Näin mamuilla tehdään rahaa - pilipalikoulutuksen hinta 25000 euroa

[vierailija]

Suomi-raivo leviää Kiinassa

Monitoimimies Peter Vesterbackan kiinalaisia lukiolaisia Suomeen tuova yritys Finest Future on suututtanut kiinalaiset vanhemmat katteettomilla lupauksilla. Nyt moni heistä harkitsee oikeustoimia.

www.iltalehti.fi

"Amy kertoi, että pojalle luvattiin paikka Suomen lukiossa kuuden kuukauden suomen kielikurssin jälkeen. Kielikurssi maksoi Amyn perheelle 25 000 euroa."

 

[vierailija]

Duuh. Noin on aina tehty.

 

[vierailija]

Jos ei pääse kielikokeesta läpi niin sitten ei pääse.

 

[vierailija]

Nyt hävettää olla suomalainen kun Pete huijaa ja alistaa opiskelijoita ala-arvoisessa asuntolassa ja pitämällä nälässä kasvavia nuoria

 

[vierailija]

Duuh. Noin on aina tehty.

Milloin tuo startup aloitti?

 

[vierailija]

Rikkkaat kusettaa aina. Järjestää kolmansien maiden kansalaisia Suomeen ja rahastaa kalliilla kielikursseilla, jotta Suomeen tuotetut pääsevät Suomen lukioon opiskelemaan veronmaksajien piikkiin.

 

[vierailija]

Peter Vesterbacka haalii Suomen lukioihin kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia ja on tekemässä nuorisopulasta miljoonabisneksen

Peter Vesterbacka haalii Suomen lukioihin kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia ja on tekemässä nuorisopulasta miljoonabisneksen

Angry Birds -markkinoijana tunnetuksi tulleen Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö pyrkii houkuttelemaan Suomen lukioihin vuosittain jopa 15 000 ulkomaalaista opiskelijaa.

www.iltalehti.fi

"Angry Birds -markkinoijana tunnetuksi tulleen Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö pyrkii houkuttelemaan Suomen lukioihin vuosittain jopa 15 000 ulkomaalaista opiskelijaa.
Peter Vesterbacka sanoo, että Finest Future -yhtiö tavoittelee jopa kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa."

Yrittäjä Peter Vesterbackan yhtiö tuo opiskelijoita Aasiasta ja Afrikasta jo yli sataan suomalaiseen lukioon. Rantasalmen lukion ykkösluokan opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia.

Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö on tuonut yli sataan lukioon Suomessa opiskelijoita ulkomailta.

Esimerkiksi Rantasalmen lukiossa opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita Vietnamista, Myanmarista, Thaimaasta ja Kiinasta.

Puolet ykkösluokkalaisista on tullut Rantasalmelle ulkomailta. Heitä on Vietnamista, Myanmarista, Thaimaasta ja Kiinasta.

Nämä nuoret opiskelevat lukiossa suomeksi. Lain mukaan suomen- ja ruotsinkielinen lukio-opetus on ilmaista, myös ulkomaalaisille oppilaille.

Juuri tämä mahdollisuus on houkuttanut ulkomaalaisia opiskelijoita myös Rantasalmelle.

Lähes vaivihkaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo Suomeen on muodostunut isoksi ilmiöksi ympäri Suomea. Heitä opiskelee nyt jo yli sadassa lukiossa.

Viiden miljoonan euron lasku veronmaksajille

Rantasalmen lukiossa opiskelevat ulkomaalaiset ovat pyrkineet sinne yhteishaun kautta. Kaikki oppilasvalinnat on tehnyt rehtori Koivunoro. Välittäjänä koulun ja opiskelijoiden välillä on toiminut Angry Birdsien luojana tunnetun Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö.

Finest Future saa tulonsa sekä opiskelijoilta että kunnilta. Chi Phạm Diêp Vũn vanhemmat maksoivat tyttärensä vuoden kestäneestä kielikoulutuksesta 7 000 euroa.

Rantasalmen kunta maksaa joka vuosi Finest Futurelle 2 500 euron markkinointimaksun. Sillä se saa pääsyn Finest Futuren verkkoalustalle, josta opiskelijat voivat etsiä lukioita ja jolla lukiot voivat nähdä oppilaiden tietoja, esittelyvideoita ja haastatella heitä.

