Toggle sidebar

1 vee ulkoilu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja salla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

salla

Jäsen
24.05.2004
147
0
16
Kuinka paljon te muut ulkoilette yksivuotiaan kanssa pihaleikeissä? Meillä jo jonkin verran kävellään (horjuen!), mutta varsinkin ulkona ollaan kontallaan maanrajassa...ja KAIKKI pistetään suuhun, kurarukkaset ja kengät lähtee jaloista, kurakamppeitten pukemiseen (kaksoset!) tuntuu menevän iäisyys...ja tuntuu että yksin ei kahden perässä yksinkertaisesti pysy! Joten ulkoilut on lähinnä rajoittunut rattailla ajelemiseen...

Äidin "laiskuutta" toki osa mutta välillä vaivaa huono omatunto kun kuitenkin tietää miten nuo vintiöt rakastavat tuolla maassa viipottaa :(

 
Moi!
Meidänkin 1-vuotias tyttö kävelee horjuen, ja kengät jalassa kävely on vielä tosi hankalaa, joten konttaamiseksi menee. Me on tähän asti vain rattailla kuljettu, mutta toissa päivänä ja eilen oltiin maassa. Tyttö oli innoissaan, mutta käsineet piti saada pois ja minun piti kävellä kaksin kerroin kainaloista pidellen, koska pelotti, että kaatuu naamalleen hiekkaan. Ruohikolla kengät tarttuivat vielä pahemmin. Tuo suuhun laitto on meilläkin ongelma.
Lukisin mielelläni vinkkejä ulkoiluun liittyen. Mielestäni ei kuitenkaan tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, jos ulkona ollaan vielä kävelyn alkuvaiheessa rattaissa, koska pianhan lapsi oppii kävelemään paremmin, ja sitten ulkoilukin on mukavempaa molemmille.
 
Kohta lapset eivät enää viitsi istua rattaissa kun maassa on mukavampaa. Antakaa lasten vaan konttailla maassa eikä se nyt niin vaarallista jos hiekkaa menee suuhun, meillä ainakin hampaissa narisee vähän väliä. Kiviä täytyy tietty varoa ettei niitä nieleskele.
Kyllä niitä ulkovaatteita saa pestä usein kun aina ei viitsi kurahousujakaan laittaa varsinkin kun nyt on ollut lämmintä ja ne hiostaa. Mutta jos lapsesi viihtyy vielä rattaissa niin mikäs siinä on kävellessä. Vauvakeinu on hyvä ja kyllä ne malttaa hetken hiekkalaatikollakin istuskella kun siinä on vaan jotain leluja.
 
Me puetaan puol tuntii joka aamu ja lähdetään puistoon. Ensin vauva möyrii hiekkiksella lapioimassa hiekkaa suuhun :p , jos sää sallii lasketaan yhdessä liukkaria ja sit keinumaan. Keinusta onkin jo kova kiire katsomaan ISOO AUTOO. Tänään pettymys oli suuri kun auto ei ollutkaan paikallaan. Illalla yleensä tehdään lenkki rattaissa ja vaavi ottaa pienet torkut. Ulkoilua tulee n. kaks tuntia päivässä ... tai siihen ainakin pyrin. Niin, eihän se vauva enää ookaan vauva, vaan pikkupoika, pari päivää yli vuoden =)
 
meillä on tuon neidin kanssa ulkoilu ollut suht helppoa kun kävelemään lähdettiin jo 9kk puolella. Toki olihan siinä jossain vaiheessa se kun kaikki meni suuhun, mutta nyt kun ikää on kohta 1v3kk niin ei oikeestaan juuri mitään laita suuhun ja uskoo jos sanotaan ettei saa laittaa... Ja kävellä jaksaa ja haluaa kovasti. Tosin en kyllä tykkää kaduilla kävelyttää kun nyt on menossa se vaihe ettei millään suostuisi pitämään kädestä kiinni... mutta kyllä me käydään leikkipuistossa ainakin kerran päivässä jos ei muuta menoa ole tai ei vettä sada kaatamalla... Tosin joskus ollaan sitten ihan tuossa meidän taloyhtiön pihalla kun neidille riittää se että saa kävellä ja tutkia lehtiä, keppejä ym..
 
