½ vuotta on suunniteltu risteilyä ja nyt lapsenvahdeiksi lupautuneet vanhempani peruivatkin sanansa.

["vieras"]

Joo,mä taidan tehdä hinnaston ja jaan sen kaikille sukulaisille ja ystäville. Käyn joskus mummilleni kaupassa,harmi kun mummilla ei vaan taida olla enää muhun varaa.

Kummilapsia en enää ota jos ei hinnasta sovita erikseen ja teen kyllä tulevalle miniälle selväksi jo raskausaikana että alkaa vaan säästää rahaa jos haluaa kakaransa mulle tunkea. Siskolle voisin sanoa että en aja kyllä enää ikinä sen luo kylään jos ei maksa mun bensoja.

Mitähän vielä..joo,pikkuveli piti viedä elokuviin,mutta en tasan vie jos meidän vanhemmat ei maksa siitä mulle palkkaa.

Paljonkohan mä voisin veloittaa mieheltä suihinotosta..? Koska eihän elämässä ikinä voi tehdä ilmaiseksi mitään ihan vaan hyvää hyvyyttään.

 

["ninni"]

Ei muuta kuin että yritä ap jaksaa näitä kommentteja. Ihme juttuja taas täällä..

 

["Jep"]

Oisin sanonu suoraan et haistakaa v ja haukkunu maan rakoon

 

[Mummy Sunshine]

[QUOTE="vvieras";24278278]Minusta tuo kuulostaa tosi ikävältä. Minä nautin nimittäin siitä, että saan olla miehen kanssa ihan kahden.

Mutta aika sompailut olet kyllä vetänyt, jos et 18 vuoden aikana ole IKINÄ lapsenvahtia tarvinnut. Minä tarvitsin lapsenvahtia viimeksi, kun kävin hammaslääkärissä. Myöskään esimerkiksi gynekologille tai työhaastatteluun en ole ottanut lapsia mukaan. Miten sinä olet hoitanut vastaavat tapahtumat ilman lapsenvahtia?[/QUOTE]

Repesin tosta gynekologireissusta lapsikatras mukana

 

[Mummy Sunshine]

Mä olen huomannnut että nykymeno on juurikin tällaista.

Mä olen kutsunut muutamia kertoja esikoisen kavereita meille yöylään /kylään. Esikoinen ei ole koskaan saanut kutsua muuanne.

Olen kutsunut lasten serkun meille joskus yökylään, missään vaiheessa ei ole tullut kutsua serkun luokse yöylään.

Olen kutsunut kuopuksen pk-kavereita meille leikkimään koskaan ei ole tullut kutsua kuopukselle tulla leikkimään kavreille.

Arvataapa tekee mieli enää kutsua ketään?

Ei ehkä tee mieli, mutta se kantaa kyllä hedelmää sitten kun lapsi/lapset on isompia. Teidän koti on sellainen paikka, jossa lapset viihtyvät ja mikäs sen mukavampi murkkuikäisten vanhempina kuin että lapset pysyvät kotona

 

["vieras"]

Todella inhottava tapa pettää lupaukset, se on mielestäni toisissa ihmisissä inhottavin piirre mikä olla voi. Kyllä ymmärrän hyvät syyt, mutta nuo puutarhatyöt eivät sellaisia ole. Niistä he ovat tienneet kyllä varmasti koko ajan, silloin luvatessaankin, kunhan nyt vaan mukavuudenhalu vie voiton ja se oma keksitty tekosyy painaa lupausta enemmän vaakakupissa. Sano sä vanhemmillesi, että aiot kasvattaa omat lapsesi vaikka itse, oppivathan ainakin että lupauksia ei ole tehty rikottaviksi. Olisin tuosta niin vihainen, että isovanhemmilla ei olisi mitään asiaa lasten silmien eteen vähään aikaan ja tekisin sen selväksi heillekin.

 

[julmaa]

Edelleen se metsäkin kuuluu aiheeseen. Provoillessa kannattaa tarkistaa ne sivulauseidenkin faktat, jos ei halua niiden takia itseään paljastaa.

Minä en ymmärrä mitä haet. Vetoatko vanhemmellisi siihen että kaksplussan mukaankin isovanhempien kuuluu huolehtia lastenlapsista maksutta? Auttaisiko se jotakin, no siitä vaan jos kerran asia niin on. Auttaisiko se että voivoteltaisiin että voi voi kun teille jää niin vähän yhteistä aikaa että ei ole mahdollisuus mennä töihin kun on trombin kaatama lasten perintö metsäkin? Vaikka palstalla kaikki sanoisivat että teidän on jostakin saatava yhteistä aikaa, mitä se auttaisi?
Ehdotuksia tilanteen parantamiseksi on yritetty keksiä, jos niistä mikään ei kelpaa, ei voi kun valittaa.

Mun on oltava samaa mieltä. Ensin olin ap:n puolella, mutta on tämä jo kääntynyt häntä vastaan. Mikään apu ei kelpaa. Sääliä vaan pitäis.

 

[Ehdottelija]

Mun ehdotukset tais jäädä muiten jalkoihin, mutta haluisin tietää onko "lastenhoidon jakamisessa" mitään itua - eli, että lapset menee eri paikkoihin tai on yhessä paikassa päivät ja joku toinen hoitaa yöt?

 

[Debra]

Onko ap teidän alueella mitään kerhotoimintaa tms. sellaisille lapsille, jotka eivät ole päiväkodissa? Siinä olisi lapsille mahdollisuus oppia jo vähän (ennen koulua) ryhmässä toimimista ja sosiaalisia taitoja. Voisitte sitten yhdessä tai erikseen hyödyntää sen ajan miehen kanssa. Tai onko teidän kunnassa/kaupungissa mahdollista saada perhetyöntekijää? Voisitte joskus mennä miehen kanssa pariksi tunniksi vaikka harrastamaan jotain yhdessä tms.

Kannattaa kaikki tuollaiset pienetkin vaihtoehdot miettiä, koska ihan pienetkin hetket kahden kesken kaikessa rauhassa ovat tärkeitä. Jos ei laivareissu onnistu, niin koittakaa edes päivää kylpylässä kahdestaan, uitte ja syötte hyvin tms. Jos joku/vanhemmat voisi edes päiväksi ottaa, jos se yökylä onkin se mikä niitä rasittaa liikaa(?).

 

[Up]

Up

 

[jghf]

Teidän pitäisi ottaa sitä kahdenkeskistä aikaa aina silloin, kun lapsenne menevät illasta yöunille ja te miehen kanssa olette kummatkin kotona. Ei se tarvi sen kummempaa kuin hyvää ruokaa ja juomaa plus vaikka kynttilänvaloa ja jonkun leffan. Tai sitten vaan sohvalla kyhjötätte toistenne kyljessä kiinni ja puhutte asioista.

Niin me olemme tehneet. Meillä kolme lasta, jotka nyt 11v, 8v ja 4v. Yhdessä olemme olleet tähän mennessä vähän yli 14 vuotta. Ei meilläkään lapsille juuri hoitajia ole ollut (isovanhemmat ja sisarukset asuvat kaukana), mutta me olemme pyrkineet hoitamaan parisuhdettamme ihan joka ikinen päivä. Jos ei tuollainen yhteinen ilta onnistu, niin halailua ja pienet pusut pystyy kyllä vaihtamaan kesken arkiaskareiden ja lastenhoidonkin.

Mä olen sitä mieltä, että jos parisuhde on takapuolesta ja kaikki odotukset sen kohentamisesta kohdistuvat yhteen matkaan, niin huonosti käy. Paineet matkan onnistumiselle ovat niin kovat, että monilla se menee riitelyksi noilla "parisuhteenkohentamismatkoilla". Aloittakaa toistenne huomioiminen ihan nyt heti, älkääkä odottako huomista, ensi viikkoa tai seuraavaa vuotta. Tsemppiä!