On rasismia väittää mustien afrikkalaisten älykkyyden olevan heikompaa kuin valkoisten eurooppalaisten

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eikö löydy älykkyyttä googlettaa?
Minä uteiliaisuuttani googletin, vaikka sinä et halunnut väitettäsi perustella. Ihan mielenkiintoinen materiaali, josta saattaa tulla vielä kohtalaisen merkittävä. Nyt ilmeisesti olla vielä testivaiheessa. Keksinnön hän kuitenkin teki USAssa, ei Afrikassa. USA edelleen houkuttelee lahjakkuuksia eri puolilta maailmaa.

Keksijä, eteläafrikkalainen Mulalo Doyoyo näyttää kuolleen viime vuonna. Hänen uransa alkuvaihe todistaa, että älykkyystestejä kannattaa tehdä mustillekin ja että ne kertovat yksilön kyvyistä: While he was attending the University of Venda, he obtained an exceptional scores on an IQ test by Anglo American and was awarded a scholarship to study mechanical engineering at the University of Cape Town, which at the time was designed for bantu education matriculates.
 
Minä uteiliaisuuttani googletin, vaikka sinä et halunnut väitettäsi perustella. Ihan mielenkiintoinen materiaali, josta saattaa tulla vielä kohtalaisen merkittävä. Nyt ilmeisesti olla vielä testivaiheessa. Keksinnön hän kuitenkin teki USAssa, ei Afrikassa. USA edelleen houkuttelee lahjakkuuksia eri puolilta maailmaa.

Keksijä, eteläafrikkalainen Mulalo Doyoyo näyttää kuolleen viime vuonna. Hänen uransa alkuvaihe todistaa, että älykkyystestejä kannattaa tehdä mustillekin ja että ne kertovat yksilön kyvyistä:
Ai että älykkyys tarttui rajalla, vai mitä sönkötät?
 
Tuohan olisi helppoa selvittää (ja varmasti on selvitettykin). Otetaan jokaisesta Sarahan eteläpuolen maasta vaikka 5000 henkilöä/maa, sekä kaupunkilaisia että maalla asuvia, ja näytetään muutamia kertoja "jatka kuviota" -tehtäviä, jotta pääsevät ensin jyvälle. Ja sit varsinainen testi.

....sen takia pieni treeni ensin, koska Mensan testeissä pärjää myös sitä paremmin, mitä enemmän tietää kuvionjatkamissääntöjä, koska noitaKIN voi harjoitella. Ei me länskäritkään niitä joka päivä eikä vuosi tankata, mutta olemme harjaantuneet silti varmasti enemmän kuin afrikkalaiset.

Ja sit vaan vertaamaan useamman länsimaan kansalaisten tuloksiin, vaikka 5000 hlöä/maa.

Itse näkisin, että selvimmät tulokset eroista saataisiin tekemällä tutkimus samassa yhteisössä eläneiden eri etnisen taustan omaavien kesken. Tietysti tässäkin tutkimuksessa otannan tulisi olla laaja. Luulen, että tällaiseen tutkimukseen ei kuitenkaan liikene rahoitusta tai yhteisön suostumusta.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Onhan noita tehty, vaikka ei noin kattavasti. Nykysin koetaan kovin sopimattomaksi tehdä tutkimuksia, jotka todentavat älykkyyseroja.

Matti Vanhasen isä Tatu Vanhanen selvitti aikanaan Rickhard Lynnin kanssa, miksi toiset kansat pärjäävät ja toiset eivät kehitysavusta huolimatta. Kun he sitten kertoivat asian merkittäviltä osin johtuvan kansojen älykkyyseroista (IQ and the Wealth of Nations), nousi asiasta meteli ja tulokset haluttiin kieltää kaikin mahdollisin tavoin. Tuo oli kovin paradoksaalista koska he nimenomaan totesivat, että jatkuvaa kehitysapua voidaan perustella kansojen älykkyyseroilla, fiksumpien pitää auttaa heikkolahjaisempia.
Toki muutkin tekijät vaikuttavat, mutta miksi esim. ravinto selittäisi afrikkalaisten tuloksia, kun aasialaiset pärjäävät loistavasti sillä usein mainitsemallasi riisikipolla?

