Ajattelin tänne perustaa tälläisen itkuketjun kun tämä lapsettomuus tosiaan on yhtä tunteiden vuoristorataa, välillä on toiveikas ja hyväntuulinen, välillä kiukuttaa niin pirusti ja välillä on niin surullinen ettei keksi mitään tarkoitusta elämäänsä. Ja monesti tuntuu ettei kukaan läheinen...