16v. oppisopimuskoulutukseen

Meillä tuo esikoinen ei ole koskaan oikein pärjännyt koulussa. Fiksu poika ja nopea omaksumaan tietoa, joka liittyy kiinnostuksenkohteisiin, mutta ns. yleissivistävät aineet suorittaa rimaa hipoen. Olemme molemmat tuskailleet jatko-opintojen miettimisen kanssa, mutta tänään mulla välähti, että onhan oppisopimus olemassa. Poika on käytännön asioissa erittäin taitava ja jos nyt onnistumme ensi syksyksi järjestämään paikan, jossa pääsisi opiskelemaan sähköasentajaksi, olisi tulevaisuus järjestyksessä.

Ensimmäisen kerran opinnoista puhuttaessa poika HYMYILI! Ei kuulemma ole palkallakaan väliä, kunhan ei tarvitse joka päivä istua koulussa. Uskon, että työ-opiskelu luonnistuisi oikein hienosti, koska on tosi tunnollinen ja kunnollinen luonne. Nyt vaan peukut pystyyn. Laitoin jo kaupunkimme amiksen opinto-ohjaajalle spostia ja ensi viikolla menen kyselemään oppisopimustoimistolta asioista. Onneksi olen itsekin juuri opiskellut lähihoitajaksi oppisopimuksella, joten osaan opastaa, kun tiedän, mitä se on.

 

Kommentteja, neuvoja, ohjeita????

 

ihan hyvä idea. saa ainakin ammatin. voi sitä opiskella myöhemminkin jos haluaa korkeamman tutkinnon. tärkeintä on ettei jää lorvimaan. mä ite kävin lukion ja se oli mulle hyvä. sit opiskelin sairaanhoitajaksi.

 

mut älä tee liikaa poikas puolesta, se ei opi hoitamaan asioitaan jos ei saa niitä ite hoitaa. laita se menemään ite sinne toimistoon ja jos ei pärjää ni sitte auta mut älä tee puolesta =)

 

Ajattelin, että ottaisin vähän puhelimitse selvää asoista ja poika saisi sitten itse mennä tapaamaan eri tahoja eli työnantajaa, ammattikoulun opoa ja oppisopimustoimiston neuvojaa. Kyllä kivi vierähti sydämeltä meiltä molemmilta. Niin takkuista on pojan koulunkäynti aina ollut.

 

=)

 

Kuullostaa hyvältä =) Mitään neuvoja tai ohjeita mulla ei ole antaa, vaikka olenkin toiminut oppisopimusopiskelijan ohjaajana jonkin aikaa. Jos vain motivaatiota riittää ja paikka löytyy, on varmasti mielekkäämpi tapa hankkia ammatti kuin koulunpenkillä istuminen.

 

No nimenomaan sitä motivaatiota niitä koulujaksojakin varten varmasti löytyisi, kun osaisi yhdistää teoriaopintojen tärkeyden käytännön työhön.

 

Idea on todella hyvä, sillä kaikkia ei todellakaan koulun penkillä istuminen kiinnosta. Ja jos ei kiinnosta, niin sitten ei se tuloskaan ole kauhean hyvä.

Harmi vaan, että nuorten on tosi vaikea saada oppisopimuspaikkoja :/ En halua mitenkään siis pelotella, mutta kannattaa varautua siihen, ettei paikkaa ihan helpolla löydy. Varsinkin kun sähköasentajankin työ on sellaista, ettei siellä työmaalla saa tehdä juurikaan mitään ennen kuin pätevyys jo on hallussa.

Ammatilliset opinnot keskeytyvät monella nuorella niiden teoreettisuuden vuoksi. On siis toivottu, että pääsee tekemään käytännössä ja yllätys onkin suuri, kun huomataan miten paljon teoriaa se ammatinkin oppiminen vaatii. Sähköasentaja ei kyllä ole ihan vähiten teoreettinen vaihtoehto Tsemppiä siis tulee vaatimaan pojaltas, että jaksaa ne teoriajaksot kunnialla. Kannattaa muuten myös muistaa, että onhan ammattikoulussakin työharjoittelujaksoja eikä siellä opiskella muutenkaan vain istuen ja opettajaa kuunnelleen, vaan niitä käytännön taitoja opiskellaan siinä määrin käytännönläheisesti kuin se on mahdollista.

Jos haluatte tutustua, niin tutkinnosta lisätietoa löytyy mm. http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/sahko.pdf

 

Mites joku Lvi ala? Siellä on töitä käsittääkseni ihan tajuttomasti, ainakin täälläpäin- uskoisin että se oppii hyvin käytännössä.

