Minkä ikäisenä vielä virpomaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Saako teidän lapset käydä virpomassa niin isoiksi kun kehtaavat? Tuntuu että viime vuosina entistä pidempiä ja vanhemman oloisia 'lapsia' on käynyt oven takana. Itse pitäisin rajana sitä ettei enää rippikouluvuonna 😀
 
Mun mielestä kaikenikäiset saavat virpoa, ainakin mun ulko-ovella. Virpojat ovat yleensä olleet alle 10v., mut olisihan se todella hauskaa, jos teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia virpojia ilmeistyisi ovelle. Itse aattelin käydä virpomassa kohta 90-vuotiaan tätini luona, saas nähä mitä hän tuumaa 57-vuotiaasta virpojasta...
 
Mun mielestä kaikenikäiset saavat virpoa, ainakin mun ulko-ovella. Virpojat ovat yleensä olleet alle 10v., mut olisihan se todella hauskaa, jos teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia virpojia ilmeistyisi ovelle. Itse aattelin käydä virpomassa kohta 90-vuotiaan tätini luona, saas nähä mitä hän tuumaa 57-vuotiaasta virpojasta...
Jos sukulaisnuorukaiset tulisi virpomaan niin ei haittaisi mutta kyllä teinilauma kämäsine oksineen on juuri sitä kerjuuta, etenkin jolleivat ole yhtään viitsineet panostaa pukeutumiseen - pelkkä noitahattu tai pupunkorvat lähinnä naurattaa.
 
Virpomisperinne syntyi aikanaan paimenten käydessä virpomassa työnantajiaan. Vitsa symboloi heidän työkaluaan. Se jätettiin palmusunnuntaina ja palkoilla käytiin sitten pääsiäisenä. Silloin saatu palkka oli osa paimenen vuoden palkasta.

Se ei siis ollut mitään turhaa kerjäämistä, vaan antelias emäntä varmisti karjalleen hyvän kohtelun tulevaksi laidunkaudeksi.
Silloin oli myös sanonta; "ku vanhaks ellää, joutuu kahest karjaa." Tämä tarkoitti sitä, että paimenina käytettiin niin lapsia kuin vanhuksiakin, joista ei enää muuhun työhön ollut.

Tältä kannalta asiaa miettien ei virpojalle pidä asettaa ikärajaa, mutta käytösrajan voi aina asettaa. Jo aikuistuvien ja aikuisten virpojien pitäisi jo ymmärtää, virpomisen tarkoitus. Ja olla vaatimatta mitään vastinetta, koska heillä ei oikeasti ole mitään annettavaakaan.

Silloin virpominen jäisi vain kauniiksi tavaksi toivottaa virvottavalle onnea ja muuta hyvää tulevalle vuodelle.
 
Itselleni virpominen on ollut ihan vieras juttu. Pääsiäiskokko ja trullit taas kuuluvat pääsiäiseen. Virpominen on tullut Suomeen karjalan evakkojen perintönä.
Virpomisperinne on ajalta, jolloin Karjala vielä oli Suomea. Ja perinne oli käytössä myös nykyisen Suomen alueella, vaikka se voimakkaampana elikin itäisessä Karjalassa. Kokot ja Trullit sen sijaan ovat läntistä perinnettä, lähinnä Pohjanmaan alueella käytössä olleita.

On selvää, että koko maan alueelle asutetut evakot toivat perinteensä myös länteen, mutta täysin vieras se ei itäisessä Suomessa ollut ennen evakkojen tuloakaan.
 

Yhteistyössä