.

-

 

Voi sinua :hug: Ei lääkkeitä ole turhaan kehitelty, jos ne auttaa selviytymään niin käytä ihmeessä! Ei lääkitys tee huonoa äitiä , vaan se, ettei äiti huolehdi itsestään!!

 

Et ole lainkaan huono äiti jos paniikkihäiriöön saat lääkettä. Mieti ennemmin mitä voi tapahtua jos et ota lääkitystä.

 

Tutun kuulosta :hug: Mie en nyt syö ku raskaana olen,ellei sit tulis oireita ettei voi olla.
Mutta siis mie oon kolmeen eri kertaan syöny lääkettä ja aina välillä ollu ilman.Sit on taas menny elämä hankalaksi ja just tuota samaa aina pähkäilly,et olenko jotenki huono jos en ilman lääkkeitä pärjää.Mut sit ku lääke on taas menny niin olen ollu parempi äiti,ku en ole kireä ja stressaa ja vahdi koko ajan omaa oloa.
Ja toki vielä stressaavat elämäntilanteet voi laukasta taas paniikin ja ahdistuksen.
Kannattee varata lääkärille aika ja jutella,et alotatko jonku lääkkeen vai koetko pärjääväsi ilman

 

ei ärsyttyneisyyteen kuole. Eikä missään sanota, että täytyy olla lääkkeetön luomuäitee

 

Itse syön Cipralexia yleiseen ahdistuneisuushäiriöön ja kuolemanpelkoihin. Enkä TODELLAKAAN koe olevani sen takia huono äiti vaan päinvastoin; en ole niin ahdistunut, stressaantunut, kireä, masentunut ja jaksan olla lapsienikin kanssa paremmin. Ja iloita asioista mistä en ilman lääkkeitä pystyisi.

Ei lääkitys ole huonon äidin merkki. :hug:

 

Voithan alkuun kokeilla pelkällä propraalilla, jos sillä pärjäisit. Otat sitä, kun tuntuu siltä. Jos elimistö tuottaa liikaa tai liian vähän jotakin ainetta, vajaus tulee korvata lääkkeillä. Diabetikot tarvitsevat insuliinia ja masentuneet serotoniinia, sinä tarvitset jotain muuta, jolla elimistösi saadaan normalisoitua. Se ei ole häpeä eikä huonon äidin merkki, päinvastoin. Huono äiti jättää itsensä heitteille, jolloin se heijastuu lapsiin.

 

Onko joistakin teistä, joilla lääkitys, tehty ls-ilmoitus tämän vuoksi? Siis että lääkäri on tehnyt? Ystävästä tehtiin, hän oli hakenut masennukseen(lievä) apua ja lääkäri oli tehnyt ls-ilmoituksen. Ystävän puheen mukaan hän ei ollut itkenyt tms. Nyt heillä käy ptt, vaikka ystäväni sanoo, ettei sellaista tarvitse...Lapset 2 v. ja 4 v. tällä ystävällä.

 

up

 

Onko joistakin teistä, joilla lääkitys, tehty ls-ilmoitus tämän vuoksi? Siis että lääkäri on tehnyt? Ystävästä tehtiin, hän oli hakenut masennukseen(lievä) apua ja lääkäri oli tehnyt ls-ilmoituksen. Ystävän puheen mukaan hän ei ollut itkenyt tms. Nyt heillä käy ptt, vaikka ystäväni sanoo, ettei sellaista tarvitse...Lapset 2 v. ja 4 v. tällä ystävällä.

no ei todellakaan tehdä mitään lastensuojeluilmoitusta lääkityksen takia! ensinnäkin sun ystävällä on varmasti ollut jotain muutakin siinä jos ls ilmoitus tehty.

Ystäväni kertoi, että syy on hänen masennuksensa, näin sanottu myös sossusta. Ystäväni on yh, ja ei tukiverkkoa. Jos tuo on jotain varhaista puuttumista, en tiedä.