 

Lvi- ja rakennusala vaatii nekin paljon esim. matemaattisia taitoja, mutta ovat kyllä sähköalaa helpommin opittavisssa käytännön kautta. Kannattaa miettiä myös kone- ja metallialaa, jolla työntekijöistä on suorastaan pulaa monin paikoin ja palkkaus on kuitenkin ihan kilpailukykyinen.

Sitten taas esim. autoalalle on käytännössä mahdoton päästä. Monet paikat kyllä kouluttaa oppisopimuksella jonkun tietyn merkin asiantuntijaksi (siis merkkihuollot), mutta tällaiseenkin pääsemiseksi pitää olla se autoalan perustietous jo hankittuna (eli perustutkinto takana tai vankka työkokemus).

 

lvi ala on kyl nyt varmaan paras ku 60-70luvun taloihin alkaa tulla remontteja. ja niistä on pulaakin...

 

Meidän kaupungin amiksessa ei ole tarjolla lvi-linjaa. Tekmannin toimisto löytyy kadun toiselta puolelta ja sinne laitoin eilisiltana kokeilumielessä esittelyn pojasta ja hakemuksen oppisopimukseen. Netissä tehtävässä hakemuksessa oli oikein valmiina oppisopimus-mahdollisuus. Toivotaan, että tärppäisi. Mulla on amiksen nettisivuilta kyllä ihan lista työnantajista, jotka tarjoaa työssäoppimispaikkoja ja ajattelin, että seuraavaksi aletaan sitä soittelemaan läpi.

 

oppisopimus on hieno juttu jos vaan saa paikan. mä hain yläasteen jälkeen. ja tossa peri vuotta sitten ja taas kesällä ..ei ainkaan mun alalle oltu kovin innokkaana ottamassa. kaupan ala ensin ja sitten oli taloushallinnon alaa.
ja hei poika on jo iso ,,laita itse hoitamaan asiansa. mars sinne toimistoon ja sieltä esitettä kotiin ja juttelemaan henkilökunnan kanssa

 

Olen Dietorellen kanssa samaa mieltä, että poika kannattais ehkä laittaa heti itse asialle. Varsinkin ottamaan yhteyttä noihin työnantajiin. Oppisopimus vaatii kuitenkin nuorelta tosi paljon oma-aloitteisuutta, vastuunottokykykä jne. Se että järjestää itse tuota paikaa on aika hyvä testi siinä mielessä, että ei sitä oppisopimusta kyllä ihan helpolla hoideta eikä siinä voi muut auttaa.

Olen ainakin ite pistänyt ysiluokkalaiset ite soittelemaan ja kyselemään. Vaikka se on totta, että tuon ikäisille esim. puhelimella asioiminen on vielä tosi hankalaa. Siitä sitä kuitenkin nopeasti oppii ja työnantajille sillä on iso merkitys, että ottaako se nuori ite reippaasti yhteyttä.

 

Oikein hyvä vaihtoehto varmasti, mutta kannattaa muistaa että se on kaikkea muuta kuin helppoa. Siis tarkoitan että työn ohella jaksaa painaa ne lähiopetuspäivätkin läpi.

 

Nyt juttelin eri tahojen kanssa. Tekmannin sähköpuolen työpäällikkö oli sitä kantaa, että oppisopimus ei ole oikea tapa ihan turvallisuustekijöiden kannalta. Arvostaa kuulemma pojan halua työntekoon ja kehotti ottamaan yhteyttä, jos tarvitaan työharjoittelupaikkaa.

Oppisopimustoimistolta neuvottiin ottamaan yhetyttä aikuiskoulutuskeskukseen ja sinne sitten soitin. Ensi syksynä alkaa kaksikin erilaista sähköasentajan perustutkintoon valmistavaa linjaa. Iltaopiskelu, josta valmistuu vuodessa ja työvoimapoliittinen linja, joka on päiväopiskelua ja yksilöllisellä aikataululla vuosi tai kaksi. Opinnot ovat samat kuin ammattikoulun linjalla, mutta niistä on karsittu pois kaikki ylimäräinen ja keskitytään vain ammattiopintoihin. Tätä suosittelen pojalle. Ikäraja on 17v., mutta poika täyttä sen muutaman kuukauden kuluttua opintojen alkamisesta ja olivat siellä valmiita joustamaan tässä ikäkysymyksessä. Tutkinto on ihan sama kuin ammattikoulussa.

Eiköhän pojasta vielä sähköasentaja saada!