19v ja 2 lasta? :O

[:/]

Mitä ajattelisit?

Meillä siis toiveena lapset pienellä ikäerolla, esikoinen nyt 1,5v ja olen 18v raskaus oli vahinko, mutta en kyllä kadu päivääkään, hyvin olemme pärjänneet ja rahatilanne hyvä, miehellä vakituinen työpaikka, asuin tilanne hyvä, rahaa jää myös muuhun vaikka itse kht kotona.

Ainoa mikä laittaa jarruttamaan on nuori ikäni, kun lapsi syntyisi olisin vasta vähintään 19v eihän sitä edes tiedä koska raskautuisin.

 

[Timangi-]

En ajattelis mtn. Pikkuveljen avokki oli 17 kun eka syntyi ja 19 kun tuli toinen. Hyvin niillä menee.

 

[ap]

Ja mies siis auttaa kotitöissä ja esikoisen hoidossakin todella paljon, aina kun kotona on. Meillä jaetaan kotityöt aika tasan jne.. Esikoinen hyvä uninen ja helppo lapsi, joten varmasti jaksaisimme 2 lapsen kanssa.

 

[22v]

No ajattelisin että on nuorena lapset saanut. En yhtään kummempia kuin esim. 30v kahden lapsen äidistä...

 

[M]

Anna mennä vaan, mitä sitä iällä väliä jos itse tuntee olevansa tarpeeksi "aikuinen"

 

[Julia]

Eipä tuo niin kummallista ole Esikoiseni sain 19 vuotiaana ja toisen lapsen 22 vuotiaana

 

[una]

mä sain esikoisen 16v, sitten seuraavan 18v ja kuopuksen 20v nyt oon 26

 

[siitä vaan]

Mä olin 20v ku kuopus syntyi...

 

[minä]

Jos on yksi lapsi nuorena, niin voi joku ajatella vahinkoa, mutta kun niitä on kaksi niin monet ehkä ajattelevat, että lapsirakkaita ihmisiä ja varmana ovat jo tienneet ensimmäisestä lapsesta , että mitä se arki lasten kanssa on.

 

[e]

Sehän vois olla jopa hyvä jos hankkisitte toisen lapsen saman tien. Pieni ikäero on sisaruksilla tietty kiva, kun niistä on sitten seuraa toisilleen. Ja voisit olla pienen kanssa kotona + pitää isoakin vielä kotona ennen päivähoitoon vientiä.
Ja jos ette enempää kuin kahta lasta halua, niin säkin pääsisit sitten esim. opiskelemaan vielä aika nuorena.

 

[rehellisesti]

Ajattelisin et pirun surullisista et jäät vaan kotiin vauvoja tekemään etkä edes yritä mitään muuta saada aikaseksi elämässä, et pärjää koulussa, vieroksut töitä jne. Eihän tämä välttämättä pitäisi paikkansa, mutta niin mä ajattelisin.

 

[MaisaMerkitön]

Tiedän 20-vuotiaan naisen, jolla on kolme lasta, joista yksi vielä vaativa vaikeasti vammainen.

 

[ap]

Ajattelisin et pirun surullisista et jäät vaan kotiin vauvoja tekemään etkä edes yritä mitään muuta saada aikaseksi elämässä, et pärjää koulussa, vieroksut töitä jne. Eihän tämä välttämättä pitäisi paikkansa, mutta niin mä ajattelisin.

Se tässä juuri onkin että jos nyt lähden jatkamaan opiskelujani, haluan käydä koulun loppuun ja olla jonkin aikaa töissä. Enkä toistamiseen keskeyttää, näin lasten ikäeroksi tulisi vähintään 5-6 vuotta, joka taas tuntuu kovin isolta ikäerolta, ja sitten lähtee taas kaikki alusta..

 

[ap]

Ajattelisin et pirun surullisista et jäät vaan kotiin vauvoja tekemään etkä edes yritä mitään muuta saada aikaseksi elämässä, et pärjää koulussa, vieroksut töitä jne. Eihän tämä välttämättä pitäisi paikkansa, mutta niin mä ajattelisin.

Se tässä juuri onkin että jos nyt lähden jatkamaan opiskelujani, haluan käydä koulun loppuun ja olla jonkin aikaa töissä. Enkä toistamiseen keskeyttää, näin lasten ikäeroksi tulisi vähintään 5-6 vuotta, joka taas tuntuu kovin isolta ikäerolta, ja sitten lähtee taas kaikki alusta..

Jatkoa: Eli jos nyt tekisi "lapsiluvun täyteen" voisi sen jälkeen keskittyä opiskeluun ja töihin.

 

[una]

Ajattelisin et pirun surullisista et jäät vaan kotiin vauvoja tekemään etkä edes yritä mitään muuta saada aikaseksi elämässä, et pärjää koulussa, vieroksut töitä jne. Eihän tämä välttämättä pitäisi paikkansa, mutta niin mä ajattelisin.