 

Aihe vapaalla oli joskus äiti, joka kertoi, että neuvolasta tehty ls-ilmoitus, koska äiti kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Ilmoitus todettiin turhaksi. Minusta on outoa, jos hakee apua, niin tehdään ls-ilmoitus. Toki ymmärrän sen, jos äiti on ihan psykoosissa ja kotona kaksin vauvan kanssa ja ei sukulaisia tms. auttamassa ja lapsen isää ei kuvioissa.

 

Mun mielestä ei ole huono äiti joa käyttää lääkkeitä, päin vastoin!
Huono äiti on se, joka ei käytä lääkkeitä vaikka tietää että niistä olisi apua itselleen ja tässä tapauksessa koko perheen hyvinvoinnin takia lääkitys olisi hyvä juttu.

 

Mun mielestä ei ole huono äiti joa käyttää lääkkeitä, päin vastoin!
Huono äiti on se, joka ei käytä lääkkeitä vaikka tietää että niistä olisi apua itselleen ja tässä tapauksessa koko perheen hyvinvoinnin takia lääkitys olisi hyvä juttu.

no ei tästä tilanteesta ole kyllä kärsinyt lapsi missään vaiheessa.

Niin. Vielä.
Mutta kuten itsekin sanoit, toi voi hoitamattomana pahentua.

 

Mun mielestä ei ole huono äiti joa käyttää lääkkeitä, päin vastoin!
Huono äiti on se, joka ei käytä lääkkeitä vaikka tietää että niistä olisi apua itselleen ja tässä tapauksessa koko perheen hyvinvoinnin takia lääkitys olisi hyvä juttu.

no ei tästä tilanteesta ole kyllä kärsinyt lapsi missään vaiheessa.

Niin. Vielä.
Mutta kuten itsekin sanoit, toi voi hoitamattomana pahentua.

niin aivan. toisaalta ajattelin myös että johtuuko nämä tunteet nyt mun tupakoinnin lopettamisesta. henkiset viekkarit?

Niin joo, aivan. Voihan se olla ohimenevääkin
Jospa odotat ja tutkailet tilannetta viikon-pari, ja otat sitten yhteyttä lääkäriin jos ei ole helpottanut lainkaan?
Tsemppiä!
Tiedän kyllä, että on iso kynnys hakea apua.. Niin se oli mullekin kun masennuksesta kärsin. Jos sama homma toistuisi mulla, luulen, että olisi edelleen aivan yhtä iso kynnys :ashamed:

 

Kuuleppas nyt hyvä kanssaeläjä =) tosta lääkityksestä sen verran että jos sulla on jalka poikki niin käytätkö kainalosauvoja? Jos et näe hankit silmälasit?
Ne lääkkeet on myös apuväline voisi sanoa kainalosauvat jolla pääset hankalasta oireesta eroon=) Älä hyvä ihminen lääkkeitä hylkää jos niistä on sulle apua. Lapsesti tarvii äidin joka jaksaa ja kykenee toimimaan normaali elämässä kutekuinki normaalisti, ennemmin kuin lääkkeettömän luomuäidin. Ja vielä jos sulla on astma niin otatko vastaan lääkärin määräämän lääkityksen? Miksi et siis hanki myös paniikkihäiriöön lääkettä jos vielä tiedät että se auttaa? Eikä sitä tuskin koko loppuelämää tarvi syödä, sulla on siitä jo kokemustaki jos oot sen voinu lopettaa pitkäksi aikaa.

 

hoppista

 

Minulla on ilmeisesti ahdistuneisuushäiriö, pärjään melko hyvin ilman lääkkeitä, en ole koskaan käyttänyt lääkkeitä. Olen iloinen ja pirteä ja jaksan käydän töissä, ja olen läsnäoleva äiti(meillä siis lapsia) ja avioliittokin sujuu miehen kanssa, mutta huolestuttaa, että tehdäänkö minusta ls-ilmoitus, jos nyt kerron lääkärille, että olen ahdistunut(lähinnä stressaan jatkuvasti kaikkea, mm. työasioita, kuolemaa pelkään jne.) Ja siis haluaisin jonkun pienen lääkityksen vaikka silloin tällöin otettavaksi, kun on oikein paha ahdistus. Kertokaa kokemuksianne ja tsempatkaa. Yksityiselle menen ja tuttu kiva lääkäri on.

