1-vuotiaan väkivaltaisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "neuvoton"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"neuvoton"

Vieras
hei kaikki! kertokaas onko normaalia ja miten voin muuttaa tilannetta:
yksivuotiaani on mielestäni poikkeuksellisen väkivaltainen. muistelisin että esikoinenkin läpsi jonkin verran alta 2-vuotiaana ja uskon sen olevan ikäkauteen liittyvää mutta tämä kuopus menee paljon pidemmälle. puree, nipistää kynsillä,vetää hiuksista- ja tämä kaikki joka kerta kun otan syliin (kun siis pyytää päästä syliin, en toki leikeistä revi sylitelläkseni).
repii hiuksista myös isompaa sisarusta, puree vain minua ja isäänsä. nipistelee vain minua. näiden lisäksi heittelee koko ajan tavaroita, repii verhoja ja kun kiellän, nauraa räkäisesti ja menee repimään toista verhoa, viherkasveja tms. isompi sisarus on kuin enkeli, leikkii pienemmän kanssa siitä huolimatta että pienempi kiusaa, eli leikkiseuraa ja tekemistä pitäisi olla, eikä huonoa esimerkkiä ole kukaan näyttänyt. miten voi olla sisäsyntyisesti tuollainen?!? vai mitä olen tehnyt väärin? kumpikin lapsi saa laatuaikaa molemmilta vanhemmilta erikseen ja yhdessä.
 
1-vuotias ei vielä tiedä miten tulee käyttäytyä eikä siten ole väkivaltainen. Tuo vaihe menee ohitse, mutta yksivuotiasta on kiellettävä sanalla EI ja vietävä hänen huomionsa muualle ei-toivotusta tekemisestä.
 
[QUOTE="tuulevi";22841372]1-vuotias ei vielä tiedä miten tulee käyttäytyä eikä siten ole väkivaltainen. Tuo vaihe menee ohitse, mutta yksivuotiasta on kiellettävä sanalla EI ja vietävä hänen huomionsa muualle ei-toivotusta tekemisestä.[/QUOTE]

Juuri näin !
 
Sinä tunnet ja tiedät oman lapsesi parhaiten. Kokeile yhtä konstia jonkun aikaa ja jos ei tepsi niin vaihda konsti toiseen. Oikeasti, ei kukaan täällä voi tietää, miten juuri sinun lapseltasi saa kitkettyä tuon käytöksen pois. Sanan ei lapsesi kyllä ymmärtää.

Yksi vaihtoehto on koko ajan olla leikeissä mukana kontrolloimassa epätoivottua käytöstä. Ja koko ajan keksiä hänelle tekemistä, jotta on poissa "pahanteosta", pahanteosta ei kylläkään kannata tehdä suurta huomiota.
 
siis lapsi pyytää kädet ojossa päästä syliin. nostan hänet lattialta, hän iskee hampaansa olkapäähäni. irrotan lapsen, sanon napakasti "ei!" ja käännän hänet selin itseeni. lapsi kiemurtelee, nipistää kynsillä käsiäni, ja hampaat irvessä yrittää purra jos ylettyisi johonkin. kiellän taas, ja lasken lapsen pois sylistä. lapsi kääntyy ja puree polveen. ihan niinkuin tarkalleen ottaen miten mä ohjaan huomion toisaalle???? "katsopas mikä kiva lelu tolla isoveikalla on" ei oikein niin sanotusti pure.
 
No jos ennakoisit tulevan ja siten puuttusit jo niihin, eli kun pyytää syliin,
otat valmiiksi jotain kiinnostavaa siihen mukaan, millä saat hänen huomion
heti tuohon muuhun..ja näin jäisi tuo pureminen pois..
 
kiva kun tajusit viimein. kyllä välillä tuntuu että täällä vaan vittuillaan ihmisille joilla on ongelmia. kiitos vinkistä, kokeilen sitä. että piti olla taas kiven takana näin pieni asia...
 
[QUOTE="tuulevi";22841648]Sinä tunnet ja tiedät oman lapsesi parhaiten. Kokeile yhtä konstia jonkun aikaa ja jos ei tepsi niin vaihda konsti toiseen. Oikeasti, ei kukaan täällä voi tietää, miten juuri sinun lapseltasi saa kitkettyä tuon käytöksen pois.
.[/QUOTE]

sä voitkin laittaa tän joka ikiseen ketjuun täällä , on sen luokan viisaus!!
 
[QUOTE="neuvoton";22841737]kiva kun tajusit viimein. kyllä välillä tuntuu että täällä vaan vittuillaan ihmisille joilla on ongelmia. kiitos vinkistä, kokeilen sitä. että piti olla taas kiven takana näin pieni asia...[/QUOTE]

Nuo ovat niitä asioita mihin ei aina osaa vastata, toivotaan että tuo on ohimenevä juttu,
mitä ilmeisemminkin, mutta jos jatkuu, kannattanee jutella neuvolassa.
 
Ei ollut tarkoitus vinoilla millään muotoa.

Toivottavasti tilanne helpottuu. Ihan mietittäväksi ja hyvällä; Pureeko tms. lapsesi jatkuvasti vai tuntuuko sinusta vain sille?

Jos puree tms. niin voisiko lapsesi olla kipeä jostakin, mutta ei osaa kertoa sitä.
 

Yhteistyössä