1-vuotiaan eroahdistustako?

[PimpeliPompeli]

Meidän 13kk ikäinen poika on alkanut olemaan todella "kiinni" äidissä. Jos lähden huoneesta, niin alkaa kova kitinä ja konttaa perään itkien. Kerran jäi isänsä kanssa leikkimään olohuoneeseen ja kun näki että menin suihkuun, itki koko sen ajan kun olin siellä. Ei auttanut isän lohdutukset, lopetti vasta kun pääsi syliini.
Edes vessassa en pääse käymään ilman että hän olisi mukana tai sitten itkee oven takana. Aamukahvit pitää suurinpiirtein juoda poika sylissäni :kieh:
Yöunille nukahtaa vain minun kanssani. Kylässä jos ollaan ja on vieraita ihmisiä (tai joskus tutumpiakin), haluaa kokoajan syliini ja kitisee jalkojen juuressa.

Mutta, kun viikonloppuna poika meni isänsä kanssa mummulaan yökylään ja minä jäin kotiin, siellä kaikki oli mennyt hyvin, eikä minun perääni oltu itketty. Joten tätä eroahdistusta, tai mitä sitten ikinä onkaan, ilmenee vain silloin kun poika näkee kun lähden pois hänen läheltään.

Onko muilla samanlaista? Kokemuksia? Helpottaako vain ajan kanssa, vai voinko itse tehdä jotain??

 

[sorbetti]

Meillä on just näin. Poju täyttää parin viikon päästä vuoden. Eilenkin oltiin mummolassa kylässä ja poju siellä istuskeli mummon sylissä ihan rauhassa ja oli kivaa kunnes äiti tuli näköpiiriin niin sitten alkoi kitinä ja piti päästä mun syliin. Näin siis melkeimpä aina ja ihan kenen kanssa vaan. Kun äiti tulee näkyviin niin huuto alkaa. Jos menen vessaan ja se huomaa niin en voi laittaa ovea kiinni kun muuten poju tulee huutamaan oven taakse. Isin kanssa käy kyllä nukkumaan, mutta jos nukuttelu tilanteessa näkee minut, niin silloin kitisee ja tahtoisi syliin. Jos ei minua näe, niin hyvin nukahtaa isillekkin. Ja jos poitsu on justiin vaikka isin tai jonkun muun kanssa kylässä tai muualla, niin tätä ei ilmaannu. Että se on vaan äitin kanssa. Muistelisin että esikoinenkin olisi ollut tosi kiinni äidissä. Ei ehkä ihan näin paljoa, mutta kyllähän siitä on päästy. En vaan oikein muista millon helpotti kun esikko jo 6v ja itellä huono muisti. :ashamed:

 

[sorbetti]

Nii joo, ja sen muistan esikoisesta että ajan kanssa meni ohi. Sellaista ollaan nyty kokeiltu jos on jonkun toisen sylissä ja alkaa kitisemään perään kun näkee mun vilahtavan jossakin, niin sanon että ole vaan siellä ja hymyilen ja vaikka vilkutan ja jos vaan kitisee, niin se kenen sylissä poika on, yrittää sitten kiinnittää pojan huomion muuhun touhuun. Joskus toimii, joskus ei... :saint:

 

[Viuvauvou]

Helpottaa ja menee ohi ja kannattaa silti isänkin olla lapsen kanssa mahdollisimman paljon, vaikka kitiseekin.