16 vuotiaan seurustelusta

Tämä asia jakaa aina mielipiteet mutta kysyn silti. Mitä mieltä olette 16v ja 23v seurustelusta?

 

Riippuu niin paljon 16vuotiaasta! =) Itse muutin omaan kotiin sen ikäisenä

 

No en kyllä henk.koht pitäisi jos olisi kuse mun tytöstä.

 

minusta riippuu ihan yksilöstä. 16v voi olla jo kypsä ja samalla tasolla henkisesti monenkin 23veen kanssa, mutta toisaalta 23v voi olla jo selkeästi enemmän aikuisten maailmassa. Kannattaa tavata se poika(?)ystävä ja sitten vasta tehdä johtopäätökset - ikä ei välttämättä kerro paljon mitään. Vanhempana et voi kuitenkaan seurustelua kieltää tai rajoittaa (ainakaan musta ei kannata yrittää) vaan tukea lastasi oli tilanne mikä tahansa.

 

En hyvällä katsoisi... Onkohan se 23-vuotias jotenkin jälkeenjäänyt, jos 16-vuotiaat teinit kiinnostaa :X

 

No 16-vuotiaan kyllä LUULISI olevan hieman eri tasolla niin henkisesti kuin elämäntilanteellisestikin..ja ehkä fyysisestikin..
Mut onhan noita "lapsiaikuisia" ja "aikuislapsia" hyvinkin paljon, eikä tuo ikäero nyt niin paha ole kuin veljilläni joka alkoi 16-vuotiaana 28-vuotiaan kanssa seurustelemaan.

 

Noh. Mä aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa just tolla ikäerolla ja olin 16v. Ei mies mun mielestä nyt mitenkään kauhean jälkeenjääneeltä vaikuta.. Nyt oon 24v ja tuntuishan se oudolta edes vilkaista jotain 16-vuotiasta päin sillä silmällä mut jotenkin se tuntui ihan eri asialta. Se tilanne oli silloin jotenkin luonnollinen (silloisessa kaveriporukassa oli ihan sulassa sovussa 15-25-vuotiaita), eikä meistä varmasti nyt kukaan ainakaan enää ajattele nähdessään, että onpa paljon ikäeroa.

Silloin aikoinaan äiti ja isäpuoli varsinkin taisivat epäillä miehen motiiveja, mutta hyväksyivät kyllä nopeasti kun ymmärsivät, ettei mies mun kanssa mitenkään pelleile. Ja kai ne nyt vähän munkin arviointikykyyn luotti.

 

Vähän on siinä ja siinä... Toki yksilöissä on isoja eroja. Jos esim. tyttäresi on kypsä ja vastuuntuntoinen lukiolainen ja mieskin fiksu tapaus, niin ei siinä mitään. Jos taas tyttö on vielä ihan lapsellinen, naiivi ja vietävissä, niin huonompi juttu...

 

Ei hyvä. Omat lapset ovat 16-vuotiaita ja heidän silmillään 23-vuotias on jo melkein ikäloppu

 

Aloin seurustella mieheni kanssa ollessani 16 v ja mieheni 24 v, nyt takana 17 yhteistä vuotta ja omassa tuvassa kolme pikkuihmistä ja liuta muita eläimiä. Vanhempani luottivat arvostelukykyyni, vaikka olinkin aika menevä teini Hyvä niin, päivääkään en ole katunut tapaamistamme.

 

Noh, 16v oli vielä vuosi sitten vain 15, ja pennut tuossa iässä luulee olevansa niin aikuisia ja kypsiä, mutta ei ne resukat van ole. Omaa tyttömäinen seurailisin aika tarkkaan, muut juoskoon aikuisten matkassa.

 

Eihän tuollainen ikäero niin paha. Tuossa iässä ehkä tuntuu suurelta, mutta ei enää myöhemmin. Keski-iässä on jopa 20 vuotta nuorempia, vanhempia pariskunnilla, vanhana se alkaa jo tuntua.
Riippuu tietenkin henkilöiden tasosta, tyttäreni oli 17 ja poika 22, hyvin pärjänneet.

 

En tykkäisi sitten tippaakaan.

 

Mun mielestä liikaa ikäeroa.