Meillä kans tuo ulkoilu on helppoa jo siitäkin syystä, että poika suorastaan rakastaa pihalla oloa. Oppi kävelemään 11kk joten liikkuminen ulkonakin tapahtuu kahdella jalalla, tosin kumisaappaat jalassa on vähän hankalampaa kävellä.
Pyritään olemaan se kaks kertaa päivässä ulkona, joskus tosin aamupäivä ulkoilut jää väliin kun aamut vähän venähtää.
Kaikkea tutkii ja kyllä saa silmä olla tarkkana kun kaiken laittais suuhunsa. Käveleminen vie tosin voiton ja poika tykkääkin kävellä meidän tosi hiljaisella kadulla pitkiä matkoja noin pienelle.
Keinuminen ja hiekkalaatikko on myös pop.
 
Meillä ulkona käveleskellään, tehdään pihatöitä=syödään multaa, ollaan hiekkalaatikolla=syödään hiekkaa, heitellään palloa, joskus käydään alueen leikkipuistoissa pällistelemässä eli ei kovin kummosia toimintoja vielä. Autot kiinnostaa joten kärryajelu on kivaa. :D
 
Meidän tyttö on istua töröttänyt hiekkiksellä siitä asti kun oppi istumaan. Ja tyttö on motorisesti hyvin kehittynyt. Kaikenlainen maaston vaihtelu ja virikkeet ulkona tekevät hyvää. Antakaa vaan lastenne möyriä, ryömiä, konttailla ja kiipeillä ulkona! Liikkuminen on pohja esim. matemaattiselle ajattelukyvylle. Myönnän, olen kasvatusalan ammattilainen, siksi ehkä vaahtoan vähän liikaakin tästä liikkumisesta, mutta kun muutenkin lapset tätä nykyä liikkuvat vähemmän :( Joten eikun ulos ja liikkeelle heti kun kynnelle kykenee =)
 
Kun esikoinen oli 1-v, oli keskitalvi. Ei vielä kävellyt, oppi vasta keväällä. Silloin käytiin kärryttelemässä eli lapsi istui rattaissa ja käytiin kävelyllä. Lenkit kesti 1-2 tuntia ja välillä saatettiin pysähtyä johinkin leikkipuistoon keinumaan tai laskemaan liukumäkeä tai muuta tämän ikäiselle sopivaa.

Nyt 1-v kuopus on mukana puistossa aamua iltaa kun käydään tuon kohta 3-v isosiskon kanssa puistoilemassa. Kaikki mahdollinen menee suuhun, joten pahemmin ei voi antaa lapsen olla maassa. Yhdessä välissä jo osasi hienosti leikkiä hiekkalaatikolla yms, mutta nyt ei enää voi. Istuu siis keinussa, sylissä tai rattaissa, välillä käy maassa, mutta sitten taas joutuu "istumaan" kun kaikki menee tosiaan koko ajan suuhun.

Pianhan tämä vaihe onneksi menee ohi. Muutaman kuukauden kun kestää, niin luulisi helpottavan. Ainakin lumi tulee maahan ja kaikki pikkukivet jäätyy kiinni, joten eivät enää mene ilman erillistä työtä suuhun, heh... Pääasia on ulkoilman hengittely, kaikki muu on ekstraa!
 
meillä poika 1v1kk ja aamusin ja iltapäivisin ulkoillaan n.1-1.5 tuntia kerrallaan, viikko sitten oppi kunnolla kävelemään ja nyt ulkosallakin viipottaa hurjasti, sitä ennen konttali ympäri pihoja, välillä keinuttiin ja välillä leikittiin hiekkisellä, meneehän sitä hiekkaa ym välillä suuhun, mutta sieltä maastahan se vastustuskyky kasvaa, nyt kun osaa jo kävellä ei kovib kauaa malta pysyä paikoillaan, pitää kävellä ja tutkia paikkoja, välillä sitä ollaan nenällään, mutta ei se menoa haittaa, silleenhän se tasapainokin kehittyy =)
 
