa itsekkin ennakoida, milloin mennään nukkumaan. Meillä nukutettiin syliin melkein vuoden ikäiseksi ja se oli aika taistelua. Nyt iltatoimien jälkeen nukutan viereen ja ekan viikon protestoinnin ja huudon jälkeen, on oppinut siihen ihan kiltisti nukahtamaan. Pyörii ja mylttää, mutta ei lähde karkuun ja uni tulee noin 10 minuutissa. Sitten siirrän pinnasänkyyn jatkamaan unia. Mutta siis ennen meillä nukuttiin liikaa päivällä, ja illalla ei sitten ollut tarpeeksi väsynyt kun piti mennä nukkumaan.

 

[ap.]

Mutta tyttö on kyllä tosi huonotuulinen niinä päivinä kun päikkärit on jääneet kokonaan pois, tai sitten nukahtaa lattialle, kesken leikin tai syliin joskus klo 16-17 aikaan ja sitten menee yö unet entistäkin enemmän sekasin.. Joten mielestäni tyttö kyllä tarvitsee päiväunet, herää aamulla siinä klo 7 aikaan, ei jaksa mitenkään olla kivalla tuulella muuten. Mutta se että vaikka tyttö olisikin niin väsynyt että silmät ei pysy auki, tyttö istuu lattialla ja huutaa silmät kiinni..... Jotenki tuntuu että toi nukkumaanmeno ahdistais. Usein sitten nukahtaakin syliin niinkun pieni vauva jos vaan itse jaksaa kanniskella ...... Huoh....

 

[ap.]

Meillä on illalla iltapala, iltapesu ja hampaiden pesu rutiinina. Ruokailukin tosin on sen verran vaikeaa tytön kanssa, että välillä hän syö ja välillä ei .. Maitoakin usein vaatii illalla just iltapalan jälkeen.

Mutta niin, kannattaako tässä koittaa esim. viikko tota et ei esim. päästä sängystä pois ja antaa huutaa? Tottuuko lapsi siihen ajan myötä? Vieressäkään ei varmasti pysy jos yhessä mentäs köllöttelee....

 

["Eee"]

Meillä ton ikänen nukahti omaan sänkyyn niin, että piti mua kädestä kiinni ja juteltiin vielä jotain rauhallista ja saatoin silitelläkin välillä. Sitten 2 v ikäsenä alettiin opetella sitä, että ei enää pidetäkään kädestä kiinni, mutta se on jo ihan toinen tarina.

Mitä jos kokeilisit sellasta, että valot on pois ja ihan pimeessä huoneessa pidät tyttöä sylissä niin kauan, että se rauhottuu ja sitten kun on rauhottunut, mutta ei vielä unessa, niin lasket tytön sänkyyn ja pidät kädestä kiinni?

 

["vieras"]

jos ton ikäinen haluaa käyttää valtaa vanhempiin niin syöminen ja nukkuminen on ne parhaat. Sun pitää rajata lasta, ei hän voi päättää nukutaanko vaiko eikö. sänkyyn mennään ja siellä ollaan. istut itse vieressä puhumatta hänelle. Läsnäolo rauhoittaa mutta leikkiminen ja pelaaminen ei ole mahdollista. Ongelma vaan pahenee jos annat hänen määrätä jo nyt.

 

[ap.]

Oon vaan usein pitänyt sylissä ja siihen nukuttanut, mutta tytön vaatimukset on aika raskaat. Ensinnäkin minun pitää SEISTÄ, jos istahdan kun tyttö on sylissä, alkaa kauhea huuto. Eli mun pitäis siis kävellä/ heijata tyttöä seisten kokoajan ja nukahtamiseen voi mennä puoli tuntiakin !! Menee kädet ihan väsyneiks ja usein menee itelläki hermot ku ei ite jaksa tollasta yli 10 kilosta pitääs sylissä.

 

["vieras"]

Kyllä mä itse alkaisin nukuttamaan. Tuo Eee:n vinkki on musta aika hyvä. Itse olen pitänyt helpompana sitä, että nukutan lapsen kuin palautan koko ajan takaisin sänkyynsä. Mutta sinun aikuisena pitäisi päättää, että nyt nukutaan. Lapsi yrittää selvästi pompottaa. Istut vaan alas ja annat lapsen huutaa. Vaikka itsekin inhoan lapsen huutoa, niin jos alkaa itkua käyttämään vallan välineenä, jotta saa tahtonsa läpi, niin sitten saa itkeä. Toki olen lähellä.

