V
vierailija
Vieras
Orpo puolustaa veronkevennyksiä vastoin tutkimustietoa – tutkija: Ei ole valehtelua vaan ”poliittista strategiaa”
Kun on vahvasti sitoutunut tiettyyn ideologiseen pyrkimykseen, niin luottaa ideologiaan, ei asiantuntijatietoon, arvelee tutkija Johanna Vuorelma.
Taloustieteilijät sanovat kuin yhdestä suusta, että hallituksen toimet lisäävät velkaantumista.
Sitä vastoin pääministeri esittää, että toimet vähentävät velkaantumista.
Taloustiede ja hallituksen politiikka ovat vastakkain. Miten tähän pitäisi suhtautua?
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi, että pääministeri ja hallitus ovat ladanneet valtavasti poliittista pääomaa tavoitteeseen taittaa velkasuhde. Niin paljon, että he ovat valmiita puolustamaan sitä asiantuntijatiedon vastaisesti.
– Se, että pääministeri toimii asiantuntijatiedon vastaisesti, ei ole uusi ilmiö Suomessa. Tässä kysymyksessä vielä erityinen piirre on se, että tämä asiantuntijatieto kohdistuu tulevaisuuteen, Vuorelma sanoo.
Tulevaisuuden ennusteet antavat päättäjille liikkumavaraa, sillä niihin liittyy aina epävarmuutta.
Vuorelman mukaan pääministeriä ei voida suoranaisesti syyttää valehtelusta, vaikka asiantuntijat esittävät velkatavoitteen toteutumisesta eriäviä näkemyksiä.
Eli vaikka taloustieteilijät sanoisivat, että velkaantumisen loppuminen ei voi pitää paikkaansa, pääministeri Petteri Orpo voi aina puolustautua ja sanoa: ei voi tietää, kun ei ole vielä tapahtunut.
Kun ideologia vaatii, tutkimus saa mennä
Vuorelma huomauttaa, että poliitikot yleisesti suosivat tulevaisuuteen suuntautuvia lupauksia, koska niistä on vaikeampi jäädä kiinni kuin jo tapahtuneista asioista.
– Kun on vahvasti sitoutunut tiettyyn ideologiseen pyrkimykseen, niin siinä tilanteessa luottaa hyvin vahvasti sen ideologian ohjaamaan tulevaisuusskenaarioon, eikä siihen, että mikä on todennäköisintä asiantuntijatiedon mukaan.
Ideologialla Vuorelma tarkoittaa niin sanottua trickle down -uskomusta, tai valumaefektiä, eli käsitystä, jonka mukaan varallisuuden kasautuminen rikkaille hyödyttää myös köyhempiä epäsuorasti esimerkiksi lisääntyneiden investointien ja työllisyyden kautta.
On taloustiede ja sitten on politiikka eli omien eturyhmien etujen ajaminen
yle.fi
Lue koko mielenkiintoinen juttu.
Kun on vahvasti sitoutunut tiettyyn ideologiseen pyrkimykseen, niin luottaa ideologiaan, ei asiantuntijatietoon, arvelee tutkija Johanna Vuorelma.
Taloustieteilijät sanovat kuin yhdestä suusta, että hallituksen toimet lisäävät velkaantumista.
Sitä vastoin pääministeri esittää, että toimet vähentävät velkaantumista.
Taloustiede ja hallituksen politiikka ovat vastakkain. Miten tähän pitäisi suhtautua?
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi, että pääministeri ja hallitus ovat ladanneet valtavasti poliittista pääomaa tavoitteeseen taittaa velkasuhde. Niin paljon, että he ovat valmiita puolustamaan sitä asiantuntijatiedon vastaisesti.
– Se, että pääministeri toimii asiantuntijatiedon vastaisesti, ei ole uusi ilmiö Suomessa. Tässä kysymyksessä vielä erityinen piirre on se, että tämä asiantuntijatieto kohdistuu tulevaisuuteen, Vuorelma sanoo.
Tulevaisuuden ennusteet antavat päättäjille liikkumavaraa, sillä niihin liittyy aina epävarmuutta.
Vuorelman mukaan pääministeriä ei voida suoranaisesti syyttää valehtelusta, vaikka asiantuntijat esittävät velkatavoitteen toteutumisesta eriäviä näkemyksiä.
Eli vaikka taloustieteilijät sanoisivat, että velkaantumisen loppuminen ei voi pitää paikkaansa, pääministeri Petteri Orpo voi aina puolustautua ja sanoa: ei voi tietää, kun ei ole vielä tapahtunut.
Kun ideologia vaatii, tutkimus saa mennä
Vuorelma huomauttaa, että poliitikot yleisesti suosivat tulevaisuuteen suuntautuvia lupauksia, koska niistä on vaikeampi jäädä kiinni kuin jo tapahtuneista asioista.
– Kun on vahvasti sitoutunut tiettyyn ideologiseen pyrkimykseen, niin siinä tilanteessa luottaa hyvin vahvasti sen ideologian ohjaamaan tulevaisuusskenaarioon, eikä siihen, että mikä on todennäköisintä asiantuntijatiedon mukaan.
Ideologialla Vuorelma tarkoittaa niin sanottua trickle down -uskomusta, tai valumaefektiä, eli käsitystä, jonka mukaan varallisuuden kasautuminen rikkaille hyödyttää myös köyhempiä epäsuorasti esimerkiksi lisääntyneiden investointien ja työllisyyden kautta.
On taloustiede ja sitten on politiikka eli omien eturyhmien etujen ajaminen
Orpo puolustaa veronkevennyksiä vastoin tutkimustietoa – tutkija: Ei ole valehtelua vaan ”poliittista strategiaa”
Kun on vahvasti sitoutunut tiettyyn ideologiseen pyrkimykseen, niin luottaa ideologiaan, ei asiantuntijatietoon, arvelee tutkija Johanna Vuorelma.
Lue koko mielenkiintoinen juttu.