:ashamed:
Mulla on siis yksi ala-asteikäinen lapsi jonka isästä olen eronnut, eikä ole aikomus hankkia enempää.
Ollaan oltu tää viikko syyslomalla ja multa lähtee kohta järki päästä.
Oman lapsen kanssa ei ole mitään ongelmaa, mutta sen kaverit :O
Meillä on melkein joka päivä ollut...
keleillä? =)
Mä oon muuttanut 1900-luvun alussa rakennettuun taloon ja takka on koko huoneen korkuinen laitos... Montakohan pesällistä tuossa pitäs polttaa et lämpenee edes :D
Nyt kaksi pesällistä poltettu eikä takka tunnu ulospäin lämpimältä yhtään....
Kolmatta en taida laittaa vaan katson...
Eli jasmiiniriisiä ja kanafileitä kermassa haudutettuna...
Laittasko uuniin vai pannuun ja sellasenaan vai jalostettuna.. Ideoita? :)
Löytys esim.mozzarellaa ja tomaattia lisäks jos rupee jalostushommiin :)
Esim. "Mene pukemaan päälles." "Joo, mä vaan ensin laitan tän legon tänne...."
Ja siis mitään legojuttua ei välttämättä ole edes kesken, mutta jotain pitää aina keksiä mitä tehdä ENSIN... :headwall: :xmas:
Äsken palo sit pinna ja korotin ääntäni kun ensinensinensinensin... :ashamed:
Tuttua? :D
On meinaan mulle erittäin outo käsite tuo kotona viihtyminen.
Mä oon aina, jo lapsena, ollut erittäin levoton sielu.
Jälkeenpäin aatellu et onkohan mulla joku lievä ad/hd, innostun asioista, alotan ne ja kyllästyn ennenkun pääsen loppuun.
En jaksa ollamöllöttää paikallaan, koko ajan pitää...
Olen ihan hiljattain eronnut pitkästä suhteesta. Eroon ei liittynyt mitään kolmansia osapuolia tai muutenkaan draamaa.
Eräs nainen tuli mulle kertomaan eilen, että mun ex on ollut sen luona viime viikonlopun ja tää nainen halus vilpittömästi kertoa mulle etten kuule muualta... Olin et okei...