 

[ap.]

No, kai se täytyy kokeilla sitä että istun ite sängyn vieressä ja annan lapsen huutaa. Oon nyt pari kertaa tehnyt niin, nukuttaminen on kestänyt tunnin molemmilla kerroilla..

 

["vieras"]

missäs isukki on?

 

[Karju]

En oikeen koskaan oo kestänyt sitä että tyttöni itkee, siksi ehkä hän saakin niin paljon asioita periksi....

Tää se ehkä onkin, että menet toisen kiukkuumiseen mukaan. Lapsi tietää, millä saa tahtonsa periksi. Ei kovin harvinaista äideille, ehkä just siks isät on parempia nukuttajia ;-)

 

["diipadaa"]

1v8kk lapsella tutti?! :O Rytmit näyttävät ainakin puuttuvan ihan kokonaan.

 

["Jenis"]

Anteeks nyt, mutta... miten ihmeessä oot jaksanutkin seisten nukuttaa tuon ikäistä?! Mä pitäisin kevyen mutta tiukan unikoulun. Lapsi sänkyyn, peitto päälle, hyvää yötä. Toistetaan niin monta kertaa kuin vaatii. En jäisi viereen istuskelemaan edes.

 

[ap.]

No meidän tapauksessa isä on kyllä paljon lepsumpi viellä kun minä. On tuo tyttö sellanen isän prinsessa. Mut tiiän et pitäs tiukentaa tätä ettei lapsi saa tollasia nukkumis aikoja päättää.

Ja joo sitä ihmettelen itsekin että miten hemmetissä oon jaksanu tähän asti SEISTEN nukuttaa ja kantaa tota tyttöä niin päiväunille kun yöunillekkin. On mulla kyllä mielestäni habaa tullut Ja mies joutunut kans kanniskelee varsinkii iltasin tyttöä, mut mies sen viellä jaksaakin..

 

[ap.]

Ja joo tytöllä on TUTTI. Ei meillä niin kiire ole ollut sen vierottamisessa kun on niin tärkeä tytölle, ja just viikko sitte puhuttiin asiasta hammaslääkärissä eikä hänkään huolissaan ollut. ja tyttö käyttää sitä lähinnä siihen nukahtamis tilanteeseen, sitten yöllä se ei ole suussa eikä päivälläkään paljoa.

 

["minä"]

Itsekin olen nukuttanut lapset vielä viereen tuossa iässä, koska minusta noin pienelle yksinolo nukahtamisen yhteydessä ei ole välttämätöntä. Mutta olen nukuttanut sänkyyn.

Kyllä aikuisen pitää päättää kuinka toimintaan. Lupaan, että joudut kuuntelemaan itkua pidemmän päälle paljon vähemmän kuin nyt, jos et joka itkusta anna periksi. Lapsen hätä ja siihen liittyvä itku on oma juttunsa, siinä pitääkin lohduttaa. Sanot, että lapsi ei anna edes istua nukutuksessa. Et voi antaa pienen lapsen pompottaa sinua noin.

 

[Arwen Undomiel]

Älä missään nimessä jätä päiväunia pois noin pieneltä.
Nyt alat vaan kantamaan takaisin sänkyyn, kyllä se lapseltakin hymy hyytyy kun palautetaan ilmeettä sänkyyn sen 100krt yhdessä illassa. Sitä voi kestää illaan tai vaikka viikko mutta palkitsee lopulta ja välissä ei saa lipsua. Palautat vaan sänkyyn mitään sanomatta ja ottamatta edes katsekontaktia.

Meillä toimi ja nyt 2,5v on mennyt jo yli 6kk reippaasti omaan sänkyyn nukkumaan ja jää sinne

 

[Sannu80]

Rauhoita läsnäolollasi nukkumistilanne ja jos lapsi huutaa, niin anna huutaa. Se on kuitenkin tottunu "päättämään" näistä hommista ja kokeilee sitä vanhaa keinoa eli huutamista, mutta huomaa varmasti muutamassa päivässä, että turhaa touhua =)

Meillä hyväksi koettu homma on nojatuoli lapsen sängyn vieressä. Istut siinä rennosti ja samalla rauhoitat lasta. Laitat vaikka tuolin niin, ettei lapsi pääse karkaamaan. Lapsi rauhoittuu varmasti muutamassa päivässä siihen tilanteeseen. Ja käytät samaa hommaa niin päiväunille kuin yöunille mennessäkin. Ja molemmille unille mennessä tarkka kellonaika, jolloin menette sänkyyn.