 

Minulla on ilmeisesti ahdistuneisuushäiriö, pärjään melko hyvin ilman lääkkeitä, en ole koskaan käyttänyt lääkkeitä. Olen iloinen ja pirteä ja jaksan käydän töissä, ja olen läsnäoleva äiti(meillä siis lapsia) ja avioliittokin sujuu miehen kanssa, mutta huolestuttaa, että tehdäänkö minusta ls-ilmoitus, jos nyt kerron lääkärille, että olen ahdistunut(lähinnä stressaan jatkuvasti kaikkea, mm. työasioita, kuolemaa pelkään jne.) Ja siis haluaisin jonkun pienen lääkityksen vaikka silloin tällöin otettavaksi, kun on oikein paha ahdistus. Kertokaa kokemuksianne ja tsempatkaa. Yksityiselle menen ja tuttu kiva lääkäri on.

Ja ap sori, kun tungin ketjuusi, mutta kun tässä käsiteltiin näitä asioita, niin ajattelin kysyä omaa asiaani.

 

Sinuna kääntyisin pikaisesti lääkärin puoleen. Jos kohtaukset alkavat rajoittaa elämääsi niin siitä se lapsi kärsii, ei lääkityksestäsi.
Tsemppiä :hug:

 

Tutun kuulosta :hug: Mie en nyt syö ku raskaana olen,ellei sit tulis oireita ettei voi olla.
Mutta siis mie oon kolmeen eri kertaan syöny lääkettä ja aina välillä ollu ilman.Sit on taas menny elämä hankalaksi ja just tuota samaa aina pähkäilly,et olenko jotenki huono jos en ilman lääkkeitä pärjää.Mut sit ku lääke on taas menny niin olen ollu parempi äiti,ku en ole kireä ja stressaa ja vahdi koko ajan omaa oloa.
Ja toki vielä stressaavat elämäntilanteet voi laukasta taas paniikin ja ahdistuksen.
Kannattee varata lääkärille aika ja jutella,et alotatko jonku lääkkeen vai koetko pärjääväsi ilman

Ihan samaa täälläkin. Cipralex 10 mg menee silloin kun olo pahimmillaan.Eikä se sinusta huonoa äitiä//ihmistä tee.

:hug:

 

Tutun kuulosta :hug: Mie en nyt syö ku raskaana olen,ellei sit tulis oireita ettei voi olla.
Mutta siis mie oon kolmeen eri kertaan syöny lääkettä ja aina välillä ollu ilman.Sit on taas menny elämä hankalaksi ja just tuota samaa aina pähkäilly,et olenko jotenki huono jos en ilman lääkkeitä pärjää.Mut sit ku lääke on taas menny niin olen ollu parempi äiti,ku en ole kireä ja stressaa ja vahdi koko ajan omaa oloa.
Ja toki vielä stressaavat elämäntilanteet voi laukasta taas paniikin ja ahdistuksen.
Kannattee varata lääkärille aika ja jutella,et alotatko jonku lääkkeen vai koetko pärjääväsi ilman

Ihan samaa täälläkin. Cipralex 10 mg menee silloin kun olo pahimmillaan.Eikä se sinusta huonoa äitiä//ihmistä tee.

:hug:

no ei teekkään, pistelinkin omia juttunaji. en oikeestaan tykkää henk. koht asioita kirjoitella mut päivällä nyt tuntui siltä. huomenissa varaan lääkärin. tänää kun olen oikein miettinyt niin oireet passaa kyllä tohon mun nuoruuden aikaiseen paniikkiin ja tämä laukesi kun mummoni joutui teholle ja saattohoitoon ja kuoli. lopetin samaan aikaan myös tupakoinnin..Ja tiedän kyllä etten ole huono äiti vaikka alotankin tuon..ja noi jonkun ls ilmoitus jutut on hölynpölyä! ei teistä ls ilmoituksia tehdä jos haette lääkettä itsellenne