Lindtman tylytti Ylellä hallituksen ansioita: Suurituloiset saaneet tuhansia, myyjät kymppejä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Pääministeri Petteri Orpo ja oppositiojohtaja Antti Lindtman väittelivät tiukasti Orpon hallituksen saavutuksista ja päätösten vaikutuksista Ylen A-Studiossa keskiviikkona.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi aiemmin päivällä Ylelle, että hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta.

SDP:n Lindtman oli kritisoinut aiemmin tiistaina, että budjettiriihi on kassanryöstö suomalaisilta.

– Vippaa valtion eläkerahastosta ja viimeisessä riihessä tekee miljardin maksavan yhteisöveroalennuksen. Hallitus ei hidasta velkaantumista, vaan budjettiriihen päätökset kiihdyttävät velkaantumista, Lindtman kuittaili Ylellä.

Lindtman muistutti, ettei Suomessa olisi Euroopan huonointa työllisyyskehitystä, jos Orpon hallituksen päätöksiä ei olisi tehty. Lindtman tiivistää, että päätösten johdosta suurituloiset ovat saaneet nauttia herkuista ja pienituloiset kärsiä säästöistä.

– Ministerien tuloluokkaan on tullut tuhansia euroja pysyvästi, myyjille kymppejä.

Leikkauksia on luvassa lisää, sillä velkaa otetaan yli 12 miljardia tänäkin vuonna.

– Pitää painaa jarrua mutta nyt täytyy painaa myös kaasua, Orpo vertasi.

Orpon hallituksen piti luoda 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tulikin työttömiä sama lukema. Ylellä Orpo myönsi että tavoitteista ollaan hyvin kaukana, ja siihen syynä olivat poikkeuksellisen vaikeat olot Ukrainan sodasta Trumpin politiikkaan.

– Me näemme nyt, että työllisyydessä on tapahtunut käänne, olen tyytyväinen siitä tässä vaikeassa ajassa.


Mikä ihmeen käänne työllisyydessä on tapahtunut, kun se on tipahtanut koronakriisin tasolle ja työttömyys on 2000-luvun ja EU/OECD-maiden korkein, tuplat EU/OECD-maiden keskitasoon nähden? Orpo puhuu omiaan.
 
Pääministeri Petteri Orpo ja oppositiojohtaja Antti Lindtman väittelivät tiukasti Orpon hallituksen saavutuksista ja päätösten vaikutuksista Ylen A-Studiossa keskiviikkona.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi aiemmin päivällä Ylelle, että hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta.

SDP:n Lindtman oli kritisoinut aiemmin tiistaina, että budjettiriihi on kassanryöstö suomalaisilta.

– Vippaa valtion eläkerahastosta ja viimeisessä riihessä tekee miljardin maksavan yhteisöveroalennuksen. Hallitus ei hidasta velkaantumista, vaan budjettiriihen päätökset kiihdyttävät velkaantumista, Lindtman kuittaili Ylellä.

Lindtman muistutti, ettei Suomessa olisi Euroopan huonointa työllisyyskehitystä, jos Orpon hallituksen päätöksiä ei olisi tehty. Lindtman tiivistää, että päätösten johdosta suurituloiset ovat saaneet nauttia herkuista ja pienituloiset kärsiä säästöistä.

– Ministerien tuloluokkaan on tullut tuhansia euroja pysyvästi, myyjille kymppejä.

Leikkauksia on luvassa lisää, sillä velkaa otetaan yli 12 miljardia tänäkin vuonna.

– Pitää painaa jarrua mutta nyt täytyy painaa myös kaasua, Orpo vertasi.

Orpon hallituksen piti luoda 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tulikin työttömiä sama lukema. Ylellä Orpo myönsi että tavoitteista ollaan hyvin kaukana, ja siihen syynä olivat poikkeuksellisen vaikeat olot Ukrainan sodasta Trumpin politiikkaan.

– Me näemme nyt, että työllisyydessä on tapahtunut käänne, olen tyytyväinen siitä tässä vaikeassa ajassa.


Mikä ihmeen käänne työllisyydessä on tapahtunut, kun se on tipahtanut koronakriisin tasolle ja työttömyys on 2000-luvun ja EU/OECD-maiden korkein, tuplat EU/OECD-maiden keskitasoon nähden? Orpo puhuu omiaan.
Kuinka paljon suurituloiset maksaa vuosittain veroja vs. pienituloiset. Suomessa progressiivinen verotus on rajua ja uskon, että hyvätuloiset kyllä kantaa kortensa kekoon. Se, että he saavat pitää vähän enemmän omistaan, ei ole muilta viemistä.