Ite olen kova kutomaan ja nuo nukkumaanmenot on mun huilihetkiä istua rauhassa ja kutoa tovi =) Muistat vaan pysyä rauhallisena silloin alussa ja laitat vaikka omatkin silmät kiinni ja laulat vaikka unilaulun ja silittelet hetken ja niin edespäin. Totuta kuitenkin lapsi siihen, että nukahtaa ilman silitystä ja kun homma toimii kunnolla, ala pikkuhiljaa ilta illan jälkeen hiissata tuolia kauemmas sängystä =) Lopulta ovensuuhun ja siitä oven toiselle puolelle ja niin edelleen.

Esikoinen suuri uniongelmainen oppi tällä tavalla nukkumaan uudestaan omaan sänkyyn silloin pikku uhmiksena. Nyt tämä kakkonen, joka on ennen nukahtanu ittekseen, on kans alkanu värkätä vauvan syntymän jälkeen nukkumahommien kanssa ja tämä tyyli on nyt menossa. Ja ihan mukavasti on mennyt, kunhan ei hermoile =)

Ja nuo ruokahommat kannattaa kans hoitaa samalla kertaa kuntoon. Jos syö syöttötuolissa vielä, niin hommaat vaikka turvavyöt ja laitat kiinni, ettei pääse hyppäämään siinä ja syöttä vaikka yhdessä. Jos lapsi ei suostu syömään ite, niin auta alkuun ja houkuttele vaikka käsin syötävillä jutuilla ite syömään ja kehut tietenkin maasta taivaaseen jonkun pikku leipäpalan syömisestä =)

Kuka tahansa meistä on nälkäisenä kiukkuinen eikä mikään huvita, mutta kun saa vähän ruokaa uppoamaan, niin mielikin paranee ja sitä pystyy taas yhteistyöhön muiden kanssa. Ja jos siihen päälle on uhmaikä menossa, niin se nälkä on jo pieni maailmanloppu ja huuto ja kiukku on taattua. Ainakin meillä kiukkuiset ruokatilanteet rauhoittaa se, kun auttaa pahimman nälän/kiukun yli, niin silloin lapsikin rauhoittuu ja alkaa syödä ite.

 

["kkk"]

TTuota joo. Tiedän että seuraava kommentti on hieman takapakkia, mutta auttaisiko tuttipullo nukahtamiseen. meillä nimittäin oli myös hankala nukahtaa, mutta tuttipullo auttaa.

 

["Jenis"]

[QUOTE="kkk";23416857]TTuota joo. Tiedän että seuraava kommentti on hieman takapakkia, mutta auttaisiko tuttipullo nukahtamiseen. meillä nimittäin oli myös hankala nukahtaa, mutta tuttipullo auttaa.[/QUOTE]

Et kai oo tosissasi? Mitä järkeä opettaa ruokailemaan sängyssä? Hampaat tykkää kans.

 

[Slummien miljoonitär]

Syöminen, nukkuminen, pukeminen ja kuivaksi opettelu, niissä asioissahan lapsi yrittää käyttää valtaa. Tuo kuvailemasi touhu on juuri sitä vallan hakua uhmaikäisellä lapsella. Älä vaan suostu siihen koska pohjimmiltaankin lapsi hakee vain rajoja.
Oletko kokeillut jotain cd:tä jossa olisi rauhoittavaa musiikkia tai satu? Tai sitten yhdessä katselette mukavaa kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Moneltako alatte iltarutiinit ja moneltako lapsi herää päiväuniltaan? Itse lasken että päiväunilta heräämisen ja illlalla nukkumaanmenemisen välissä on 6h, ja meillä siis 2v tyttö. Koskaan ei oo ollut mitään taisteluja iltaisin, meidän typy on vissiin harvinaisuus kun itse sanoo "Nyt väsyttää..."
Kokeile rauhoittaa ilta ja tehdä aina ne samat rituaalit jos siis vielä ette tee. Ettekä missään nimessä päästä tyttöä juoksentelemaan, silloin hän pian satuttaa itseään ylikierroksilla ollessaan. Kaiken a ja o on vain se että vanhemmat pysyvät rauhallisina ja johdonmukaisina. Tsemppiä!