USAssa nuo erot kätketysti tunnustetaan, mustat pääsevät korkeakoulutukseen selvästi alemmilla pisteillä kuin valkoiset tai aasialaiset.

kehnoa ruokaa mutta iloiset ilmeet

ravitseva ateria tekee fiksuksi

On erikoista, että kukaan ei herää harjoitettuun rasismiin valkoisia ja aasialaisia kohtaan, kun puhutaan USAn kouluvalinnoista, joihin vaikuttaa etninen tausta. Tämähän on aivan äärimmäisen rasistista toimintaa ja asettaa valkoiset sekä aasialaiset huomattavasti heikompaan asemaan heidän ihonvärinsä vuoksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Johnny Appleseed
On erikoista, että kukaan ei herää harjoitettuun rasismiin valkoisia ja aasialaisia kohtaan, kun puhutaan USAn kouluvalinnoista, joihin vaikuttaa etninen tausta. Tämähän on aivan äärimmäisen rasistista toimintaa ja asettaa valkoiset sekä aasialaiset huomattavasti heikompaan asemaan heidän ihonvärinsä vuoksi.
Tärähtäneistö kutsuu sitä "positiiviseksi syrjinnäksi".
 
Tuo on voitu todeta jälkeenpäin. Darwinin Emma oli yksi, joka ei tiennyt, kun ei miehensäkään
Tuo oli uusi tieto itselle. Mutta Charles viisaana miehenä teki oikeat johtopäätökset miksi lapsillaan oli paljon terveysongelmia kun vaimo oli serkku.



Al: Charles ja Emma Darwinilla oli kymmenen lasta, joista useat kärsivät terveysongelmista, ja kolme kuoli lapsuudessaan. Lasten terveys oli asia, joka huolestutti Charles Darwinia suuresti, ja hän pohti sen yhteyttä siihen, että hän ja Emma olivat keskenään serkkuja.
Tässä on tietoa heidän lapsistaan ja heidän terveydestään:
  • Kolme lasta kuoli nuorena:
    • Mary Eleanor kuoli vauvana vuonna 1842.
    • Charles Waring kuoli alle kahden vuoden iässä vuonna 1858.
    • Annie Elizabeth oli perheen toinen lapsi ja Charlesin suosikki; hän kuoli yhdessätoistavuotiaana (1851) luultavasti tuberkuloosiin tai tulirokkoon. Hänen kuolemansa oli suuri suru perheelle ja vaikutti syvästi Charles Darwinin uskonnollisiin näkemyksiin.
  • Muut seitsemän lasta elivät aikuisiksi, mutta heidänkin terveytensä oli usein heikko. He kärsivät erilaisista vaivoista, kuten hermostollisista oireista ja hedelmättömyydestä.
Charles Darwin tutki perheen sairaushistoriaa ja pohti sisäsiitoksen (avioliiton lähisukulaisten kesken) mahdollisia haitallisia vaikutuksia jälkeläisten elinvoimaisuuteen ja terveyteen. Vaikka monet heidän lapsistaan elivät aikuisiksi ja menestyivät omilla aloillaan, heidän yleinen terveytensä ja perheen lasten varhaiset kuolemat jäivät painamaan Darwinin mieltä ja vaikuttivat hänen tieteelliseen ajatteluunsa.
 
Ai että älykkyys tarttui rajalla, vai mitä sönkötät?
Ei, vaan totesin, että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa siihen, voiko tuollaisia materiaalitekniikkaan liittyvia keksintöjä tehdä. Älykkyys ei rajaa ylittäessä muutu, mutta paremmista resursseista ja älykkäämmistä työtovereista on paljon apua.

"Vai mitä sä sönkötät"-keskustelutyylisi ei vaikuta kovin älykkäältä... ;)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Setis. ja AivanSama
Ei, vaan totesin, että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa siihen, voiko tuollaisia materiaalitekniikkaan liittyvia keksintöjä tehdä. Älykkyys ei rajaa ylittäessä muutu, mutta paremmista resursseista ja älykkäämmistä työtovereista on paljon apua.

"Vai mitä sä sönkötät"-keskustelutyylisi ei vaikuta kovin älykkäältä...
Puhuttiin älykkyydestä ja keksinnöstä. Täytyy olla älykkyyttä, jotta keksinnön voi tehdä. Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus, ja ympäristö vaikuttaa siihen vain vähän.
Sinun linjauksesi mahdollistavasta ympäristöstä vetää keskustelun johonkin ihan ihme sönkötykseen, ja oli erittäin typerä kommentti.
 
Puhuttiin älykkyydestä ja keksinnöstä. Täytyy olla älykkyyttä, jotta keksinnön voi tehdä. Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus, ja ympäristö vaikuttaa siihen vain vähän.
Niinhän minä sanoinkin, älykkyys on synnynnäinen ja perinnöllinen ominaisuus.
Sinun linjauksesi mahdollistavasta ympäristöstä vetää keskustelun johonkin ihan ihme sönkötykseen, ja oli erittäin typerä kommentti.
Niin, minä en pysty estämään sinua sönköttämästä.
Keksintöjen tekemiseen vaikuttaa älykkyyden lisäksi ympäristö. Vai miksi Leonardo da Vinci jätti ydinenergian ja internetin keksimättä?
 
Viimeksi muokattu:
alberteinstein1-2x.jpg
 

Yhteistyössä