Toiseksi. kunkin hallituksen työ alkaa näkyä vasta loppukaudella. Marin sai käsiinsä parempaan suuntaan menevän maan ja hänen loppukaudellaan kaikki levisi käsiin. Tämä hallitus sai Marinin jäljiltä valtion, jossa kaikki meni perseelleen. Nyt kun talous on vihdoin saatu käännettyä nousuun on selvää, että työpaikat seuraa perässä. Antti tietää kyllä tämän.

Suomen työttömistä ulkomaalaisia on melkein 15 prosenttia ja vieraskielisiä 22,5%. Kaikista työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä on 41%. Näistä osa on sellaisia, joiden pitäisi olla kuntoutustuella tai eläkkeellä. Viranomaisarvioiden mukaan kaikista työttömistä 32-33% on osittain tai täysin työkyvyttömiä.

Tämäkin on asia, joka pitäisi miettiä loppuun. Ihminen on liian sairas saadakseen kelan sairauspäivärahaa ja eläkeyhtiön mukaan liian terve ollakseen kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä.
 
Kuinka paljon suurituloiset maksaa vuosittain veroja vs. pienituloiset. Suomessa progressiivinen verotus on rajua ja uskon, että hyvätuloiset kyllä kantaa kortensa kekoon. Se, että he saavat pitää vähän enemmän omistaan, ei ole muilta viemistä.

Toiseksi. kunkin hallituksen työ alkaa näkyä vasta loppukaudella. Marin sai käsiinsä parempaan suuntaan menevän maan ja hänen loppukaudellaan kaikki levisi käsiin. Tämä hallitus sai Marinin jäljiltä valtion, jossa kaikki meni perseelleen. Nyt kun talous on vihdoin saatu käännettyä nousuun on selvää, että työpaikat seuraa perässä. Antti tietää kyllä tämän.

Suomen työttömistä ulkomaalaisia on melkein 15 prosenttia ja vieraskielisiä 22,5%. Kaikista työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä on 41%. Näistä osa on sellaisia, joiden pitäisi olla kuntoutustuella tai eläkkeellä. Viranomaisarvioiden mukaan kaikista työttömistä 32-33% on osittain tai täysin työkyvyttömiä.

Tämäkin on asia, joka pitäisi miettiä loppuun. Ihminen on liian sairas saadakseen kelan sairauspäivärahaa ja eläkeyhtiön mukaan liian terve ollakseen kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä.
Muistanko ihan väärin, mutta eikö Marinin kauden lopulla kansalaisten ostovoimakin kääntynyt jyrkkään nousuun? Kokoomus taisi olla saavutuksesta jopa hiukan kateellinen ja koetti omia senkin.
 
Muistanko ihan väärin, mutta eikö Marinin kauden lopulla kansalaisten ostovoimakin kääntynyt jyrkkään nousuun? Kokoomus taisi olla saavutuksesta jopa hiukan kateellinen ja koetti omia senkin.
2023 ensimmäisen kvartaalin ostovoima oli 15 vuoteen matalimmillaan. Se, että tilanne muuttuui huonosta vähän vähemmän huonoksi ei varsinaisesti ole ostovoiman jyrkkää nousua.
Väite siitä, että "nousu alkoi Marinin kaudella", perustuu juuri siihen, että suunta muuttui huonommasta paremmaksi kevään 2023 aikana (ennen kesäkuun hallituksen vaihtumista). Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että lähtötaso tuolle nousulle oli historiallisen huono ja suomalaiset elivät tuolloin 15 vuoden takaisella ostovoimatasolla.

On selvää, että inflaation hidastuminen on vaikuttanut ostovoiman kasvuun. Se ei ole kummankaan hallituksen ansiota.
Nykyinen hallitus on keventänyt työtuloverotusta ja parantanut työn tekemisen kannustimia. Niin ikävä kuin ehkä olenkin, minusta tulonsiirtojen varassa elävät eivät ole pienituloisia. Pienituloiset ovat niitä, jotka eivät saa tukia, vaan pärjäävät palkallaan. Ja olen myös vahvasti sitä mieltä, että palkansaajan olojen pitääkin olla paremmat kuin sosiaalitukien varassa elävien.
 

Yhteistyössä