 

[vieras2]

Meillä 1v 8kk poika ja vaikka on erilaisia unikoulujakin käyty läpi niin yhä on homma se, että minä istun lattialla (pinniksestä on ollut laita veke 1v asti) sängyn vieressä kunnes nukahtaa. Enää ei oikeastaan tarvitse laulaa tai silitelläkään, mutta kunhan olen siinä. Päiväunille mennään huudon kanssa jos ajoitus ei satu olemaan optimaalinen, silloin saatan siis joutua pitämään väkisin makuulla, mutta rauhoittuu äkkiä. Yöunille menee helpommin. Meillä annetaan unihalit ja pusut ja heitetään unihiekkaa. Sammuttaa itse huoneesta valot polleana ja kiipeää laidan yli petiin. Tänän unillemenoon menee ajallisesti mitä tahansa alle viidestä minuutista 40 minuuttiin.

Vähän stressaa kun kesällä syntyy vauva, että mites sitten nukuttelut tapahtuu. Todennäköisesti siirrään kohta lepotuolin pojan huoneeseen ja alan istua siinä siihen unen tuloon saakka niin voin vaikka istua syöttämässä vauvaakin siinä samalla. Kai tässä toisaalta on kohta se iltasaturutiininkin luominen ehkä mahdollista jos jaksaisi keskittyä jo poika.

En jaksa huolestua tästä meidän tyylistä kun ei siihen ajallisesti mene hirveästi. Jos päiväunille meno on välillä hankalaa niin olen sitten lykännyt uniaikaa puolella tunnilla tai tunnilla. Ei vaan kannata edes yrittää nukuttaa tuota jos se ei ole kunnolla väsynyt.

Oli tapa mikä tahansa niin aikuinen sen päättää eikä saa antaa periksi. Jos kaksi kertaa on mennyt jopa tunti niin eihän se vielä ole paljoakaan!

Tsemppiä!

 

[Slummien miljoonitär]

Ehkei tarvitse enää päikkäreitä? Kokeile jättää pois, ehkä sitten menis aikasemmin ja paremmin nukkumaan illalla, kun väsyneempi. Ei tossa oikein ole järkeä, jos kaikki nukkumaanmenot on tollasta taistelua, vie enemmän energiaa kun hyöty tosta nukkumisesta. Ja jaksasit itsekin paremmin ilman noita taisteluja

1v8kk on kyllä ihan liian pieni olemaan ilman päikkäreitä. Ehkäpä päivään voisi lisätä enemmän aktiviteetteja että lapsi olisi oikeasti väsynyt, paljon vaan ulkoilua ja hyötyliikuntaa. Esim metsässä kävely väsyttää ihan varmasti pientä taaperoa ja uni maistuu. Iltaa kohden sitten rauhoittaa menoa ettei mee ylikierroksille.

 

[Slummien miljoonitär]

No meidän tapauksessa isä on kyllä paljon lepsumpi viellä kun minä. On tuo tyttö sellanen isän prinsessa. Mut tiiän et pitäs tiukentaa tätä ettei lapsi saa tollasia nukkumis aikoja päättää.

Ja joo sitä ihmettelen itsekin että miten hemmetissä oon jaksanu tähän asti SEISTEN nukuttaa ja kantaa tota tyttöä niin päiväunille kun yöunillekkin. On mulla kyllä mielestäni habaa tullut Ja mies joutunut kans kanniskelee varsinkii iltasin tyttöä, mut mies sen viellä jaksaakin..

Nyt puhut miehesi kanssa tästä ja sovitte yhteiset pelisäännöt! Eli kumpikaan ei enää vedä lepsumpaa linjaa vaan päätätte yhdessä kuinka toimitte lapsenne kanssa. Teidän tyttö on vielä pieni mutta jos nyt lähdette tuohon pompotteluun mukaan niin olette pulassa parin vuoden päästä, saati sitten myöhemmin!