Finest Futuren välittämiä opiskelijoita on tällä hetkellä Suomen lukioissa noin 570 ja ammatillisissa oppilaitoksissa noin 200. Yrityksen liikevaihto on neljässä vuodessa noussut nollasta jo noin 6,5 miljoonaan euroon viime vuonna.

Keskimääräinen valtionapu kunnille yhdestä lukiolaisesta on 8 400 euroa. Finest Futuren ulkomailta välittämistä 570 lukiolaisesta kertyy siis veronmaksajille tänä vuonna vajaan viiden miljoonan euron lasku.

Vesterbackan Finest Finland tähtää 15 000 opiskelijan tuomiseen lukioihin ja 15 000 ammattioppilaitoksiin vuodessa. Kustannukset veronmaksajille olisivat tuollaisessa tilanteessa valtionosuuksina (tämän vuoden korvaustason mukaan laskettuna) lähes 300 miljoonaa euroa.

Peter Vesterbacka sanoo, että Suomi tarvitsee nuoria ulkomaalaisia opiskelijoita vähintään yhtä paljon kuin he tarvitsevat Suomea.

Ulkomailta tulevat opiskelijat hyötyvät, kun he saavat Suomessa laadukasta ja ilmaista opetusta. Täällä suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen ovet ovat auki myös ilmaisille korkeakouluopinnoille Suomessa.

Monen mielestä asetelma ei kuitenkaan ole järkevä veronmaksajien kannalta. Ulkomaalaisopiskelijat tuovat valtionosuuksia opetusta järjestäville kunnille, mutta valtion ja veronmaksajien näkökulmasta kyseessä on meno.

Monien mielestä ei ole järkevää, että kouluihin haalitaan veronmaksajien rahoilla ihmisiä ulkomailta.

Finest Futuren perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Peter Vesterbackan mielestä ulkomaalaisten opiskelijoiden tuominen lukioihin on todella järkevä tapa käyttää verorahoja.


Hoidamme hölmölässä kolmansien maiden kansalaisten lukio- sekä korkeakoulukustannukset, miljonääriäijä rahastaa ja kansa maksaa sekä yhteiskunta velkaantuu ennätyksellisesti.

 

[vierailija]

Miljonääri Vesterbacka haluaa tuoda Suomeen 15 000 opiskelijaa – tuhat on tullut, ja ministeriö toivoo, ettei enempää tulisi
Ulkoministeriön laskelman mukaan 15 000 uutta opiskelijaa nostaisi koulutusjärjestelmän kustannuksia 337,5 miljoonalla eurolla. Vastuuministeriön ja yrittäjän välit ovat tulehtuneet.

Finest Future on Slushista ja Angry Birdsistä tutun Peter Vesterbackan vuonna 2020 aloittama hanke. Se myy ulkomaisille nuorille kielikursseja ja välittää heitä opiskelijoiksi ammattikouluihin tai lukioihin.

Vesterbacka on ollut huolissaan Suomen osaajapulasta ja tavoittelee 15 000 ulkomaista opiskelijaa maahan asiaa ratkaisemaan.

Veronmaksajien rahoilla

Ministerin mukaan ei ole kestävää, että veronmaksajat ”käytännössä maksaisivat tuhansien ulkomaalaisten opiskelijoiden lukiokoulutuksen”.

– On varmasti syytä pohtia, tulisiko lukiokoulutuksen olla tulevaisuudessa maksullinen EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen jakaa näkemyksen.

On pääteltävissä, että ministeriön ja Peter Vesterbackan keskinäinen suhde on ollut pitkään vaikea. Vesterbackan mukaan ministeriö vihaa yrittäjyyttä, ministeriössä tunnutaan taas olevan väsyneitä yrittäjän usein tulisieluiseksi koettuun palautteeseen.

Lempinen suostuu kommentoimaan aihetta lyhyesti.

– Ministeriö ei ole ollut edistämässä minkään maalaisten tuloa Suomeen ja suomalaisten veronmaksajien maksamaan lukiokoulutukseen.

Kustannukset kasvaisivat

Vesterbackan mukaan ministeriön vihamielinen suhde yrittäjyyttä kohtaan alkoi Krista Kiurun (sd.) ministerikaudella, jolloin Anita Lehikoinen oli kansliapäällikkönä.

Lehikoinen on edelleen samassa virassa.

– Kansliapäällikkö Anita Lehikoisella ei ole asiaan lisättävää, vastataan kommenttipyyntöön kansliapäällikön esikunnasta.

Ulkoministeriön tekemän laskelman mukaan Vesterbackan Finest Futurella havittelema opiskelijamäärä, 15 000, nostaisi koulutusjärjestelmän kustannuksia 337,5 miljoonalla eurolla, jos summa lasketaan koko lukiokoulutuksen ajalta.

– Lukiokoulutus Suomessa on osa verovaroin kustannettavaa julkista järjestelmää, joka on ensisijaisesti tarkoitettu maassa vakituisesti asuvalle. Lain mukaan koulutusta järjestetään valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen, sanoo opetusministeri Henriksson.


Angry Birdsista ja Slushista tutun yrittäjän Peter Vesterbackan vuonna 2020 lanseeraama Finest Future-hanke on otettu myönteisesti vastaan suomalaisissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Hanke myy ulkomaisille nuorille opintokokonaisuuksia, joissa nuoret voivat opiskella suomen kieltä. Kun opiskelija on läpäissyt kielikokeen, hän voi hakea suomalaisiin toisen asteen oppilaitoksiin.

Vesterbackan yritys saa tuloja kielikursseista. Lisäksi yritys perii lukioilta 2 500 euron suuruista markkinointirahaa.

Taustalla on Vesterbackan visio ja huoli siitä, että Suomesta loppuvat koulutetut osaajat ja vajetta pitää täydentää ulkomailta.

Pienten kuntien lukiot saavat omansa valtionosuuksina. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2023 oli 7630 euroa per opiskelija.

Opiskelijoita on tullut Suomeen Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

Vesterbackan haaveena on ollut, että vuoteen 2028 mennessä Suomessa olisi 15 000 Finance Futuren kautta tullutta opiskelijaa. Tavoite on vielä kaukana.

– Hankkeen kautta on tullut nyt noin tuhat lukiolaista. Tänä vuonna tulee noin tuhat lisää.

– Opiskelijat haluavat jäädä Suomeen suorittamaan korkeakouluopintoja. Pääosalla tavoitteena on yliopisto-opinnot.

Hanke on saanut kritiikkiäkin. Ylen tekemien taustahaastattelujen perusteella välit vastuuministeriön kanssa ovat vähintäänkin haastavat.

Kiistaa on ollut esimerkiksi siitä, miten paljon ulkomaalaisten opiskelijoiden suuri määrä tulee vaikuttamaan kouluverkon lakisääteiseen rahoitukseen.

 

[vierailija]

Pankkien kysymykset kummastuttavat asiakkaita – Nyt tuli selitys

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

OT

 

[vierailija]

Se on piupalipaupali piupalipaupali, kun en mä tunne teitä

 

[vierailija]

Miljonääri Vesterbacka haluaa tuoda Suomeen 15 000 opiskelijaa – tuhat on tullut, ja ministeriö toivoo, ettei enempää tulisi
Ulkoministeriön laskelman mukaan 15 000 uutta opiskelijaa nostaisi koulutusjärjestelmän kustannuksia 337,5 miljoonalla eurolla. Vastuuministeriön ja yrittäjän välit ovat tulehtuneet.

Finest Future on Slushista ja Angry Birdsistä tutun Peter Vesterbackan vuonna 2020 aloittama hanke. Se myy ulkomaisille nuorille kielikursseja ja välittää heitä opiskelijoiksi ammattikouluihin tai lukioihin.

Vesterbacka on ollut huolissaan Suomen osaajapulasta ja tavoittelee 15 000 ulkomaista opiskelijaa maahan asiaa ratkaisemaan.

Veronmaksajien rahoilla

Ministerin mukaan ei ole kestävää, että veronmaksajat ”käytännössä maksaisivat tuhansien ulkomaalaisten opiskelijoiden lukiokoulutuksen”.

– On varmasti syytä pohtia, tulisiko lukiokoulutuksen olla tulevaisuudessa maksullinen EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen jakaa näkemyksen.

On pääteltävissä, että ministeriön ja Peter Vesterbackan keskinäinen suhde on ollut pitkään vaikea. Vesterbackan mukaan ministeriö vihaa yrittäjyyttä, ministeriössä tunnutaan taas olevan väsyneitä yrittäjän usein tulisieluiseksi koettuun palautteeseen.

Lempinen suostuu kommentoimaan aihetta lyhyesti.

– Ministeriö ei ole ollut edistämässä minkään maalaisten tuloa Suomeen ja suomalaisten veronmaksajien maksamaan lukiokoulutukseen.

Kustannukset kasvaisivat

Vesterbackan mukaan ministeriön vihamielinen suhde yrittäjyyttä kohtaan alkoi Krista Kiurun (sd.) ministerikaudella, jolloin Anita Lehikoinen oli kansliapäällikkönä.

Lehikoinen on edelleen samassa virassa.

– Kansliapäällikkö Anita Lehikoisella ei ole asiaan lisättävää, vastataan kommenttipyyntöön kansliapäällikön esikunnasta.

Ulkoministeriön tekemän laskelman mukaan Vesterbackan Finest Futurella havittelema opiskelijamäärä, 15 000, nostaisi koulutusjärjestelmän kustannuksia 337,5 miljoonalla eurolla, jos summa lasketaan koko lukiokoulutuksen ajalta.

– Lukiokoulutus Suomessa on osa verovaroin kustannettavaa julkista järjestelmää, joka on ensisijaisesti tarkoitettu maassa vakituisesti asuvalle. Lain mukaan koulutusta järjestetään valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen, sanoo opetusministeri Henriksson.


Angry Birdsista ja Slushista tutun yrittäjän Peter Vesterbackan vuonna 2020 lanseeraama Finest Future-hanke on otettu myönteisesti vastaan suomalaisissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Hanke myy ulkomaisille nuorille opintokokonaisuuksia, joissa nuoret voivat opiskella suomen kieltä. Kun opiskelija on läpäissyt kielikokeen, hän voi hakea suomalaisiin toisen asteen oppilaitoksiin.

Vesterbackan yritys saa tuloja kielikursseista. Lisäksi yritys perii lukioilta 2 500 euron suuruista markkinointirahaa.

Taustalla on Vesterbackan visio ja huoli siitä, että Suomesta loppuvat koulutetut osaajat ja vajetta pitää täydentää ulkomailta.

Pienten kuntien lukiot saavat omansa valtionosuuksina. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2023 oli 7630 euroa per opiskelija.

Opiskelijoita on tullut Suomeen Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

Vesterbackan haaveena on ollut, että vuoteen 2028 mennessä Suomessa olisi 15 000 Finance Futuren kautta tullutta opiskelijaa. Tavoite on vielä kaukana.

– Hankkeen kautta on tullut nyt noin tuhat lukiolaista. Tänä vuonna tulee noin tuhat lisää.

– Opiskelijat haluavat jäädä Suomeen suorittamaan korkeakouluopintoja. Pääosalla tavoitteena on yliopisto-opinnot.

Hanke on saanut kritiikkiäkin. Ylen tekemien taustahaastattelujen perusteella välit vastuuministeriön kanssa ovat vähintäänkin haastavat.

Kiistaa on ollut esimerkiksi siitä, miten paljon ulkomaalaisten opiskelijoiden suuri määrä tulee vaikuttamaan kouluverkon lakisääteiseen rahoitukseen.

Seki vielä

 

[vierailija]

Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa

 

[Johnny Appleseed]

Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa

Jos pyytäjä tekee omaa rahaa suomalaisen koulujärjestelmän avulla, ei hän ole hullu mutta järjestelmää hyväksikäyttävä keplottelija kyllä. Suomen maine menee, mutta viranomaiset vain levittelevät käsiään...

Kansanedustaja raivostui Peter Vesterbackalle: ”Hän pilaa suomalaisten maineen rehellisinä ihmisinä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kritisoi jyrkästi Peter Vesterbackan liiketoimintaa.

www.iltalehti.fi

 

[vierailija]

Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa

se on suomalainen kansanviisaus/sananparsi