 

Lisään vielä, että en varmastikaan ollut kovinkaan kypsä 16-vuotiaana kun aloin 23-vuotiaan kanssa seurustelemaan, mutta ei mun järjessä kuitenkaan mitään vikaa ollut. En mielestäni ollut ollenkaan vietävissä tai vedätettävissä silloinkaan ja mies ei todellakaan ollut pelkästään "sen" perässä tai jotain muuta mitä voisi joku kuvitella. Ei 16-vuotias yleensä ihan lapsi ole, tosin siinä iässä varmasti on suuriakin eroja ja ei monet tunnu vielä tässäkään iässä olevan valmiita esim. vakavaan suhteeseen saati lapsen hankkimiseen tai mihinkään. Joissakin asioissa olen kypsynyt huomattavasti siitä ajasta, mutta ei kai se kasvaminen ja kehittyminen miehen vaihtoa vaadi.. Joskus toivoisin, että olisin tehnyt jotkut "nuoruuden virheet" mieluummin jonkun muun kanssa, etteivät olisi painolastina tässä suhteessa, mutta hyvä näinkin.

Ja meillä tosiaan nyt minä 24v., mies 31v, lapsi pian 2v ja toinen tulossa. Ikäero ei ole ollut ongelma.

 

Poikamme luokalla oli tyttö, joka ihaili poikamme luonnetta niin paljon, että usutti poikamme tutustumaan tähän viiltelijään.
Ylihuoltakantajapoikamme alkoi seurustella viiltelijän kanssa, toi tytön kotiimmekin. Kuukauden seurustelun jälkeen poikamme ilmoitti menevänsä kihloihin. Tuolloin sanoimme painavan sanamme, lapset eivät mene kihloihin. Kun tyttö lähti kotiinsa, keskustelimme asian halki. Viiltelevä tyttö teki itsemurhan entisten huumekavereittensa murjussa. Poikamme sai hältä läksiäiskirjeen, jossa me olimme syyllisiä, muka.

 

Itse aloin 16-vuotiaana seurustella 24-vuotiaan miehen kanssa. Vanhempani luulivat varmaan vuoden miehen olevan 18-vuotias, vaikka kyllä se oikea ikä heti alussa heille kerrottiin. Ei mieheni ulkonäöltään lapsenomainen ollut, mutta ehkä vanhempani eivät "halunneet" minun seurustelevan niin "vanhan" miehen kanssa. Ei koskaan sanoneet mitään negatiivista seurustelusta tai miehestä. Isäkin sanoi sekä minulle, äidilleni että suoraan miehelleni, että onpas mukavan tuntuinen vävyehdokas. Ja nyt ollaan oltu naimisissa jo 6 vuotta ja yhdessäkin siis 13 vuotta. ?

 

[QUOTE="vieras";26759348]En hyvällä katsoisi... Onkohan se 23-vuotias jotenkin jälkeenjäänyt, jos 16-vuotiaat teinit kiinnostaa :X[/QUOTE]











Just näin minäkin ajattelen, eli mulla soi hälytyskellot ja tosi lujaa, miks tuo 23-vuotias ei hakeudu ikäiseensä seuraan, vaan pyörii alaikäisten kanssa? Mun mielestä normaali 23-vuotias ei oo kiinnostunut tuon ikäisistä pennuista, joilla vielä peruskouluki kesken. Tietenki siitä 16-veestä on TOOSI coolia seukkailla noin "vanhan" kanssa ja ehkä esittää ikäistään kypsempää, mut täys pentuhan se on vielä.

 

Saman ikäisenä(16v) tapasin 22v mieheni.Nyt jo 4lasta ja 20v yhdessä

 

Poikamme luokalla oli tyttö, joka ihaili poikamme luonnetta niin paljon, että usutti poikamme tutustumaan tähän viiltelijään.
Ylihuoltakantajapoikamme alkoi seurustella viiltelijän kanssa, toi tytön kotiimmekin. Kuukauden seurustelun jälkeen poikamme ilmoitti menevänsä kihloihin. Tuolloin sanoimme painavan sanamme, lapset eivät mene kihloihin. Kun tyttö lähti kotiinsa, keskustelimme asian halki. Viiltelevä tyttö teki itsemurhan entisten huumekavereittensa murjussa. Poikamme sai hältä läksiäiskirjeen, jossa me olimme syyllisiä, muka.

