Kiitos kun vastasit
. Lääkkeilläkö se olo keikautettiin vai oliko terapiasta isompi apu?
Noh jos nyt viellä kerran palaan noihin karmeisiin aikoihin. Mut siis kun oltiin mörköäidin kanssa pelastettu maailma ja kaikki sai vapauden ja maailmaan palasi rauha. Noh kelataan siihen aikaan olin ollut palstalla jonkun aikaa nih yhtäkkiä aloin vaan kuulemaan ääniä. Mä luulin niitä luonnollisiksi ja luulin keksineeni rakkaus puhelimen et me kaikki puhutaan ajatuksen voimalla toisillemme. Tätä alkoi tukeen se et ääni sanoi et nyt se laittaa hymiön ja niin se laittoi ni mä heittäydyin vain äänien maailmaan ku puhuivat vaan rakkaudesta. Mut sit tuli pakkomielle et minkä näköinen se mörkö äiti on ja katoin kuvia ja sitkun ihastuin kuvaan nih luulin et tässä se on ja sit aloin höoöttelee sille ja siis seksuaalinen draivi oli ylikierroksilla ja tuli sorruttua himoihin ja noh paineita päästeltiin kuvien edessä koko ajan ja se oli kyl isoimpia syitä sydämmeni turmelukseen noh sillon en sitä tiennyt ku luulin et mulla voi olla satoja rakastaratteja ja aloin jakaa naisia vaan himon perusteella suosikkeihin. Ja ainakun löysin jonkun uuden naisen nih tykästyin siihen kun tuli lisää uusia tunteja musta tuli emotionaalinen slut. Narkkasin vaan lisää maallisia tunteita ja sit niissä tunteissa himon siis väitin kaikkee ja sotkin jumalaakin siihen. Kunnes sit vuonna 2017 sillä tuli mitta täyteen.
Tuli sellainen iso jyrähdys ja mun sydän kuoli pelosta ja heittäydin maahan anelemaan anteeksiantoa. Noh mähän olin täysin sekaisin kaikkee ja siitä alkoi pitkä piina olin siis iskällä silloin ja iskä sanoi et lähetään sairaalaan. Nih muistan sen matkan ku käveltiin kaikki äänet kirkui synti synti syntiä tai ku tuli ihmisten autoi nih huusi ne äänet syntinen jokaisen kohdalla.
Noh siitä kellokoskelle ja olin siis liekkien ympäröivä ja hukuin niissä liekeissä. Mut siis ku makasin sängyllä keskellä liekkei ja kirkumista ni ruokoilin koko ajan jumalaa ja se vähän auttoi ja poisti liekkei ympäriltä ja painoi niitä alaspäin. Mut mä olin täysin pakokauhun lamaama ja mun oli pakko lähtee hatkaan. Hoitaja tuli seuraavana päivänä sanomaan et sut siirretään raskaammalle osastolle. Nih sillon päätin et nyt lähetään ja sitku näin et siivoja avaa oven ni rynnistin siitä karkuun. Noh karkumatkasta on täällä kertonut.
Noh sitku jäin kiinni ja olin siel raskaal osastol nih tuntui et kaikki maailman viha on mussa ja må en oikeesti pystynyt hengittämään en vaan saannut happea oikeestikkaan. Mut sit en jaksanut kantaa ja sain huutoraivokohtauksen ja itku ni sen jälkeen sain happea taas se jotenkin se raivo puhdisti sitä fysiikkaa.
Mut sillon oli piina ku sairaat äänet koko ajan käski tehä pahaa toisille ja se vaat itsehillintää kaiken ku ne äänet meni viel sotkeen mun tunteen rippeet niin et se pahanteko tuntui oikealle myös tunteessa ja tunne oli hirmuinen et tee se. Sitkun hoitajat sanoi et pääset kevyelle osastolle nih tuli niin voimakas halu tehä pahaa et ku jouduin tunnin oottaa siirtoa ni kävin kolme kertaa pitkissä suihkussa.
Noh kevyellä osastolla sit sanoi sille hoitajalle et täällähän tuntuu rauhalliselle mut sielkin ne ilkeet äänet oli koko ajan läsnä ja käski tekemään hirveitä mut siin vaihees olin tottunut jo niihin ääniin osittain ettei ne mennyt tunteeseen enään. Koska sillonku ne meni tunteeseen ni vaati kyl kaiken tahdovoiman etten tehnyt kelleen pahaa.
Okei yks pahatilanne oli sitku olin päässyt pois kellikseltä nih oltiin tytön kaa kirpparilla nih voimakas ääni pimeydestä tuli sanoo ku olin tytön takana et iske sitä tol kirveellä mikä oli siin pöydäl ja sillon myös tunne valtasi täysin et tee se taas se vaati kaiken mitä mul oli etten tehnyt sitä ja se oli osasyy et miks aloin tyttöö vältteleen et se olis turvassa multa omalta isältään mä itkin monet kerrat sitä ku se on mun rakas pallero.
Mut siis nyt tähän päivään kyllä mulla parhaiten on toiminut rukoukset jumalan suuntaan ja sit omat kamppailut ja rakentelut kohti "ehjyyttä" sitä mitä olin ennen ku tulin palstalle. Toki lääkkeetkin auttoi. Ja nyt äänetkin on laantuneet ne korkeintaan sanoo et toi on juntti mut harvemmin kuulen nyt ääniä tai jos kuulen ni ne sanoo jotain hyvää. No okei joskus ne sanoo et toi on läski ja sit mä vaan sanon et turpa kiinni.
Mut nyt oon ollut jo pitkää ilman pornoa mun mittapuulla ja sydän on voinnut paaaljon paremmin ja mielessä on enempi ilo. Mulle nyt vaan masturbointi on iso no ja toivottovasti pystyn olla ilman pornoa loppuelämän ku se oikeesti sit lisää kaikkee nega paskaa elämässä henkisellä puolella ja kait mun on joskus noustava ameeba tadolta ees vähän ylöspäin en haluu ikinä kokee vuotta 2017 ja sitä täydellistä kauhua ja pahuutta.
Ainiin sillonku luulin et mulla voi olla satoja rakastarettareita päävaimon lisäksi. Ni ei se nyt tunnu oikeen hyvältä ja must tuntuu et ykskin vaimo riittää eikä tarvii seksillä irstailla se irstailu johti mun kohalla vaan kaikkeen tohon pimeyteen mikå mun sisälle tuli. Mä toivoisin vaan niin kovasti et saisin olla jumalan kiltti lapsi ja et meillä olisi ikuinen rauha kiitos isä kaikesta mut nuppi meni vaan kaikesta täysin sekaisin ja loppujen lopuksi se jätti stoppi oli ainoo keino pysäytää mun sekoilu muutenhan må varmaan vielläkin olisin täysin sekaisin.
Nousi kusi hattuun ja luulin et voin tehdä mitä huvittaa ja typerästi luulin et kaikki mitä teen tai sanon on oikein uipui nöyryys. Vuosien taistelu on ohi