Antakaa niiden lasten kävellä ulkona taitojensa mukaan ja ei todellakaan haittaa, vaikka välillä kaatuukin. Oottakaas, kun lapset juoksee, ni sillon vasta ollaankin nenällään eikä sillon voi aina olla varomassa ja suojelemassa.
Hiekan ym. syönti kuuluu asiaan ja eipä sekään maailmaa kaada. Kyllä ne ajan kanssa oppii ettei ulkona saa laittaa mitään suuhun. Syöminen ei todellakaan ole este ulkoiluun....kaikki lapset syö enemmän tai vähemmän.
Päälle sellaset vaatteet ettei haittaa konttailut tai kaatuilut. Ihanaahan se lapselle on päästä tutustumaan maailmaan ihan itse!
 
Kaikilla teillä varmaan on pesukone kotona?Eli vaatteet saa puhtaaksi.Ja jos sen pukemisen kokee raskaana,olisi voinut ehkä miettiä pari kertaa lapsen hankkimista..Ei se äitinä olo ja lapsen parhaaksi toimiminen ole kenellekään mitään lomailua.Mut eikai lasta pidä rangaista sillä että istutaan sit vaan rattaissa tai ollaan sisällä?ja jokainen lapsi maistelee asioita,sehän on ollu selvää halki aikojen.Silti me jotkut äidit viedään muksut ulos,satoi tai paistoi,koska se on LAPELLE HYVÄKSI,raitis ilma siis.Ja asioiden tutkiminen.Siinähän voi aina olla äitinä vähän valppaampana lapsen tutkiessa uusia juttuja,ettei suuhun mene mitään nielun tukkivaa tai muuten vaarallista.Pikku kivetkin sieltä kyllä ulos tulevat ajallaan,ei vaarallista..Jos niitä lapsia tekee,voisi opetella asettamaan lapsen edun omansa (laiskuutensa..) edelle.Ei se kaiken maistaminen niin kauaa kestä kuitenkaan.Ja miten se lapsi oppii ulkona kävelemään paljossa vaatteessa jollei koskaan saa sitä tehdä?Joo,varmasit jo 2v kävelee,sitä nyt en tarkoittanut tiettykään.Ymmärtäkää et lika ON hyväksi(mainoskin niin sanoo:)),ja pienelle kaikki uusi ON tutkimisen arvoista.
 
Hohhoijjaaa!!!! Taas se on anne-68 täällä paasaamassa muille äideille ettei olis pitänyt lapsia tehdäkkään tai ainakin harkita jo ennen niitten tekoa. Kyllä anne on itse pyhimys. Mutta niinhän nuo neljänkympin ympärillä pyörivät äidit usein tuntevat olevansa!!! :laugh: :laugh: :laugh: :laugh: :laugh:

Asiaan:

Meillä 1v1kk lapsi ulkoilee aamupäivisin ainakin sen tunnin ja illalla toisen mokoman. Käydään rataskävelyillä ja hiekkalaatikolla puistossa. Päälle kuravehkeet. Eli semmoista "normaalia" tavallista elämää. En todellakaan tunne huonoa omaatuntoa, jos ulkoilu jää joku päivä väliin tai että sateella ei ulos mennä. Se ei lapsen elämää hetkauta tai minusta mitään laiskaa ja huonoa äitiä tee. Näinä päivinä keksitään jotain muuta.

Ja tuosta pesukoneesta vielä, että varmasti joka taloudesta löytyy muttei kyllä läheskään aina pese puhtaaksi kuraisia vaatteita tai ruohikossa vihreeksi menneitä! Että kuravehkeitä kannatan sen puoleen.
 
Kyllä meidän 1-vuotias ulkoilee siinä missä isompikin. Pihalla saa puuhailla melkein vapaasti. Oppi kävelemään noin 10 kk iässä. Siinäpähän tutustuu hiekkaan, multaa ja nurmeen. Isoveli johdattelee puuhia. Pari kertaa päivässä ovat ulkona kotona/hoidossa. 1-vuotias nukkuu vielä päikkäritkin ulkona vaunuissa... polvet koukussa.... =)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa