me muutettiin yhteen 4kk seurustelun jälkeen ja kuukauden päästä muutosta olin raskaana. mä olin nuori, meillä oli (ja on vieläki) iso ikäero joten seurustelu oli kaikille aika järkytys, saati sitte ku ilmotin olevani onnellisesti raskaana. sain aika törkeitä kommentteja, suunilleen kaikki tutut...
riippuu varmaaan ihan siitä isommasta. jotkut kävelee pitkiäkin matkoja ton ikäsenä, tai jaksaa ainakin seisoa seisomalaudalla. meillä lapset on 3v9kk ja 2v10kk ja sit 2kk vauva, eikä tulis mieleenkään lähtee mihinkään ilman kaksosten rattaita. meillä isommat on niin villejä, että mulla ei pysy...
mua harmittaa melkein nykyään, ku asutaan omakotitalossa. siinä kerrostalossa missä asuttii ennen tänne muuttoa, tukiverkosto oli valtava! siellä oli muitaki kotiäitejä paljon, ja lähes aina me kokoonnuttiin jonkun luokse aamupäiväksi tai oltii pihalla. lapset leikki yhdessä ja ku oli monta...
\
se riippuu siitä pitääkö värkistään huolta vai ei. mä löysin alapäästä lihaksia vasta synnytyksen jälkeen ja tajusin miten niitä voi käyttää. joten joko ukkoni heppissä on ympärysmitta paisunu valtavasti tai sitte mun värkki on tiukentunu. :whistle: ;)
ehdottomasti toyota! passatissaki on ollu aika paljo moottorivikoja eikä pösössä ton ikäsenä nyt muuta olekaan..... toyotassa ainaki tekniikan pitäis kestää. voi kyllä olla että ton ikäsessä pitää joka ikistä katsastusta varten laittaa jotain. ootas, kaivan jostain tyyppivika listan...
\
siis ette oo edes jakohihnaa vaihtanu?? :o kannattais, se ku pamahtaa ni siinä menee muutaki ku yks hihna. :whistle:
mutta, on ihan totta ettei ajotyyli tai auton kunnosapito tyyppivikoja korjaa. miksi muuten tehtailta tulis takaisin kutsuja jostakin viasta jollekki tietylle...
meillä sama tilanne, eikä olla keksitty vielä muuta ku tila-auto.... tieysti riippuu istuimen koosta mut mä en saanu meidän turvaistuimia mahtumaan edes 940 volvon takapenkille rinnakkain, ja paljon sen leveämpää farkkua on hankala löytää. astetta pienemmässä 850 volvossa on kuulemma keskellä...
ainoat kaks harrastusta mitä meillä on on yhteisiä, moottoripyörät ja purjehdus. tosin jälkimmäinen nykyään enemmän miehen heiniä, lapsia kun ei voi veneeseen viedä.
mun mielestä auttamisen sijasta sun on vaadittava tollasten kohtausten loppumista!
mun mies on äkkipikanen, ja tarpeeksi kun se suuttuu ni myös meillä käy tavarat lentämään. mä itse oon samaa maata, ja lasten synnyttyä oon vaan oppinu että sellaseltaki ihmiseltä josta ei ois koskaan uskonu...
meillä on 2 ja 3 vuotiaat just tollasia..... on vaan pitäny yrittää tehdä niin että kaikki minne ei saa yksin mennä on lukossa. eli ulko-ovi, vessan ovi, vaatehuoneen ovi, yläkerrassa kaikki muiden paitsi lastenhuoneen ovet, keittiössä ruokakaappiki on lukittu. ja muutenki kaikki mahdollinen...
mä toisin esille myös sen seikan ettei vuoden ikäsellä äiti oo enää ainoa aikuinen jolta saa aikaa ja huomiota. tottakai äiti on tärkeä, mut isät ja isovanhemmat on isossa roolissa apuna. ja vastaavasti taas ku vauva kasvaa ni sit voi esikoinen taas puuhata äidin kanssa ihan kaksin ku isälle on...
mä oon eronnu kirkosta äitini mukana joskus kolmevuotiaana. oon silti käyny seurakunnan kerhossa pienenä, leireillä en. mahdollisuus ripariin olis ollu mutten halunnut. mä en kertakaikkiaan usko jumalaan niinku kirkko opettaa, enkä kirkkoonkaan instituutiona. miksi siis kuulua siihen?
mieskään...
\
moottoripyörissä (uusissa) on turvallisuus kehittyny aivan huimasti. tietenkään ne ei kaikkea suojaa, huomattavasti enemmän on kiinni ajajasta itsestään. kunnon ajovarusteilla ja riittävällä ajotaidolla tekee paljon. reikä päässä voi tempoa radalla.
mä huolestuisin ennemmin mopolla ajavan...