Outoa puhua ihmisestä "viiltelijänä", niin kuin se viiltely määrittäisi koko persoonan. Ei tietenkään itsemurha ole teidän syytänne, mutta et vaikuta kovin empaattiselta.
Paha viiltelijätyttö (narkkareitakin tunsi!) ja huolta kantava ihanaluonteinen poikamme. Joopa joo...

 

no seksi on kuviossa mukana kyllä ilman muuta.

 

[QUOTE="mami";26759928]Just näin minäkin ajattelen, eli mulla soi hälytyskellot ja tosi lujaa, miks tuo 23-vuotias ei hakeudu ikäiseensä seuraan, vaan pyörii alaikäisten kanssa? Mun mielestä normaali 23-vuotias ei oo kiinnostunut tuon ikäisistä pennuista, joilla vielä peruskouluki kesken. Tietenki siitä 16-veestä on TOOSI coolia seukkailla noin "vanhan" kanssa ja ehkä esittää ikäistään kypsempää, mut täys pentuhan se on vielä.[/QUOTE]

Ihan sinulle tiedoksi, että likalla ei ole peruskoulu kesken, menee lukion tokalle

 

[QUOTE="vieras";26759511]Ei hyvä. Omat lapset ovat 16-vuotiaita ja heidän silmillään 23-vuotias on jo melkein ikäloppu [/QUOTE]

joopa joo... 16-vuotiaat tytöt on usein onnesta soikeina jos päältä 20 v. kundi osoittaa kiinnostusta, sitä vastaavasti jokainen 16-vuotias poika pitää esim. 23-vuotiasta hyvännäköistä tyttöstä varmasti jonain muuna kuin ikäloppuna....

Näin ainakin oli minun nuoruudessa. En kyllä millään tavoin puoltaisi 16-vuotiaan ja 23-vuotiaan seurustelua, vaikka sen "hohdon" nuoren mielessä ymmärränkin. Mun mielestä asia ei ole kovin normaalia sen 23-vuotiaan kannalta katsottuna, sen ikäisen luulisi olevan kiinnostunut jo huomattavasti vanhemmista kuin 16-vuotiaista.

 

Noh siis...

Mun mielestä vuosina ajateltuna tuo ei ole paha ikäero, mutta kun kyseessä vasta teini-iän saavuttanut 16v ja jo todennäköisesti aikuinen, armeijan käynyt, koulut käynyt, työssä käyvä mies niin mun mielestä ON !

Toki voivathan he olla samalla ''aaltopituudella'' ?
En lähtisi tuomitsemaan suoralta kädeltä, tutustuisin ja miettisin asiaa uudelleen
Älä kuitenkaan KIELLÄ tyttäreltäsi tätä ''onnea'' tiedät ja muistat varmaan omat teini vuosien kapinat ?

Onko mies millainen ?

 

Itse olin 14 kun aloin seurustella 19-vuotiaan pojan kanssa. Vanhempani eivät tienneet asiasta. Silloin se oli vain upeaa; vanhempi "aikuinen" kundi oli kiinnostunut minusta! Jälkikäteen tajusin että mies ei ollut ihan täysipäinen; onhan se outoa, että aikuisuuden rajoilla oleva tyyppi kiinnostuu tytöstä, joka on aivan selkeästi vielä lapsi. (Minä ainakin olin siihen aikaan ihan selkeästi vasta varhaisteini, en siis mitenkään kypsä ja vanhemman näköinen. Hyvä jos oli edes puberteetti alkanut!)
Nyt yli kymmenen vuoden jälkeen näen tuota miestä silloin tällöin ja ihan ällöttää, että joskus olin niiiiiin ihastunut siihen. Ei ole jäpikkä nimittäin kasvanut vieläkään aikuiseksi, vaan elelee naurettavissa pilvilinnoissa edelleenkin.

Ap; 16-vuotias on aikuisuuden kynnyksellä, mutta henkisesti vielä aika lapsenkengissä. Vaikeaa voi silti yrittää kieltää seurustelu, sen verran kovapäisiä saattaa tyon ikäiset olla että vaan yllyttyvät kielloista!
Kannattaa kuitenkin tarkkailla tilanetta, katsoa perään ja olla tukena jos sydän murtuu kun kundi vaan halusi nuorta neitsyttä.