Se tässä juuri onkin että jos nyt lähden jatkamaan opiskelujani, haluan käydä koulun loppuun ja olla jonkin aikaa töissä. Enkä toistamiseen keskeyttää, näin lasten ikäeroksi tulisi vähintään 5-6 vuotta, joka taas tuntuu kovin isolta ikäerolta, ja sitten lähtee taas kaikki alusta..

tee ne muksut nyt samaan syssyyn. oikeesti paljon helpompaa. mullakin nyt nuorin 6v ja muut jo koulussa, itse pystyn keskittyy nyt töihin-eikä tarvi työnantajankaan pelätä että jään äippälomalle enää

 

[vieras]

tee ne muksut nyt samaan syssyyn. oikeesti paljon helpompaa. mullakin nyt nuorin 6v ja muut jo koulussa, itse pystyn keskittyy nyt töihin-eikä tarvi työnantajankaan pelätä että jään äippälomalle enää

joo mut ap:lla ei ole edes sitä koulutusta vielä..... kyllä itse menisin opiskelemaan itselleni ammatin välissä ja sitten katsoisin lapsen tekoa uudestaan. Se on myös rankkaa kun lapset on pieniä ja itse opiskelet. Rahaa ei tule enempää mutta sitä kyllä menee enemmän kuin nyt. tai mitä jos käy niin ikävästi että miehen kanssa tulee ero tm.

ja näin siis itse tekisin ja tämä on yksi näkökulma asiaan ettei tarvitse kenenkään repiä housujaan

 

[kolmen 33v äippä]

Ajattelisin et pirun surullisista et jäät vaan kotiin vauvoja tekemään etkä edes yritä mitään muuta saada aikaseksi elämässä, et pärjää koulussa, vieroksut töitä jne. Eihän tämä välttämättä pitäisi paikkansa, mutta niin mä ajattelisin.

Se tässä juuri onkin että jos nyt lähden jatkamaan opiskelujani, haluan käydä koulun loppuun ja olla jonkin aikaa töissä. Enkä toistamiseen keskeyttää, näin lasten ikäeroksi tulisi vähintään 5-6 vuotta, joka taas tuntuu kovin isolta ikäerolta, ja sitten lähtee taas kaikki alusta..

Jatkoa: Eli jos nyt tekisi "lapsiluvun täyteen" voisi sen jälkeen keskittyä opiskeluun ja töihin.

Fiksulta kuulostaa. Itse olen opiskellut kauan, enkä ehtinyt olla kauan töissä, kun tulin raskaaksi lähempänä 30v. Viimeiset 5 vuotta olen ollut kotona, joten töitä ei ole varmasti helppo löytää... Melkein samassa tilanteessa olen sitten periaatteessa kanssasi (=lisäkoulutusta, kursseja, harjoittelua tms...)...vaan yli 10 vuotta vanhempana... Eli tee ihmeessä lapset kerralla ja sitten opiskelemaan ja suoraan työelämään! Tsemppiä!

 

[pippamama]

Tuossa tilanteessa tekisin toisen lapsen nyt eikä sitten tosiaan 5-10vuoden päästä. Mukavampaa ku lapsille on seuraa toisistaan jne. MUTTA varautukaa oikeesti siihen että toinen lapsi saattaa olla paaaaljon "vaikeempi" (=vaativampi) ku esikoinen. Meilläkin esikoinen hyvin helppo tapaus, nukkui ja söi vauvana. Toinen laps sitten huusi kaiket yöt ekat kolme kuukautta ja on edelleen todella vaativa vauva (ei viihdy juuri ollenkaan lattialla/sitterissä jne..). Ei sillä, että katuisin ratkaisuani, rakastan molempia lapsiani ja olen tyytyväinen pieneen ikäeroon, vaikka rankkaa välillä onkin =)

 

[vieras]

Ei kai vanhempien iällä ole niin merkitystä jos asiat muuten on kunnossa (esim. talous, parisuhde, vastuuntunto). Opiskelu ei ole niin hankalaa etteikö se onnistuisi vaikka olisikin lapsia, jos vaan motivaatiota riittää. Ihan pikkulapsi aikana se tuskin onnistuu, mutta voi ammatin hankkia sitten kun lapset pärjäävät päivähoidossa.

 

[d]

Ja mies siis auttaa kotitöissä ja esikoisen hoidossakin todella paljon, aina kun kotona on. Meillä jaetaan kotityöt aika tasan jne.. Esikoinen hyvä uninen ja helppo lapsi, joten varmasti jaksaisimme 2 lapsen kanssa.

Mitäs sä sitte sitä täällä kyselet jos ootte päättäny jo? Kenen hyväksyntää tarvit? Palstalaisten?

 

[tyt]

Mulla vähä sama tilanne. Nyt 20v ja esikoinen juuri syntynyt. Koulua kerkesin käymään puoli vuotta. Jos ensi syksynä aloitan koulun siihen menee sellaset 3 v. ja haluttais kuitenki lapsille pieni ikäero. Pitänee koettaa raskautua jo viimeisenä kouluvuotena tai jotain. Siltikin ikäeroks tulee 3-4 vuottaa.. JOS raskautuminen edes onnistuu heti!